Belgialaisessa tutkimuksessa onnistunut profiilikuva paransi hakijan mahdollisuuksia jopa liki 40 prosentilla, vaikka itse työhakemuksessa kuvaa ei ollut lainkaan.

Töitä hakevan kannattaa varmistaa, että profiilikuvat ovat kohdillaan sosiaalisessa mediassa. Belgiassa tehty koe nimittäin osoittaa, että onnistunut profiilikuva voi houkuttaa työnantajaa kutsumaan hakijan haastatteluun.

Tutkijat toteuttivat kokeen lähettämällä tekaistuja työhakemuksia vastauksena työpaikkailmoituksiin. Hakemuksia varten he kehittelivät neljä kuvitteellista miespuolista työnhakijaa, jotka he jakoivat pareiksi. Toisen parin hakijat olivat kauppatieteiden maistereita, toisen parin miehillä oli alempi kaupallisen alan tutkinto.

Parin hakemuskirjeet ja cv:t poikkesivat hieman yksityiskohdiltaan ja ulkoasultaan, mutta osaamiseen ja tuottavuuteen liittyvä sisältö oli identtinen. Näin kuhunkin työpaikkaan voitiin lähettää kaksi tasavahvaa hakemusta.

Valehakijoiden hakemuskirjeet ja cv:t poikkesivat hieman yksityiskohdiltaan ja ulkoasultaan, mutta osaamiseen ja tuottavuuteen liittyvä sisältö oli identtinen.

Hakemukset lähetettiin kaikkiaan 1 056 avoimeen työpaikkaan.

Tutkijat hankkivat haamuhakijoille myös neljä erilaista kasvokuvaa. Kuvat poikkesivat toisistaan sen suhteen, miten viehättävältä ja luotettavalta niiden esittämä henkilö näytti. Hakijoille keksittiin lisäksi tekaistut nimet.

Työnhakupapereiden lisäksi tutkijat loivat mielikuvitushahmojensa nimillä Facebook-profiilit, joihin kuvat liitettiin.

Puoleen työpaikoista tutkijat lähettivät hakemukset kuvan kera, puoleen paikoista ilman. Näin he saivat vertailtua, miten moni työnantaja etsi hakijoiden Facebook-profiilit internetistä.

Todella moni, selvisi kokeen päätyttyä.

Viehättävän ja luotettavan näköiset hakijat saivat enemmän haastattelukutsuja kuin vähemmän näyttävät kilpailijansa niin kuvallisilla kuin kuvattomillakin hakemuksilla.

Parhaalla Facebook-kuvalla haastattelukutsuja irtosi viidenneksen enemmän kuin huonoimmalla pärställä.

Kaikkiaan parhaalla profiilikuvalla mahdollisuudet edetä haastatteluun asti olivat jopa 40 prosenttia paremmat kuin vähiten viehättävällä kuvalla.

Ulkonäön vaikutus hakijan menestykseen oli suunnilleen yhtä suuri niin kuvattomissa kuin kuvallisissakin hakemuksissa.

Työnantajat etsivät Facebook-profiilin useammin korkeasti koulutetuilta kuin vähän koulutetuilta hakijoilta, tutkijat havaitsivat.

Vastoin tutkijoiden ennakko-oletuksia asiakaspalvelutehtäviin pyrkiviltä profiilikuvaa ei etsitty sen useammin kuin muiltakaan.

Facebook-profiilin etsimisessä on työnantajan kannalta järkeä, miettii tutkimusta johtanut Stijn Baert tutkimustiedotteessa.

”Facebookin avulla työnantajat voivat kerätä hakijoista tietoja nopeasti ja helposti. Kaiken lisäksi kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että ihmisten Facebookissa antamat vaikutelmat heijastelevat ennemmin heidän todellista persoonaansa kuin jonkinlaista ideaaliminää.”

Tutkimuksen julkaisi saksalainen Työvoimatutkimuksen instituutti IZA ja tiedotteen Gentin yliopisto.

Vedestä tai jäästä muodostuvat purkaukset ulottuvat jopa 200 kilometrin korkeuteen, arvioi Nasa.

Jupiterin kuuluisan Europa-kuun pinnalta on havaittu todennäköisesti jättimäisiä vedestä tai jääpartikkeleista muodostuvia suihkuja. Löydöstä kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Vesi- tai jääsuihkut yltävät jopa 200 kilometrin korkeuteen.

Havainnot vesisuihkuista tehtiin avaruusteleskooppi Hubblella, joka kykenee tekemään havaintoja ultraviolettisäteilyn aallonpituudella. Tutkijoiden mukaan vesisuihkut ovat todennäköisesti olemassa ”tilastollisesti merkitsevällä tavalla”.

Tutkijat varoittivat kuitenkin, että Hubble-teleskooppi oli havaintoja tehdessään toimintakykynsä äärirajoilla. On siis mahdollista, että havaintojen taustalla on jokin muu syy, jonka syntyä he eivät vielä ymmärrä.

Europan pintaa peittää kilometrien paksuinen jääpeite, jonka alla uskotaan olevan sula meri. Jääpeitteen tarkkaa paksuutta ei tunneta, mutta meren tilavuuden oletetaan olevan kaksi kertaa suurempi kuin Maan merien.

Tutkijat uskovat, että jos kuun pinnalle suihkuaa jostain syystä vettä, niin jään alla olevasta merestä voidaan joskus saada näytteitä ilman, että täytyisi porautua paksun jääpeitteen läpi.

Hubble kuvasi vesisuihkuhavainnot, kun Europa-kuu kulki Jupiterin editse. 15 kuukauden aikana tehtiin 10 havaintoa. Vesisuihkuja arvellaan näkyneen kolmella kerralla: tammikuussa, maaliskuussa ja huhtikuussa vuonna 2014.

Löydöt pystyttiin julkistamaan vasta nyt, koska havaintojen varmistaminen vaati muun muassa vaativaa ohjelmistokehitystä.

Siitä ei ole vielä varmuutta, miksi vesi- tai jäähileet suihkuavat Europan paksun jääkannen läpi. Yksi mahdollisuus on, että sen saavat aikaan jättiläisplaneetta Jupiterin aiheuttamat valtavat vuorovesivoimat.

Jos löytö varmistetaan, Europa olisi Aurinkokunnan toinen kuu, josta on löydetty vesihöyrysuihkuja. Vuonna 2005 Nasan Cassini-luotain havaitsi vesihöyryä Saturnuksen Enceladus-kuun pinnalta.

Nasa kertoi jo vuonna 2013 havainneensa Europassa vedenpurkauksia. Ne havaittiin avaruusteleskooppi Hubblen kuvista. Seuraavana vuonna Cassini-luotain ei kuitenkaan vahvistanut, että moisia geysirejä esiintyisi Europalla.

Europaa pidetään silti parhaana ehdokkaana Aurinkokunnassa maapallon ulkopuolisen elämän kehdoksi – Marsin rinnalla. Minkäänlaista näyttöä elämästä Europassa tosin ei ole, mutta elämä tarvitsee juoksevaa vettä, ja sitä lienee Europassa kokonainen valtameri.

Vesimassa voi olla kosketuksissa Europan kiviseen vaippaan, mikä mahdollistaisi elämän tarvitsemien yhdisteiden syntymisen. Ainakin teoriassa Europassa voisivat olot olla suotuisat elämän kehittymiselle. Liian optimistinen ei kuitenkaan kannata olla, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen sanoo.

”Europan pinnalla on erittäin voimakas säteilytaso, joka tappaisi esimerkiksi ihmisen. Mutta pinnan alla jään ja veden suojassa on ajateltu olevan ehkä jopa elämälle suotuisat olot. Tällaisen kappaleen pinnan geologia eroaa kivisistä taivaankappaleista, kuten kiviplaneetoista.”

Europan pinnalla on elämälle kylmää, sillä päiväntasaajallakin on 160 astetta pakkasta. Mutta kuu lämpenee sisältäpäin Jupiterin vetovoiman aiheuttamien voimakkaiden vuorovesivoimien takia. Siksi elämää voisi teoriassa ollakin syvyyksissä, vaikka Europa on kaukana Auringosta ja kaukana Aurinkokunnan elinkelpoisen vyöhykkeen tuolla puolen.

”Mahdollisen elämän löytämisen kannalta Europa, Mars ja Titan eli Saturnuksen suurin kuu ovat maapallon ja elämän kannalta kiinnostavimpia”, Järvinen huomauttaa. Titan on melkein Marsin kokoinen ja sillä on jopa kaasukehä.

Jää peittää koko Europan, jonka läpimitta on 3 100 kilometriä. Europa on siis vähän pienempi kuin Kuu, jonka läpimitta on liki 3 500 kilometriä. Galileo-luotain tarkkaili Europaa usealla ohilennolla vuosituhannen vaihteessa. Sen ottamissa kuvissa Europa näyttää vaalealta pallolta, jonka pinnalla on likaa ja viiruja.

Pinta on vesijäätä ja viirut lienevät pitkä halkeamia. Jääkuori elää, koska Europan rata Jupiterin ympäri on lievästi soikea. Jättiplaneetan vetovoiman vaihtelut saavat jään alla olevan oletetun vesimassan vellomaan, ja siksi jääkuori halkeilee.

Uusia havaintoja paikan päältä saadaan todennäköisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Eurooppalainen JUICE-luotain lähtee vuonna 2022 tutkimaan tarkemmin Jupiterin isoimpia kuita eli Galilein kuita, jotka ovat Europa, Io, Callisto ja Ganymedes.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä704
Liittynyt7.7.2013

Vettä on Europan meressä ilmeisesti enemmän kuin maapallon merissä yhteensä. Paikalliset valaatkin ovat niin suuria että niiden vesisuihkut lentävät helposti heikossa painovoimassa 200km korkeuteen.

ovolo
Seuraa 
Viestejä4529
Liittynyt7.7.2007

OSP:n mukaan europa-kuun ollessa auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella, galaksin keskuksesta työntyy tsiljoonittain laajentuvia tihentymiä, jotka tihentymät sisältävät tsijoonittain ziljoona kertaa pienempiä alitihentymiä, jotka aurinkokuntaan saapuessaan kiihdyttävät vanhat fotonit ziljoonakertaiseen valon nopeuteen. Tästä muodostuu tsiljoonakertainen säteilypaine, mikä puristaa veden aurinkokunnan kuista, kuten mehu puristetaan sitruunasta. That's it! 🚑

Lainaus: "Mutta jos työntävän voiman välittävät tihentymät Auringosta ja Jupiterista törmäävät Europan sisällä vastapalloon"  

Tuo "vastapalloon" olikin tärkeä havainto OSP:n kannalta. Myötäpalloon olisikin ollut aivan naurettavaa, hah hah!

Valtameren syvyyksistä löytyi bakteereja, jotka kykenevät kuljettamaan myrkyllisiä lääkkeitä täsmällisesti oikeaan osoitteeseen kudoksessa.

Syöpähoidon pahimpia hankaluuksia on toimittaa solumyrkyt kasvaimeen niin, ettei terve kudos kärsi.

Viime aikoina tarkoitukseen on kehitetty nanolääkkeitä, jotka on suunniteltu niin, että vain syöpäsolut ottavat ne vastaan. Harmina on kuitenkin ollut se, että lääkeaineita ei ole saatu vietyä perille riittävästi. Niitä pitäisi saada kuljetettua erityisesti sinne, missä solujen jakautuminen on kiivainta.

”Vain hyvin pieni osa lääkettä saavuttaa nämä kudosalueet, joista etäpesäkkeiden uskotaan kumpuavan. Niille osuminen todennäköisesti vähentäisi etäpesäkkeitä ja maksimoisi syöpähoidon vaikutuksen”, arvioi Montrealin NanoRobotics-laboratorion johtaja Sylvain Martel Science Daily -uutispalvelussa .

Solun jakautumisen alueilla ja siis etäpesäkkeiden sikiämispaikoissa on vähän happea. Niinpä Martel ryhtyi tutkimusryhmineen kehittämään nanorobotteja, jotka kuljettaisivat lääkkeet näille happikatoalueille. Sitten tutkijoille valkeni, että luonto on jo kehittänyt kuljetusvälineen: valtamerten syvyyksien vähähappisissa oloissa elävän Magnetococcus marinus -bakteerin eli mc ykkösen.

Mc-1 suunnistaa magneettisten nanokiteiden avulla, ja sillä on anturit, joilla se tunnistaa happipitoisuuden muutoksia.

Martelin ryhmä testasi, voisiko tätä syvänmerenbakteeria hyödyntää myös lääketaksina. Tutkijat testasivat asiaa paksusuolen syöpää potevilla hiirillä. Kokeissa mc-1-bakteereita tosiaan päätyi runsain määrin kasvaimen uumeniin, erityisesti alueille, joilla on vähän happea.

Seuraavaksi tutkijat testasivat, haittaisiko lääkeyhdisteiden lastaaminen bakteerien kyytiin niiden kulkemista. Osoittautui, että yli puolet niistä löysi kohteeseen ylimääräisestä kuormasta huolimatta.

Määrä on suuri, kun vertaa siihen, että nykymenetelmin vain noin kaksi prosenttia nanolääkkeisestä saadaan kuljetettua kasvaimeen.

Nyt Martelin ryhmä testaa, kuinka tehokkaita bakteeritaksit ovat kutistamaan kasvaimia. He kehittävät myös magneettisia ”kuljetusaluksia”, joihin bakteerit voitaisiin pakata ja vapauttaa vasta, kun ne ovat uineet liki kasvainta. Näin niitä voitaisiin käyttää myös sellaisiin syöpäkudoksiin, joihin ei pistoksin ylletä.

Martelin mukaan alustavat tulokset hiirillä ja rotilla vihjaavat, että magneettiset bakteerit ovat haitattomia ihmiskäytössä. Lisäturvaa antaa se, että bakteerit kuolevat puolessa tunnissa pistoksen jälkeen.

”Nämä bakteerit todella ovat huikeita. Ne ovat halpoja, ja niitä voi pistää satoja miljoonia kerralla”, kehuu Martel.

Tutkimuksen julkaisi Nature Nanotechnology.

IG-nobelit myöntää tieteen huumoriyhdistys tutkimuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan ja sitten ajattelemaan.

Vuohien seurassa Alpeilla elellyt britti on yksi tämän vuoden ig-nobelien voittajista. Huumorinobeleiksi sanotut palkinnot jaettiin torstaina Harvardin yliopistolla.

Eläintutkija Tom Thwaites valmisti itselleen proteesit, joilla hän tavoitteli sama asentoa kuin Alpeilla elävät vuohet. Thwaites yritti näin eläytyä eläimen kokemusmaailmaan.

Vuohikarjan parissa Alpeilla Thwaites kehitti mielestään syvän siteen erityisesti yhteen lauman vuoheen. Yhteenottojakin nähtiin.

”Pureskelin rauhassa ruohoa, kun yhtäkkiä huomasin, että kaikki vuohet olivat lopettaneet ruuan mutustelun. En ollut huomannut jännitteitä. Kaksi vuohta alkoi puskea toisiaan sarvilla, ja olin joutua osaksi tappelua”, kertoi Thwaites BBC:lle, joka haastatteli häntä palkinnon jälkeen.

Vuohimiehen kanssa biologian ig-nobelin jakoi toinen britti, Charles Foster. Hän on myös yrittänyt kokea luontoa eläimen näkökulmasta, muun muassa mäyrän, saukon, hirven ja ketun vinkkelistä.

Hupinobelit myöntää tieteellinen huumorilehti Annals of Improbable Research. Se saa maailmalta vuosittain tuhansia ehdotuksia palkinnon saajiksi.

Palkintojen idea on kertoa hauskoista ja oudoista tieteen tutkimuksista ja saavutuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan – ja sitten ajattelemaan.

Palkitut tutkimukset myös todella pohtivat maailman ilmiöitä ja ongelmia. Lähes kaikki on julkaistu vertaisarvioiduissa, tieteellisissä aikakauslehdissä.

Muut palkitut vuonna 2016:

Fysiikan palkinto meni kansainväliselle ryhmälle, joka tutki, miksi valkoliinaiset hevoset sietävät hyvin paarmoja ja miksi sudenkorennot ovat kiinnostuneita mustista hautakivistä. Tutkimuksen julkaisivat tiedelehdet Freshwater Biology ja Royal Societyn julkaisusarja B.

Kemian palkinnon sai saksalainen autotehdas Volkswagen. Se ratkaisi autojen päästöongelman kätevästi. Autot tuottivat vähemmän päästöjä silloin, kun niiden päästöjä testattiin.

Lääketieteen palkinto meni myös Saksaan. Ryhmä kutinan ja raaputuksen tutkijoita havaitsivat, että jos kehossa on kutinaa vasemmalla puolella, voi sitä lievittää katsomalla peiliin ja raaputtamalla kehon oikeaa puolta. Tai päinvastoin.

Psykologian palkinnon sai kansainvälinen ryhmä, joka kysyi tuhannelta valehtelijalta, kuinka usein he valehtelevat. Sitten tutkijat selvittivät, uskoivatko tutkijat itse noita vastauksia. Tutkimuksen julkaisi Acta Psychologica.

Rauhanpalkinnon saivat yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat työstä, jonka tieteellisen otsikko on vapaasti suomennettuna ”Muka-syvällisen roskapuheen havaitseminen ja vastaanotto.” Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Judgement and Decison making.

Kirjallisuuden huumorinobel meni Ruotsiin. Fredrik Sjöberg kirjoitti kolmiosaisessa elämäkerrassaan, kuinka hän saa mielihyvää kuolleiden ja elävien kärpästen kokoelmista.

Hedelmällisyyden palkinnon sai jo edesmennyt Ahmad Shafiq. Hän oli tutkinut eri kankaiden vaikutusta rottien sukupuolielämään. Shaqif puki rottia asuihin, joita oli tehty puuvillasta, villasta ja polyesterista. Shafiqin tutkimuksia julkaisi European Urology -tiedelehti.

Taloustieteiden palkinto meni Uuteen-Seelantiin. Markkinoinnin tutkijat Mark Avis, Sarah Forbes ja Shelagh Ferguson arvioivat eri kivien persoonallisia piirteitä myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Marketing Theory.

Havaintopsykologian ig-nobel meni Japaniin. Atsuki Higashiyaman ja Kohei Adachi selvittivät, miten erilaisena maailma näkyy, kun sitä tarkastelee kumartuneena ja katsoo jalkojen välistä.

Ig-nobeleja on jaettu jo vuodesta 1991. Huumorinobeleista on tullut perinne. Palkintojen jakoa odotetaan tietyissä tiedepiireissä innokkaasti. Palkinnot jaetaan syksyllä viikko-pari ennen kuin Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia kertoo oikeat Nobelin palkintojen saajat.

Oikeista Nobelin palkinnoista kerrotaan lokakuun ensimmäisellä viikolla. Palkinnot jaetaan seremoniassa Tukholmassa 10. joulukuuta.

ovolo
Seuraa 
Viestejä4529
Liittynyt7.7.2007

Savoriselle pitää ehdottomasti järkätä tuo huumorinobel. Jospa se jokapaikkaan työntyvä floodaaminen palkinnon myötä hieman pienenisi?

Kyselyssä 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita.

Kidutettu, koulutettu ja kristitty. Nämä ovat piirteitä, jotka tekevät turvapaikanhakijasta hyväksyttävän, paljasti 15 Euroopan maan asukkaiden asenteita kartoittanut tutkimus.

Tulokset olivat samankaltaisia jokaisessa maassa vastaajien iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta kannasta riippumatta, kertovat Stanfordin yliopiston tutkijat Science-lehdessä.

Eurooppa vastaanotti viime vuonna noin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta – ja lisää tulee, koska Lähi-idän ja monien muiden seutujen konfliktit jatkuvat.

Turvapaikanhakijat jakaantuvat kuitenkin epätasaisesti. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi käsittelevät väkilukuunsa nähden paljon hakemuksia, Britannia ja Tšekki suhteellisesti varsin vähän.

Millaisia turvapaikanhakijoita eurooppalaiset sitten ovat valmiita hyväksymään? Asiaa on tutkittu varsin vähän, ja valtaosa selvityksistä on tehty ennen meneillään olevaa pakolaiskriisiä.

Tutkija Jens Hainmueller Stanfordin yliopistosta kollegoineen toteutti nyt kyseyn, johon vastasi 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta. Heidät pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita, jotka vaihtelivat satunnaisesti yhdeksän ominaisuuden suhteen.

Tulos oli, että eurooppalaiset antaisivat etusijan turvapaikanhakijoille, jotka on helppo työllistää ja joiden taustakertomus on johdonmukainen. Kidutettu tai muuten vainottu ansaitsee mielestämme turvapaikan. Kristitty on mieluisampi tulija kuin muslimi.

”Eurooppalaiset äänestäjät eivät suhtaudu turvapaikanhakijoihin tasapuolisesti”, tutkijat toteavat Sciencessä. Halukkuus hyväksyä hakijoita vaihtelee suuresti tiettyjen ominaisuuksien perusteella.

Asenteet olivat samankaltaisia iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta ideologiasta riippumatta, ja ne pätivät kaikissa tutkituissa maissa.

Turvapaikanhakijat, jotka ovat aiemmin työskennelleet vaativissa ammateissa kuten lääkäreinä tai opettajina, hyväksytään herkemmin kuin esimerkiksi siivoojat tai maanviljelijät, saati työttömät.

Kielitaitoakin arvostetaan: jos turvapaikanhakija osaa isäntämaan kieltä, hänet kelpuutetaan herkemmin kuin ummikko. Nuori otettaisiin pakolaiseksi halukkaammin kuin eläkeikää lähestyvä.

Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat, että odotettavissa oleva taloudellinen panos tai rasite kansantaloudelle on tärkeässä asemassa kantaväestön suhtautumisessa turvapaikanhakijoihin.

Taloudelliset syyt sen sijaan eivät mielestämme riitä perusteeksi turvapaikan saamiseen. Ne eivät oikeuta turvapaikkaan kansainvälisten sopimustenkaan mukaan.

Eurooppalaisten mielestä myös poliittinen, uskonnollinen tai etninen vaino on pätevä syy turvapaikan saamiseen. Etusijan saavat kidutetut tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat. Jos hakijan taustakertomus on aukoton, hänet hyväksytään helpommin kuin sellaisen, jonka tarina ei ole johdonmukainen.

Myös uskonnolla on merkitystä. Kristitty tai agnostikko otetaan vastaan kernaammin kuin muuten samanlainen henkilö, joka on muslimi. Oikeistolaisiksi itsensä luokittelevilla vastaajilla tämä tieto painoi tuplasti enemmän kuin vasemmistolaisilla.

Vastaajat suosivat korkeaa koulutusta, ja heillä oli kielteinen ennakkoasenne muslimeihin jopa silloin, kun he arvioivat vainottuja ja lain mukaan selkeästi turvapaikkaan oikeutettuja hakijoita.

”Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uskonto tai ammattitaito ei saa vaikuttaa turvapaikan myöntämiseen”, tutkijat kirjoittavat.

”Toisaalta tuloksemme paljastavat, että humanitaariset seikat olivat kaikenmaalaisille vastaajille olennaisia siinä, keitä he olivat valmiita hyväksymään, tulivatpa he mistä hyvänsä ja olivat keitä tahansa. Tämä vihjaa, että ihmiset ovat osittain sisäistäneet kansainvälisen pakolaissopimuksen keskeiset tekijät.”

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1822
Liittynyt22.7.2011

Käyttäjä_xxxx kirjoitti:
Aika itsestäänselviä asioita. Mieluiten oikeissa henkeä uhkaavissa hädissä olevia ihmisiä tulisi auttaa. Kuka haluaa mahdollisesti radikalisoituvia, työtä välttäviä ja kansantaloutta syöviä pakolaisia kotimaahansa?

Jos tuosta poistaa sanan "pakolainen", niin olemme totuuden äärellä.

Käyttäjä_xxxx
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt8.4.2016

Aika itsestäänselviä asioita. Mieluiten oikeissa henkeä uhkaavissa hädissä olevia ihmisiä tulisi auttaa. Kuka haluaa mahdollisesti radikalisoituvia, työtä välttäviä ja kansantaloutta syöviä pakolaisia kotimaahansa?