Dinosaurukset saivat kylmää kyytiä 66 miljoonaa vuotta sitten. Kuva: David Monniaux / Wikimedia Commons
Dinosaurukset saivat kylmää kyytiä 66 miljoonaa vuotta sitten. Kuva: David Monniaux / Wikimedia Commons

Maahan osunut meteoriitti nostatti ilmakehään muutakin kuin pölyä, tuore tutkimus paljastaa.

Meteoriitti pyyhkäisi 66 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset maapallolta, tuttu juttu. Mutta kuka osaa kertoa, miten tuho tarkkaan ottaen eteni?

Saksalaistutkijat uskovat nyt tietävänsä, mitä tuolloin tapahtui.

Näin se meni. Tärskäyksen jälkeen ilmakehään muodostui rikkihappoa, joka pimensi maapallon vuosikausiksi. Keskilämpötila putosi alle nollan. Tämä tappoi kasvit ja dinosaurukset.

”Hyytävä kylmyys, jonka Meksikon Chicxulubiin osunut asteroidi aiheutti, oli käännekohta Maan historiassa”, sanoo tutkija Julia Brugger Potsdamissa sijaitsevasta ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta PIK:sta.

Brugger kollegoineen hahmotti meteoriitin iskun aiheuttamia ympäristövaikutuksia tietokonemallein, jotka yhdistävät ilmakehän, valtameren ja merijään ilmiöitä.

Niiden mukaan törmäys nostatti korkealle ilmaan rikkiä sisältäviä kaasua, joista muodostui piskuisia rikkihappopisaroita. Ne heijastivat Auringon säteilyä niin tehokkaasti, että Maan keskilämpötila putosi vähintään 26 celsiusastetta.

”Tuli kylmä. Tosi kylmä”, Brugger vakuuttaa tiedotteessa.

Iskun jälkeen maapallon keskilämpö pysyi pakkasen puolella 3–16 vuotta. Napajäät syntyivät ja laajenivat. Jopa tropiikissa keskilämpö painui 27 asteesta viiteen.

”Sulfaattiaerosolien aiheuttama pitkäkestoinen jäähtyminen oli paljon tärkeämpi sukupuuton syntytekijä kuin pöly, joka pysyy ilmakehässä vain suhteellisen lyhyen ajan”, selittää tutkimusryhmän johtaja Georg Feulner.

Aiemmin on esitetty, että iskun pölläyttämä pöly olisi pääsyyllinen auringonsäteiden kilpistymiseen.

Kylmyys oli ratkaisevampaa kuin kuumuus, metsäpalot tai tsunamit, joita ilmeni heti iskun jälkeen törmäyspaikan lähistöllä, Feulner huomauttaa.

Meteoriitin vaikutus ilmastoon hävisi vasta 30 vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa dinosaurukset olivat jo kauan sitten kuolleet kylmään tai nälkään. Nisäkkäiden valtakausi oli alkanut.

Tutkimuksen julkaisi Geophysical Research Letters.

Principia
Seuraa 
Viestejä1787
Liittynyt16.4.2016

Dinosaurukset kuolivat pakkaseen

kretiini kirjoitti: PMLJ kirjoitti: Taisipa asia kuitenkin olla otsikosta poiketen niin, että dinosaurukset kuolivat nälkään eikä pakkaseen - ja nälkä aiheutui kasvien paleltumisesta ja jäämisestä lumen alle. Kaikki teoriat on paskaa. Tuhkapilvi olisi tappanut kalatkin ja muun elollisen. Saanen olettaa että ratkaisu on pilvenpäällä istuskeleva ihmeitä sinkoileva herra..?
Lue kommentti

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.