Nodosaruksen fossiili on säilynyt harvinaisen hyvin. Valkoinen mitta nokassa on kymmenen senttimetrin pituinen. Kuva: Royal Tyrrell Museum of Palaeontology
Nodosaruksen fossiili on säilynyt harvinaisen hyvin. Valkoinen mitta nokassa on kymmenen senttimetrin pituinen. Kuva: Royal Tyrrell Museum of Palaeontology
Kasvinsyöjä nodosaurus oli raskaasti panssaroitu. Kuva: Tyrrell Museum of Palaeontology
Kasvinsyöjä nodosaurus oli raskaasti panssaroitu. Kuva: Tyrrell Museum of Palaeontology

Nodosaurus eli 110 miljoonaa vuotta sitten. Se oli 5,5 metriä pitkä ja painoi puolitoista tonnia. Ja sillä oli paksu nahkapanssari.

Kuusi vuotta sitten Kanadan öljyhiekkakentillä työskennellyt kaivosmies huomasi avolouhoksen seinämässä outoja muotoja.

Paikalle kutsutut tutkijat tajusivat, että kyseessä on paksunahkaisen dinosauruksen fossiili. Louhoksesta irrotettiin 110 miljoonaa vuotta sitten eläneen hirmuliskon jäänteet.

”Jos siristät silmiäsi, voit melkein ajatella dinosauruksen nukkuvan. Fossiili jää tieteen historiaan yhtenä kauneimmista ja parhaiten säilyneistä hirmuliskon jäänteistä, se on kuin dinosaurusten Mona Lisa”, sanoo tutkija Caleb Brown.

Tutkijat ovat uurastaneet fossiilin parissa viisi ja puoli vuotta. Tulokset julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Dinosauruksen tieteellinen nimi on Borealopelta markmitchelli. Se nimettiin laboratorioteknikko Mark Mitchellin mukaan. Hän rapsutteli fossiilista ylimääräistä kiveä irti 7 000 työtunnin edestä.

Eläin kuuluu nodosauruksiin. Nämä kasvinsyöjät olivat raskaasti panssaroituja. Löydetty yksilö oli 5,5 metriä pitkä ja painoi 1 300 kiloa.

Paksu nahka ei kuitenkaan pitänyt niitä turvassa saalistajilta. Tutkijat löysivät fossiilista merkkejä siitä, että hirmuliskon vatsapuoli oli selkää vaaleampi.

Se auttoi nodosaurusta naamioitumaan ympäristöönsä. Naamiovärin kehittyminen kertoo siitä, että saalistuspaine ympäristössä oli kova.

Väritys voitiin päätellä suomuista löytyvistä yhdisteistä.

Fossiilia tullaan tutkimaan vielä paljon. Seuraavaksi pitäisi tarkastella eläimen kivettyneen ruoansulatuskanavan sisältöä. Sieltä voisi paljastua dinosauruksen viimeinen ateria.

Fossiili on säilynyt aivan poikkeuksellisen hyvin. Nodosaurus kuoli ilmeisesti jokeen ja ruumis ajautui merelle. Siellä se upposi pohjamutiin.

Merenpohjan mineraalit auttoivat säilömään hirmuliskon muodot, kun vuosimiljoonien kivikerrokset kasautuivat ruhon päälle.

Nykyään tuo merenpohja on Albertan tasankoa ja sieltä louhitaan öljyhiekkaa.

Jos nodosaurus olisi ajautunut muinaisessa meressä muutaman kymmenen metriä pidemmälle, se olisi kivettynyt Suncor-kaivosyhtiön nykyisen alueen ulkopuolelle – eikä sitä olisi ehkä löydetty.

Tutkimus julkaistiin nyt, mutta tutkijat esittelivät fossiilia jo aiemmin National Geographic -lehdessä. Tästä linkistä löytyy lisää kuvia fossiilista.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.