Campi Flegrein tuhovoimista kertovat kraatterit näkyvät hyvin satelliittikuvassa, mutta paikan päällä ne peittyvät kasvillisuuden ja asutuksen alle. Kuva: Nasa/Earth Observing-1

 

Jos Campi Flegrei purkautuu, miljoonat ihmiset ovat hengenvaarassa.

Campi Flegrei on pysynyt hiljaa melkein viisisataa vuotta, siitä pitäen, kun se syksyllä 1538 purkautui viikon ajan. Laavasta kerrostui uusi pieni tulivuori, ja tuhkapilvet levisivät laajalle, mutta ihmisuhreilta lähes vältyttiin. Pukauksessa kuoli 24 ihmistä, jotka olivat taivastelemassa vastasyntynyttä vuorta, kun se yllättäen räjähti.

Vuoden 1538 purkaus oli pelkkä tussahdus verrattuna siihen, mihin Campi Flegrei pystyy. Hurjat voimansa se näytti esimerkiksi 39 000 vuotta sitten, kun se sylki uumenistaan magmaa, kiveä, kaasuja ja tuhkaa jopa kolmesataa kuutiokilometriä.

Tutkijoiden mukaan purkaus oli Euroopan tunnetun historian rajuin. Tuhkapilvet viilensivät ilmastoa maailmanlaajuisesti, ja tämän vulkaanisen talven sanotaan ajaneen ahtaalle maanosamme tuolloiset valtiaat, neandertalinihmiset. Tulkinnan oikeellisuudesta keskustellaan, mutta juuri noihin aikoihin sisarlajimme katosi itäisestä Euroopasta.

Jos Campi Flegrei purkautuisi yhtä tuhoisasti nyt, välittömässä hengenvaarassa olisi kolme miljoonaa ihmistä. Vuori sijaitsee näet keskellä asutusta. Se on aivan Napolin kupeessa ja osin sen allakin. Ilmakehään kertyvän tuhkan takia ilmasto muuttuisi nytkin globaalisti.

Merkit viittaavat purkaukseen

Italian tulivuoriobservatorion tutkijat seuraavat Campi Flegreitä herkeämättä, sillä se on antanut elonmerkkejä vuodesta 2005 lähtien. Maa alueella järisee kymmeniä kertoja kuukaudessa, tulivuorikaasuja pöllähtelee ilmoille jatkuvasti, ja maanpinta on noussut kymmeniä senttimetrejä.

Kaikki nuo voivat olla purkauksen ennusmerkkejä, ja kaikki ne nähtiin myös 1530-luvun purkauksen alla. Muutokset kertovat, että tulivuoren magmasäiliöön nousee uumenista lisää kivisulaa tai magma muuttaa kemiallista koostumustaan.

Sitä, milloin ja miten rajusti Campi Flegrei purkautuu, on kuitenkin mahdoton sanoa. Campi Flegrei kuuluu supertulivuoriin, samaan tyyppiin kuin kuulu Yellowstone Yhdysvalloissa, ja niiden käyttäytymistä tunnetaan vielä paljon huonommin kuin tavallisten tulivuorten.

Edes purkauspaikkaa ei pysty päättelemään ennakkoon, sillä supervuoret eivät ole perinteisiä tulivuoria, joilla useimmiten on yksi selvä purkauskanava. Supertulivuoret ovat laakeita altaita, joissa piilottelee kymmeniä mahdollisia purkauspesäkkeitä. Niin piilottelee myös Campi Flegreissä.

 

Lue lisää

Helmikuun Tiede-lehdessä on ulkomaanaiheiden erikoistoimittajan Hannu Pesosen laaja artikkeli, joka kertoo Campi Flegrein heräämisestä, uumenten tarkkailusta ja purkauksen varalle laadituista evakuointisuunnitelmista.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

kfa
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt13.3.2008

Euroopan vaarallisin tulivuori heräsi eloon

Jossakin vaiheessa joku ennustus kaupungin lähellä olevasta isosta tulivuorenpurkauksesta toteutuu. Sitä odoteltaessa rakennetaan lisää kerrostaloja kraatereiden reunalle näköetäisyydelle maassa höyryävästä kuumasta lähteestä ja rikkiä hönkivästä vulkaanisten kaasujen purkausaukosta, kuten National Geographyn sivulle linkatusta videosta näkyy. https://www.youtube.com/watch?v=t1idxbKXDBA http://news.nationalgeographic.com/2016/12/supervolcano-campi-flegrei-st... Videon mukaan Campi Flegrei -...
Lue kommentti

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Naiset hymyilevät jopa kolmanneksen useammin kuin miehet.

Naiset näyttävät tunteita enemmän kuin miehet, kuuluu yleinen stereotypia. Se osuu kuitenkin vain osittain oikeaan.

Tarkkaan ottaen naiset kyllä ilmaisevat ja kenties kokevatkin tunteita enemmän, mutta se ei koske ihan kaikkia tunteita. Stereotypiaa tarkempi kuva paljastuu uudesta tutkimuksesta, jossa seurattiin miesten ja naisten tunnereaktioita kasvoilta samalla, kun he katsoivat erilaisia televisiomainoksia.

Mainosfilmien aiheet vaihtelivat koiranruoasta suklaapatukoihin ja pikaruoasta kosmetiikkaan. Yli kaksi tuhatta miestä ja naista viidessä maassa katseli mainoksia kotonaan, ja webbikamera kuvasi heidän ilmeitään. Automaattinen tunteiden analyysiohjelma luokitteli ja laski, mitä tunteita ihmisten kasvoilla välähteli.

Naisten kasvot ilmaisivat ylipäätään enemmän tunteita kuin miesten, eritoten myönteisiä tunteita.

Naisten tiedetään useiden tutkimusten mukaan hymyilevän enemmän kuin miesten. Niin kävi tälläkin kertaa. Mainoksia katsellessaan naisten suut vetäytyivät hymyyn 32 prosenttia useammin kuin miesten. Naisten hymyt myös kestivät pidempään.

Juuri hymyn määrässä naiset ja miehet poikkesivat toisistaan eniten.

Ikävänsävyisissä tunteissakin löytyi eroja. Naisten kasvoilla oli hieman useammin ilme, joka vetää kulmat yhteen ja samalla ylös. Tämä ilme ilmaisee tunnetutkijoiden mukaan surua tai pelkoa.

Miehet kurtistivat kulmiaan jonkin verran useammin kuin naiset. Se on suuttumuksen tai vihan yleismaailmallinen ilmaus. Tutkijat tosin myöntävät, että kulmien kurtistus voi tässä tapauksessa kertoa myös mainosvideoiden katselijoiden keskittymisestä tai hämmennyksestä.

Suuttumus on muissakin tutkimuksissa useammin miesten tunne. Naiset hillitsevät vihan ilmaisemista todennäköisemmin kuin miehet.

Sukupuolierot olivat samankaltaiset kaikissa maissa, joissa tutkimus tehtiin, eli Ranskassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Tosin erojen suuruus heitteli.

Tutkijat uskovat, että sukupuolierot tunteiden ilmaisussa johtuvat osittain miehiin ja naisiin kohdistuvista erilaisista odotuksista.

Naisilla on suurempi sosiaalinen paine positiivisuuteen. Esimerkiksi tyttöihin kohdistetaan monissa maissa enemmän onnellisuuden odotusta kuin poikiin.

Positiivisuuden vaatimus ei kuitenkaan selitä surun tai pelon tunteita, jotka niin ikään olivat hieman yleisempiä naisilla. Tulos sopii silti aiempiin löydöksiin.

Tutkimusten mukaan tyttöjen odotetaan enemmän osoittavan sisäänpäinkääntyneitä kielteisiä tunteita kuten surua, pelkoa, huolta, häpeää ja syyllisyydentunnetta. Nämä tunteet voivat osittain liittyä naisen perinteiseen hoivaajan rooliin.

Poikien taas odotetaan useammin ilmaisevan ulospäinsuuntautuneita tunteita, kuten vihaa tai suuttumusta. Suuttumus saattaa liittyä hallitsevaan asemaan, jota stereotyyppiset käsitykset tarjoavat miehelle.

Tutkimuksen julkaisi PlosOne.

Kun Antarktiksen paksu jää vähitellen sulaa, myös Etelämantereen lämpeneminen kiihtyy.

Ilmastomallit ja tutkimukset menneiden aikojen ilmastosta osoittavat, että lämpötilat nousevat enemmän napa-alueilla, kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa. Pohjoisilla napa-alueilla keskilämpötilat nousevatkin tuplavauhtia muuhun maapalloon nähden, mutta tämä ei näytä pätevän Etelämantereella eli Antarktiksella.

Arktisen alueen lämpenemistä kiihdyttää muun muassa merijäiden sulaminen, kun pienenevä valkoinen lumi- ja jääpeite ei enää heijasta yhtä paljon auringonvaloa takaisin avaruuteen.

Myös Etelämantereen pitäisi lämmetä nykyistä nopeammin muun muassa siksi, että lämpö siirtyy kohti napoja.

Leipzigin yliopiston meteorologian laitoksen tutkija Marc Salzmann alkoi pohtia, että pelissä täytyy olla jokin muuttuja, jota ei vielä ole huomioitu. Kenties Etelämantereen korkeus suojelee aluetta lämpenemiseltä.

Antarktis on maapallon mantereista korkein. Paksun jääpeitteen vuoksi sen keskikorkeus on noin 2 500 metriä. Tasaisia jääkenttiä rikkovat vuoristot, joiden korkein huippu, Mount Vinson, kohoaa noin 4 900 metriin.

Salzmann mallinsi ensin tietokoneella, miten maapallon ilmasto reagoisi hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiseen esiteolliselta ajalta. Sitten hän vertasi tätä toiseen malliin, jossa Etelämanner oli tasoitettu lättänäksi. Mallissa se oli kauttaaltaan vain metrin korkuista tasankoa, mikä vastaa likimain maan keskikorkeutta pohjoisilla napa-alueilla.

Malli osoitti, että lämpötilan nousu alkoi kiihtyä samalla tavoin kuin arktisella alueella. Littanaksi mallinnettu Antarktis reagoi kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousuun huomattavasti enemmän.

”Kun Antarktis mallinnetaan litteäksi, saadaan aikaan tilanne, jossa matalilta leveysasteilta virtaa enemmän lämmintä ilmaa. Tämä on linjassa nykyisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan jää sulaa nopeammin, mitä lähempänä merenpintaa se on”, Salzmann sanoo.

Tosimaailmassa tämä tarkoittaa, että kun kasvihuonekaasujen lisääntyminen kiihdyttää lämpenemistä, Antarktis madaltuu hiljalleen jään sulaessa. Näin lämpeneminen nopeutuu ajan saatossa.

Tutkimuksen julkaisi Earth System Dynamics.

Taidot säilyvät, jos lääkärillä on jatkuvasti paljon potilaita.

Mitä vanhempi lääkäri on, sitä useammin potilas kuolee hänen hoidossaan. Vaikka kokemus ja tieto karttuvat iän myötä, hoitotaito voi ajan oloon jäädä jälkeen, arvioivat asiaa selvittäneet Harvardin yliopiston terveystutkijat.

Arvostetun BMJ-lehden julkaisemassa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat yhdysvaltalaisten sairaalapotilaiden kuolleisuuden yhteyttä heitä hoitaneiden sairaalalääkäreiden ikään. Potilaat olivat 65-vuotiaita tai vanhempia.

Kuolleisuus nousi tasaisesti hoitavan lääkärin iän mukaan. Suurin ero oli alle 40-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden lääkäreiden väillä.

Kun nuorempien lääkäreiden hoidossa kuoli 10,8 prosenttia potilaista, vanhemmilla lääkäreillä luku nousi 12,1 prosenttiin. Tämä merkitsee sitä, että vanhempien lääkäreiden käsissä kuolee jokaista 77 hoidettua potilasta kohden yksi potilas enemmän.

”Ero ei ole vain tilastollisesti merkitsevä vaan myös kliinisesti tuntuva”, toteaa tutkimusta johtanut professori Anupam Jena Harvardin tiedotteessa.

Kuolleisuuden ero on Jenan mukaan samaa luokkaa kuin niillä korkean sydänriskin potilailla, jotka saavat pätevää lääkehoitoa, ja niillä, jotka jäävät ilman lääkkeitä.

Kiinnostavaa kyllä, vanhat mutta runsaasti potilaita hoitavat lääkärit muodostivat tutkimuksessa poikkeuksen. Heidän potilaidensa kuolleisuus oli yhtä alhainen kuin nuorilla lääkäreillä.

Suuret potilasmäärät kenties estävät hoitotaitojen ruostumista iän mukana. Myös nuoret vastavalmistuneet lääkärit hoitavat harjoitteluaikanaan paljon potilaita, minkä harjaannuttaa taitoja, tutkijat arvelevat.

Lääkärien hoitotaidot saattavat iän mukana jätättää useasta syystä. Lääketiede tuottaa nopeaan tahtiin uusia löydöksiä, ja myös hoitoteknologiat ja -käytänteet uusiutuvat tämän tästä. Jatkuvassa muutoksessa voi olla vaikea pysytellä mukana.

”Tutkimuksemme korostaa jatkuvan kouluttautumisen tärkeyttä koko lääkärin uran ajan riippumatta iästä ja kokemuksesta”, Jena sanoo.

Tutkimuksessa löytyi vasta yhteys potilaiden kuolleisuuden ja lääkärin iän väliltä. Syy-yhteys on yhä osoittamatta. Toisin sanoen vielä ei voi varmasti päätellä, heikentääkö nimenomaan lääkärin ikääntyminen hoitotuloksia.

Syy-yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se seikka, että iäkkäiden lääkäreiden potilaita kuoli enemmän, vaikka potilaiden ikä ja kunto otettiin huomioon. Tulokset pätivät myös sairaalakohtaisesti, eli kussakin sairaalassa vanhojen lääkäreiden potilaita kuoli enemmän.

Tutkijat analysoivat kaikkiaan yli 730000 sairaalakäyntiä vuosien 2011 ja 2014 väliltä. Lääkäreitä aineistossa oli yli 18800.

Harjoitteet vahvistavat hiukan empatiaa muilla, mutta vähentävät sitä narsisteilla.

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen ei välttämättä lisää empatiaa niin kuin on väitetty. Uuden tutkimuksen mukaan niin sanottu mindfulness-harjoittelu voi jopa vähentää myötäelämisen kykyä ihmisissä, joilla on taipumusta narsismiin.

Mindulness-harjoituksissa tarkkaillaan omien ajatusten ja aistimusten virtaa arvostelematta ja hyväksyen. Joissain tutkimuksissa ihmiset ovat harjoitusjaksojen jälkeen kokeneet, että oma olo paranee ja myötätunto toisia kohtaan vahvistuu.

On arveltu, että hyväksyvä asenne omia ajatuksia kohtaan vapauttaa huomaamaan toisten tunteet ja näkökulmat paremmin. Näyttö on kuitenkin ristiriitaista. Joissakin tutkimuksissa mindfulness ei ole vahvistanut empatiaa lainkaan.

Nyt Amsterdamin yliopiston Anna Ridderinkhof ja kumppanit halusivat testata, vaikuttaako mindfulness niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia asettua toisen ihmisen asemaan. Näillä henkilöillä on tavallista enemmän autistisia tai narsistisia piirteitä.

Kokeisiin osallistui 160 opiskelijaa, jotka olivat tehneet narsistisia ja autistisia piirteitä kartoittavan kyselyn. Sen jälkeen joukko jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä teki viiden minuutin mindfulness-harjoituksen ja toinen rentoutui. Kolmas oli verrokkiryhmä, jossa sai olla aloillaan ja upota omiin ajatuksiinsa.

Viiden minuutin harjoitus voi vaikuttaa lyhyeltä toimitukselta, mutta sellaisilla on aiemmissa tutkimuksessa kohennettu esimerkiksi ihmisten kykyä päätellä toisten ihmisten mielentilaa eli eräänlaista empatiaa.

Seuraavaksi Ridderinkhofin ryhmä teetti koehenkilöillään empatiaa mittaavia testejä. Koehenkilöt esimerkiksi tunnistivat mielialoja valokuvissa olevien ihmisten silmistä.

Lisäksi he ensin seurasivat ja sitten pelasivat nettipeliä, jossa heiteltiin palloa ryhmässä. Pelin juju oli siinä, että yhdelle pelaajalle ei heitetty palloa ja tämä joutui siten syrjityn asemaan. Opiskelijoille uskoteltiin, että pelaajat olivat muita opiskelijoita, vaikka todellisuudessa peliä pyöritti tietokone.

Koehenkilöiden myötätunnosta ja auttamisen halusta kertoisi se, että heidän tulisi sääliä syrjittyä ja he heittäisivät omalla vuorollaan palloa tälle. Empatiaa arvioitiin myös sähköpostiviestistä, joka pyydettiin kirjoittamaan syrjitylle pelaajalle.

Kävi ilmi, että yleisesti ottaen sen paremmin mindfulness-harjoitus kuin rentoutuskaan eivät lisänneet opiskelijoiden kykyä lukea toisten mielialaa tai tuntea myötätuntoa.

Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että ei-narsistiset opiskelijat osasivat mindfulness-tuokion jälkeen lukea toisten ihmisten mielialaa aavistuksen paremmin.

Narsistisille taas kävi päinvastoin: heidän mielenlukutaitonsa heikkeni. Tutkijat arvelevat, että mindfulness-harjoite salli heidän keskittyä entistä enemmän omaa itseä suurenteleviin ajatuksiinsa. Niinpä muut kiinnostivat heitä vielä vähemmän kuin ennen.

Saattaa olla, että narsistin mindfulness-ohjelmaan pitäisi lisätä annos myötätuntomeditaatiota, jossa varta vasten ajatellaan toisia ihmisiä.

Tutkimuksen julkaisi Self and Identity -tiedelehti.