Acutuncus antarcticus -karhukainen virkosi jäisestä tilasta. Mittajana vastaa 0,1 millimetrin pituutta. Kuva: Tsujimoto et al. 2016 Cryobiology (photo by Megumu Tsujimoto (NIPR))

Karhukaislaji pystyy sammuttamaan aineenvaihduntansa jäätyessään ja virkoamaan sulettuaan takaisin eloon.

Jotkut ihmiset haaveilevat itsensä säilömisestä jäädytettynä heti kuolemansa jälkeen ja sulatuksesta takaisin henkiin joskus tulevaisuudessa. Tietyille pienille eläimille tämä on jo mahdollista.

Uusin havainto on 0,2 millin mittaisesta Acutuncus antarcticus -karhukaisesta, joka oli 30 vuotta jäissä. Eläin heräsi tutkijoiden silmien alla eloon. Se pystyi jopa lisääntymään. Karhukaiset olivat peräisin jäisestä sammalnäytteestä, joka oli otettu talteen lokakuussa 1983 Etelämantereelta.

Toukokuussa 2014 sammal sulatettiin ja kasteltiin. Näytteestä otettiin kaksi yksilöä ja yksi muna, jotka pantiin kasvamaan ravintoalustalle. Toinen täysikasvuisista karhukaisista ja munasta kuoriutunut poikanen selviytyivät ja onnistuivat lisääntymään.

Herättyään eloon täysikasvuinen karhukainen liikutteli yhtä neljästä raajaparistaan ensimmäisenä päivänä. Varsinainen virkoaminen kesti pitkään. Vasta kahden viikon kuluttua se ryömi ja söi ravintoa. Sitten se muni 19 munaa, joista 14 kuoriutui. Ensimmäisen munan kuoriutumiseen meni poikkeuksellisen pitkä aika, 19 päivää, kun keskimääräinen aika oli alle kymmenen päivää.

Tutkijat arvelevat, että pitkään kestänyt virkoaminen ja ensimmäisen munan kuoriutuminen kielivät vaurioista, joita eläimeen oli kertynyt 30 vuoden jäissä olon aikana.

Sulatetusta munasta kuoriutunut poikanen ei sitä vastoin osoittanut mitään vahingoittumisen merkkejä. Se virkosi, kasvoi ja lisääntyi normaalisti.

Karhukaiset kuuluvat eläimiin, jotka pystyvät väliaikaisesti sammuttamaan aineenvaihduntansa jäätyessään tai kuivuessaan. Ilmiötä kutsutaan kryptobiosikseksi.

Karhukaiset sulattivat eloon japanilaisen NIPR-tutkimuslaitoksen tutkijat, ja he julkaisivat havaintonsa Cryobiology-lehdessä.

Neutroni
Liittynyt16.3.2005
Viestejä22415
Viesti

Seuraava tieteellinen sensaatio lienee se, että joku keksii keinon tappaa karhukainen lopullisesti. Jos sen vaikka laittaisi purkkiin neutronitähden pinnalle, ja törmäyttäisi toisen neutronitähden juuri siihen kohtaan. Mielellään relativistisella nopeudella. Saisikohan se edes kuhmua päähän.

Mustaa aukkoakin voisi harkita, mutta siellä se kuitenkin mutustaisi singulariteetin kulmaa ihmetellen, että on hieman raskas olo. Me vain emme näkisi sitä. Ehkä aukko alkaisi säteillä Hawkingin säteilynä nanokokoisia hiukkasia karhukaisen ulostetta.

Stressijärjestelmän muutokset näkyivät eläinkokeissa.

Ryyppääminen jättää murrosikäisen stressijärjestelmään pysyvät jäljet, osoitti Binghamin yliopiston tutkimus.

Professori Linda Spear ryhmineen juotti rotille alkoholia joka toinen päivä murrosiän alusta sen keskivaiheeseen. Osoittautui, että näiden rottien stressijärjestelmä ei toiminut aikuisena oikein.

"Normaalisti stressihormoneja erittyy silloin, kun olet jännittynyt tai joudut stressaavaan tilanteeseen”, Spear selittää tutkimustiedotteessa.

Ihmisten pääasiallinen stressihormoni on kortisoli, rotilla vastaavasti kortikosteroni. Stressitilanne ryöpsäyttää niitä vereen, mutta sitten reaktio lientyy. Tämä on tärkeää, koska stressihormonit pelastavat pulasta, mutta pitkän päälle ne syövyttävät elimistöä monin tavoin.

”Havaitsimme, että jos aikuinen on juonut teininä säännöllisesti alkoholia, hänen elimistönsä pitää herkästi stressihormonien pitoisuutta koholla. Tämä voi tehdä hänestä alttiin krooniselle stressille”, Spear sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään alkoholin vaikutuksia nuoreen.

"Tulosten mukaan teinin alkoholinkäytöllä on pitkäaikaisia seurauksia, eivätkä ne ole harmittomia. Vaikutukset ovat rajuimpia nuoruuden varhais- ja keskivaiheessa, jolloin alkoholinkäyttö usein aloitetaan”, Spear huomauttaa.

”Yritämme nyt ymmärtää näiden vaikutusten hermostollisia mekanismeja, ja selvittää miten niitä voitaisiin ehkäistä”, hän lisää.

Tutkimuksen julkaisi Brain Research.

Kommentit

Avuttomasta huolehtiminen kysyy hoksottimia.

Ihmisestä kehittyi älykäs, jotta hän saa pidettyä avuttoman jälkeläisensä elossa, esittävät asiaa puntaroineet yhdysvaltalaistutkijat.

”Ihminen syntyy huomattavasti keskeneräisempänä kuin muiden lajien vastasyntyneet”, sanoo aivotutkija Celeste Kidd Rochesterin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

”Esimerkiksi kirahvin vasikka pystyy seisomaan, kävelemään ja jopa pakenemaan petoja muutaman tunnin päästä syntymästään. Ihminen taas ei pysty edes kannattelemaan päätään”, hän huomauttaa.

Kidd päätteli yhdessä kollegansa Steven Piantadosin kanssa, että juuri tässä piilee selitys ihmisen älykkyyteen.

”Teoriamme mukaan isot aivot johtavat siihen, että vauva syntyy keskeneräisenä. Se taas johtaa siihen, että vanhemmat tarvitsevat isot aivot”, Piantadosi selittää.

Eli koska ihmisellä on suhteellisen suuret aivot, vauvojen pitää syntyä pieninä, jotta ne mahtuvat syntymään turvallisesti. Varhainen syntymä tarkoittaa kypsymättömyyttä eli sitä, että ihmisvauvat ovat avuttomia paljon pidempään kuin muut kädelliset. Näin haavoittuvaiset piltit taas tarvitsevat älykkäät vanhemmat, jotta ne pysyvät hengissä, tutkijat tarkentavat ajatuskulkua.

”Tämä itseään vahvistava kierre on voinut luoda ihmisen, jolla on laadullisesti erilaiset kognitiiviset kyvyt kuin muilla eläimillä”, tutkijat esittävät.

Piantadosin ja Kiddin mukaan vastasyntyneen avuttomuudella pitäisi olla yhteys yleisälykkyyteen. He testasivat oletustaan vertaamalla 23 kädellislajia keskenään. Ilmeni, että vieroitusikä – mikä kielii jälkeläisen kehittyneisyydestä – tosiaan ennusti paremmin älykkyyttä kuin mikään muu mittari, mukaanlukien aivojen koko.

”Ihmisten älykkyys on erityistä. Olemme hyviä sosiaalisessa päättelyssä ja kykenemme ymmärtämään muiden tarpeita. Tajuamme, etteivät ne välttämättä ole samoja kuin meillä itsellämme”, Kidd toteaa.

Tämä on erityisen hyödyllistä, kun pitää huolehtia lapsesta, joka ei pysty puhumaan pariin vuoteen, hän lisää.

Tutkijakaksikon mukaan heidän teoriansa selittää, miksi juuri me kehityimme älykkäiksi, mutta esimerkiksi dinosaurukset eivät, vaikka niillä oli vastassaan samanlaisia ympäristöpaineita kuin meillä.

Vastaus on se, että toisin kuin ihminen, dinosaurus kehittyy varsin valmiiksi munan sisällä.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Kommentit

Henkilöauton painoinen matelija kasvaa uudessa kotimaassaan jopa nopeammin kuin Afrikassa.

Alligaattorit ja krokotiilit ovat tuttu näky Yhdysvaltain Floridassa, mutta paikallisetkin hieraisevat silmiään, kun eteen osuu viisi- ja puolimetrinen, pienen auton painoinen ihmissyöjä.

Tutkijat ovat viime vuosina bonganneet kolme sellaista uiskentelemassa Evergladesin rämeillä ja köllöttelemässä talon verannalla Miamissa.

Niitä on varmasti enemmän, uskoo tutkija Kennet Krysko Floridan yliopistosta. ”On erittäin epätodennäköistä, että juuri me tutkijat olisimme sattuneet löytämään ne kaikki”, hän sanoo tiedotteessa.

Dna-analyysi vahvisti jättimäiset matelijat niilinkrokotiileiksi (Crocodylus niloticus), joita elää Afrikassa Saharan eteläpuolella.

Ne syövät niin virtahepoja, seeproja kuin ihmisiäkin. Vuosina 2010–2014 niilinkrokotiilit iskivät Afrikassa hampaansa 480 ihmiseen. Heistä 123 kuoli vammoihinsa.

Floridassa niilinkrokotiili näyttää kasvavan nopeammin kuin kotimaassaan. Yksi kiinniotetuista nuorista yksilöistä oli peräti kolmanneksen suurempi kuin ikätoverinsa Afrikassa, tutkijat kertovat.

Tutkijoiden kiinniottamat krokotiilit olivat geneettisesti identtisiä, mikä viittaa samaan alkuperään. Mistä ja miten ne ovat tarkkaan ottaen tulleet, ei tiedetä. Dna-tutkimuksen perusteella ne eivät näytä olevan mistään yhdysvaltalaisesta eläintarhasta.

Niilinkrokotiileja on kuitenkin viime vuosina tuotu Etelä-Afrikasta ja Madagaskarilta muun muassa Floridan Disneyn Animal Kingdom -eläinpuistoon sekä lemmikeiksi, tutkijat kertovat. He veikkaavat, että jälkimmäinen vaihtoehto selittää löydöt.

Floridan subtrooppinen ilmasto on yksi syy siihen, että osavaltiolla on maailman eniten tulokaslajeja. Esimerkiksi burmanpython on jo vallannut Evergladesin rämealueen.

Tutkijoiden mukaan koko Meksikonlahden rannikko on niilinkrokotiilille suotuisaa elinaluetta, joten ihmissyöjäkrokotiilista saattaa tulla vielä melkoinen riesa.

”Biologina toivon, että niilinkrokotiilin ilmaantuminen herättää ihmiset tulokaslajiongelmalle. Se ei ole mikään harmiton pikkulisko”, Krysko painottaa.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Herpetological Conservation and Biology.

Kommentit

Suomalaistutkimus osoitti, että internetin ja masennuksen välillä on noidankehä.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuudella ja masennuksella on yhteys, mutta ei ole tiedetty, kumpi aiheuttaa kumman.

Nyt suomalaisnuorten tutkimus osoitti, että liiallinen internetin käyttö voi johtaa koulu-uupumukseen – ja sitä kautta edelleen masennukseen. Koulu-uupumus taas johtaa herkästi liialliseen internetin käyttöön eli digiaddiktioon.

Kyseessä on siis noidankehä, jonka alkua on vaikea kuoria esiin. ”Joillakin se alkaa netin käytöstä, toisilla taas masennuksesta”, professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta sanoo.

Nuori voi altistua digiaddiktiolle erityisesti, jos hän menettää kiinnostuksen koulunkäyntiin ja kokee sitä kohtaan kyynisyyttä, tutkijat toteavat Suomen Akatemian tiedotteessa.

”Digiriippuvuus tarkoittaa sitä, että nuori kokee internetin häiritsevän elämäänsä”, Salmela-Aro selittää. Tällöin netin imu on niin voimakas, ettei nuori pysty pysymään loitolla vaikka haluaisi.

Tutkijoiden mukaan digiaddiktion ja koulu-uupumuksen väliseen ongelmaan on tärkeää puuttua yläkouluiässä. Tehokkain tapa ylläpitää nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä nuorten liiallista internetin käyttöä on oppilaiden sitouttaminen koulunkäyntiin, opiskeluinnon rakentaminen sekä koulu-uupumuksen ehkäiseminen.

Internet on tärkeä väline, mutta sen hallintaa pitää opetella, myös koulussa, Salmela-Aro kiteyttää.

”Olisi hyvä saada rauta-lankaohjeet, joita opettajat voisivat hyödyntää”, hän lisää.

Tutkimukseen osallistui 1 702 helsinkiläistä 12–14-vuotiasta koululaista ja 1 636 16–18-vuotiasta 51 koulusta.

Masennusoireet ja myöhäisnuoruuden koulu-uupumus ovat tutkimuksen mukaan yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Pojat taas kärsivät tyttöjä enemmän liiallisesta internetin käytöstä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Youth and Adolescence.

Kommentit