Taiteilijan näkemys Schiaparelli-laskeutujasta Marsin pinnalla.
Taiteilijan näkemys Schiaparelli-laskeutujasta Marsin pinnalla.

Kiertoradalla olevaa emoluotain toimii odotetusti, Esan lennonjohto kertoo.

Euroopan avaruusjärjestön Esan lennonjohto ei saanut viestiä Marsista torstaina aamupäivään mennessä. Laskeutuja Schiaparellin kohtalosta ei näin ollen ole varmuutta.

Laskeutuja pääsi Marsin kaasukehän ylempien kerrosten läpi suunnitellusti.

”Laskeutujan lämpökilpi toimi kuten sen piti. Se suojasi laskeutujaa”, operatiivinen johtaja Andrea Accomazzo Esan lennonjohdosta lisäsi torstaina aamupäivällä tiedotustilaisuudessa.

Laskeutujan laskuvarjokin toimi ”tiettyyn rajaan”, mutta sen jälkeen jotain odottamatonta tapahtui.

Laskeutuja Shciaparelli hiljeni keskiviikkona noin minuutti ennen kuin sen piti koskettaa punaisen planeetan pintaa. Esa ehti vastaanottaa laskeutujalta heikon signaalin.

Signaali katosi ilmeisesti siinä vaiheessa, kun jarrurakettien piti toimia. Yksi vaihtoehto on Esan mukaan se, että laskuvarjo irtosi liian aikaisin, mutta tapahtumia pitää vielä analysoida. Esan lennonjohto korosti, että laskeutujasta saatiin arvokkaita tietoja viime hetkiin asti.

Tärkeintä oli pääjohtaja Jan Wörnerin mukaan, että laskeutujan emoluotain TGO on asettunut Marsin kiertoradalle ja toimii odotetusti ja pystyy tieteelliseen työhön. Siksi ExoMars on jo onnistunut.

Laskeutujan kohtalo on avoin kysymys, johon ei vielä torstaina aamupäivällä ollut selkeää vastausta.

”Miksette pyydä amerikkalaisia ajamaan Curiositya paikalle katsomaan, mitä tapahtui”, joku oli kuulemma kysynyt illalla Wörneriltä, ilmeisesti Yksin Marsissa -elokuvan innostamana. Hän hymähti, että Nasan mönkijä taitaa olla liian kaukana.

Laskeutujan keskeinen tehtävä oli kokeilla Esan laskeutumismenetelmää seuraavia lentoja varten. Euroopan avaruusjärjestö ja Venäjän Roskosmos lähettävät Marsin pinnalle mönkijän vuonna 2020.

Schiaparellissa on myös suomalaisia mittalaitteita. Ilmatieteen laitoksen laitteet mittaavat kaasukehän kosteutta ja painetta.

Laskeutujan emoluotain TGO (Trace Gas Orbiter) on nyt toimintakunnossa ja Marsin kiertoradalla. Kun lennonjohto sai vahvistusviestin luotaimelta, avaruusjärjestön työntekijät hihkuivat ja halailivat toisiaan.

Ennen kiertoradalle asettumista TGO-luotaimellakin oli kriittisiä hetkiä. Sen piti polttaa rakettimoottoreitaan jonkin aikaa. Se antoi kuitenkin illalla signaalin Esalle normaalisti putkahdettuaan jälleen esiin Marsin takaa.

Osa tehtävästä on siis jo onnistunut. Luotain alkaa havainnoida Marsin kaasukehää ja tutkii muun muassa merkkejä metaanista.

Laskeutuja Schiaparelli olisi joka tapauksessa toiminut vain muutamia päiviä ennen kuin sen akku simahtaa. Laskeutumispaikka on lähellä Marsin päiväntasaajaa oleva Meridiani-tasanko.

TGO ja Schiaparelli ovat ensimmäinen osa ExoMars-ohjelmaa, jonka seuraavana tavoitteena on saada Marsiin liikkuva tutkimuslaite eli mönkijä vuonna 2020.

Hanke on Esan ja Venäjän Roskosmosin yhteinen. TGO ja Schiaparelli laukaistiin kohti Marsia Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista maaliskuussa.

Schiaparellin matka Marsiin kesti seitsemän kuukautta. Vaikka Mars on Maan naapuriplaneetta, sinne on matkaa lyhimmilläänkin pitkälti yli 50 miljoonaa kilometriä.

Mars-laskeutuja on nimetty italialaisen astronomin ja tiedehistorioitsija Giovanni Schiaparellin (1835–1910) mukaan. Hän tutki ja nimesi Marsin rakenteita teleskoopilla.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.