Himalaja lämpiää nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
Himalaja lämpiää nopeammin kuin maapallo keskimäärin.

Jos mitään ei tehdä, Himalajan ja Aasian korkeiden vuorten jäätiköistä katoaa kaksi kolmasosaa.

Aasian vuoristoissa on maailman suurin jäätyneen veden varasto heti napojen jälkeen, ja vuorijäätiköt ruokkivat suuria jokia kuten Gangesta. Miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia jäätiköiden sulamisvedestä, jota käytetään kasteluun, vesivoimaan ja juomavedeksi.

Tiedelehti Naturessa julkaistu uusi tutkimus kertoo huolestuttavia uutisia jäätiköiden kohtalosta lämpenevässä ilmastossa. Hollantilaistutkijat laskevat, että vaikka maailma pääsisi Pariisin sopimuksessa asetettuun tavoitteeseen rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen, Aasian vuorijäätiköistä menetettäisiin silti kolmasosa vuosisadan loppuun mennessä.

Pariisin tavoite on erittäin kunnianhimoinen, eikä siinä välttämättä onnistuta. Tähän mennessä maapallo on lämmennyt esiteolliselta ajalta noin asteen verran.

Maapallon keskilämpötilan nousu ei jakaudu tasaisesti, vaan 1,5 asteen lämpeneminen lämmittäisi esimerkiksi itäistä Himalajaa 2,3 astetta ja Hindukuš-vuoristoa 1,9 astetta. Vuoristot lämpenevät jo nyt globaalia keskiarvoa nopeammin.

Tutkijat laskevat mallissaan jäätiköiden nykyiseksi massaksi noin viisi biljoonaa tonnia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aiemmin on arvioitu. Tutkijat osoittavat, että jäätiköiden sulaminen on suorassa suhteessa lämpenemiseen.

Jos lämpenemisen pysäyttämiseksi ei tehdä mitään, vuorijäätiköistä hupenee jopa kaksi kolmasosaa vuosina 2071–2100. Ilmastosopimuksista ja neuvotteluista huolimatta olemme nyt toistaiseksi tällä polulla.

Vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi nyt kuin seinään, jäätiköistä sulaisi silti osa. Jäätiköllä kun kestää vuosikymmeniä sopeutua siihen kokoon, jonka vallitseva ilmasto sallii.

Tutkijat laskevat myös, kuinka paljon ilmaston pitäisi lämmetä, jotta kaikki jää sulaisi. Heidän mallissaan tämä vaatisi 11 asteen lämmönnousun. Kaikki jää ei siis ole vaarassa sulaa, toisin kuin joissain tutkimuksissa on aiemmin esitetty.

Nykytahdilla jäätiköistä ollaan kuitenkin menettämässä kaksi kolmannesta. Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttyminen on paras toivo, vaikka jäätikköä katoaisi silti.

”Tutkijat ovat osoittaneet, että lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen säilyttäisi huomattavan osan Aasian vesiresursseista, ja jos epäonnistumme tässä tavoitteessa, maksamme suorassa suhteessa siihen, miten pahasti epäonnistumme”, kommentoi löydöksiä ulkopuolisena tutkijana professori J. Graham Cogley.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.