Pakolaisleirillä Kreikan ja Makedonian rajalla ihmiset odottivat pääsyä eteenpäin. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Pakolaisleirillä Kreikan ja Makedonian rajalla ihmiset odottivat pääsyä eteenpäin. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Kyselyssä 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita.

Kidutettu, koulutettu ja kristitty. Nämä ovat piirteitä, jotka tekevät turvapaikanhakijasta hyväksyttävän, paljasti 15 Euroopan maan asukkaiden asenteita kartoittanut tutkimus.

Tulokset olivat samankaltaisia jokaisessa maassa vastaajien iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta kannasta riippumatta, kertovat Stanfordin yliopiston tutkijat Science-lehdessä.

Eurooppa vastaanotti viime vuonna noin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta – ja lisää tulee, koska Lähi-idän ja monien muiden seutujen konfliktit jatkuvat.

Turvapaikanhakijat jakaantuvat kuitenkin epätasaisesti. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi käsittelevät väkilukuunsa nähden paljon hakemuksia, Britannia ja Tšekki suhteellisesti varsin vähän.

Millaisia turvapaikanhakijoita eurooppalaiset sitten ovat valmiita hyväksymään? Asiaa on tutkittu varsin vähän, ja valtaosa selvityksistä on tehty ennen meneillään olevaa pakolaiskriisiä.

Tutkija Jens Hainmueller Stanfordin yliopistosta kollegoineen toteutti nyt kyseyn, johon vastasi 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta. Heidät pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita, jotka vaihtelivat satunnaisesti yhdeksän ominaisuuden suhteen.

Tulos oli, että eurooppalaiset antaisivat etusijan turvapaikanhakijoille, jotka on helppo työllistää ja joiden taustakertomus on johdonmukainen. Kidutettu tai muuten vainottu ansaitsee mielestämme turvapaikan. Kristitty on mieluisampi tulija kuin muslimi.

”Eurooppalaiset äänestäjät eivät suhtaudu turvapaikanhakijoihin tasapuolisesti”, tutkijat toteavat Sciencessä. Halukkuus hyväksyä hakijoita vaihtelee suuresti tiettyjen ominaisuuksien perusteella.

Asenteet olivat samankaltaisia iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta ideologiasta riippumatta, ja ne pätivät kaikissa tutkituissa maissa.

Turvapaikanhakijat, jotka ovat aiemmin työskennelleet vaativissa ammateissa kuten lääkäreinä tai opettajina, hyväksytään herkemmin kuin esimerkiksi siivoojat tai maanviljelijät, saati työttömät.

Kielitaitoakin arvostetaan: jos turvapaikanhakija osaa isäntämaan kieltä, hänet kelpuutetaan herkemmin kuin ummikko. Nuori otettaisiin pakolaiseksi halukkaammin kuin eläkeikää lähestyvä.

Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat, että odotettavissa oleva taloudellinen panos tai rasite kansantaloudelle on tärkeässä asemassa kantaväestön suhtautumisessa turvapaikanhakijoihin.

Taloudelliset syyt sen sijaan eivät mielestämme riitä perusteeksi turvapaikan saamiseen. Ne eivät oikeuta turvapaikkaan kansainvälisten sopimustenkaan mukaan.

Eurooppalaisten mielestä myös poliittinen, uskonnollinen tai etninen vaino on pätevä syy turvapaikan saamiseen. Etusijan saavat kidutetut tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat. Jos hakijan taustakertomus on aukoton, hänet hyväksytään helpommin kuin sellaisen, jonka tarina ei ole johdonmukainen.

Myös uskonnolla on merkitystä. Kristitty tai agnostikko otetaan vastaan kernaammin kuin muuten samanlainen henkilö, joka on muslimi. Oikeistolaisiksi itsensä luokittelevilla vastaajilla tämä tieto painoi tuplasti enemmän kuin vasemmistolaisilla.

Vastaajat suosivat korkeaa koulutusta, ja heillä oli kielteinen ennakkoasenne muslimeihin jopa silloin, kun he arvioivat vainottuja ja lain mukaan selkeästi turvapaikkaan oikeutettuja hakijoita.

”Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uskonto tai ammattitaito ei saa vaikuttaa turvapaikan myöntämiseen”, tutkijat kirjoittavat.

”Toisaalta tuloksemme paljastavat, että humanitaariset seikat olivat kaikenmaalaisille vastaajille olennaisia siinä, keitä he olivat valmiita hyväksymään, tulivatpa he mistä hyvänsä ja olivat keitä tahansa. Tämä vihjaa, että ihmiset ovat osittain sisäistäneet kansainvälisen pakolaissopimuksen keskeiset tekijät.”

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
Liittynyt22.7.2011

Eurooppalaisille kelpaa kidutettu, koulutettu ja kristitty turvapaikanhakija

Käyttäjä_xxxx kirjoitti: Aika itsestäänselviä asioita. Mieluiten oikeissa henkeä uhkaavissa hädissä olevia ihmisiä tulisi auttaa. Kuka haluaa mahdollisesti radikalisoituvia, työtä välttäviä ja kansantaloutta syöviä pakolaisia kotimaahansa? Jos tuosta poistaa sanan "pakolainen", niin olemme totuuden äärellä.
Lue kommentti

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.