Suomessa ei viljellä geenimuunneltua maissia. Sen käytöstä pitää löytyä elintarvikkeista merkintä. Kuva: Pentti Vänskä
Suomessa ei viljellä geenimuunneltua maissia. Sen käytöstä pitää löytyä elintarvikkeista merkintä. Kuva: Pentti Vänskä

Laaja tutkimus seurasi, miten lajikkeen vaihto muuntogeeniseen vaikutti torjunta-aineiden käyttöön tiloilla.

Yhdysvalloissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että muuntogeenisten kasvien lyhyellä tähtäimellä tuottamat edut voivat pidemmän päälle kumoutua.

Muuntogeenisten viljelykasvien toivotaan tuottavan enemmän satoa peltohehtaaria kohden, koska ne kestävät aiempia lajikkeita paremmin esimerkiksi kasvitauteja, tuhohyönteisiä tai hankalia sääoloja.

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin yli 5 000 maissinviljelijän ja yhtä monen soijatilan torjunta-aineiden käyttöä 14 vuoden ajan. Sen julkaisi Science Advances.

Seurannan aikana viljelijät vaihtoivat käyttämänsä kasvilajikkeen muuntogeeniseen.

Muuntogeeniseen soijaan on lisätty geeni, jonka ansiosta kasvi sietää rikkaruohojen torjuntaan kehitettyä glyfosaattia. Muunnellussa maississa on tämän rikkamyrkkygeenin lisäksi geeni, joka tappaa kasvia syöviä hyönteisiä.

Kuten odotettua, tuholaisgeenin lisääminen maissiin vähensi hyönteismyrkkyjen käyttöä viljelmillä. Vähennys oli 11 prosenttia. Vaikutus kasvimyrkkyjen käyttöön oli vaatimattomampi. Niiden kulutus väheni 13 vuodessa vain runsaan prosentin.

Sen sijaan soijapavun varustaminen rikkamyrkkygeenillä vain lisäsi viljelijöiden torjunta-aineiden käyttöä.

Ensimmäisinä vuosina muuntogeeninen viljely toimi suunnitellulla tavalla: torjunta-aineita kului vähemmän, koska viljelijät pystyivät korvaamaan vanhoja myrkkyjä tehokkaammalla glyfosaatilla.

Vuosien kuluessa myrkky alkoi purra huonommin, kun rikkaruohot kehittivät vastustuskykyä glyfosaattia vastaan. Viljelijät joutuivat ruiskuttamaan soijapelloille myös muita torjunta-aineita, mikä lisäsi viljelmien ja ympäristön kemikaalikuormaa.

Seurannan lopussa muuntogeenisen soijan viljelyyn kului 28 prosenttia enemmän kasvintorjunta-aineita kuin muuntelemattoman soijan.

Myös maissinviljelijöiden rikkamyrkkyjen käyttö kasvoi hieman viiden viimeisen tutkimusvuoden aikana, mikä voi ennakoida samantapaista muutosta kuin soijapelloilla.

Tulos oli yllätys, sillä lyhyemmissä, vuoden tai pari kestäneissä tutkimuksissa rikkamyrkkygeenin oli nähty vain vähentävän myrkytysten tarvetta.

Tuholaisgeenin siirto viljelykasviin vaikuttaa tutkimuksen perusteella onnistuneemmalta kuin rikkamyrkkygeeni. Hyönteiset eivät seuratun 14 vuoden aikana kehittäneet samanlaista vastustuskykyä kuin rikkakasvit.

Todennäköinen syy tähän olivat tiloille jätetyt suojavyöhykkeet, joilla viljellään muita kuin muuntogeenisiä lajikkeita. Niillä varttuneet tuholaiset lisääntyvät ristiin sellaisten yksilöiden kanssa, joille on kehittynyt vastustuskykyä muuntogeenisen maissin tuottamalle hyönteismyrkylle. Näin resistenssin yleistyminen ainakin hidastuu.

Tutkijat varoittavat tiedotteessa, että muuntogeenisten viljelykasvien käyttö voi johtaa ympäristön luultua suurempaan saastumiseen ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Päätelmä perustuu kasvimyrkkyjen runsastuneeseen käyttöön. Toisaalta geenimuuntelu on vähentänyt hyönteismyrkkyjen tarvetta.

”En odottanut näkeväni näin vahvaa kuviota”, sanoi tutkimusta johtanut apulaisprofessori Federico Ciliberto Virginian yliopistosta.

Suomessa geenimuunneltuja lajikkeita ei viljellä, mutta Yhdysvalloissa jo 80 prosenttia viljellystä maissista ja soijapavusta on muuntogeenistä.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8311
Liittynyt20.1.2013

Gm-pelloilla lisääntyi rikkamyrkkyjen käyttö

Minkä pandoran lippaan tulivatkaan ahneuksissaan jättikorporaatiot aukaiseeksi, kun viljakasvien geenejä rupesivat manipuloimaan. No, sitten kun paska osuu oikein kunnolla tuulettimeen, voivat silti myhäillä tyytyväisinä vuosikertasamppanjan, kaviaarin ja tryffeleiden ym. kyllästämän pöydän äärellä, kun siitä koituneet ökyvoitot ovat sopivina sijotuksina korkoja kasvamassa ympäri maailmaa. Tavallinen kansa jauhaa taas pettua jatkoksi leipätaikinaansa...
Lue kommentti
syytinki
Seuraa 
Viestejä8736
Liittynyt18.8.2008

Gm-pelloilla lisääntyi rikkamyrkkyjen käyttö

Tulos oli odotettu. Toistaiseksi luonto on aina keksinyt vastakonstit ja toistaiseksi ei myöskään ole perusteita olettaa, että ihminen olisi luontoa etevämpi geenimuuntelulla. Luultavasti suuri osa niistäkin tutkijoista, joiden leipä tuli geenimuuntelusta, tiesi mitä tulee tapahtumaan. Eivät kertoneet sitä poliitikoille ja mainosmiehille.
Lue kommentti

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.