Pieni ja hauras riipus on 11 000 tuhatta vuotta vanha. Tutkijat pohtivat, esittävätkö kaiverrukset ehkäpä puuta. Kuva: Yorkin yliopisto

Harvinainen esine kertoo jääkauden jälkeen nykyisen Britannian alueelle asettuneista ihmisistä

Noin 11 000 vuotta sitten joku kaiversi kuvion liuskekiven palaseen ja teki kiven kulmaan pienen reiän.

Syntyi riipus, jonka brittitutkijat löysivät tuhansien vuosien päästä Star Carrin kaivauksilta Yorkshiresta.

Riipus on kolmisen senttimetriä kanttiinsa ja hauras, sillä se on vain noin kolme millimetriä paksu.

Se on varhaisin Britanniasta löydetty mesoliittisen kauden taideteos. Riipuksen löysivät ja sen kaiverruksia ovat selvittäneet tutkijat Yorkin, Manchesterin ja Chesterin yliopistoista.

Riipuksen kaiverrukset voivat esittää tutkijoiden mukaan puuta tai lehteä. Piirros saattaa olla kartta. Voi myös olla, että kivikauden ihminen merkitsi kivenpalaseen muistiin jonkin tärkeän lukumäärän.

Vastaavat merkinnät mesoliittisen kivikauden riipuksissa ovat harvinaisia. Vastaavia liuskekivisiä riipuksia ei ole löydetty muualta Euroopasta. Eteläisestä Skandinaviasta on löytynyt samantapaisia meripihkaisia esineitä.

Star Carrin kaivaukset ovat paikalla, jossa oli joskus järvi. Riipus löytyi muinaisten rantamien kerrostumista. Ensin sitä pidettiin vain kivenä, koska riipuksen reikä oli maa-aineksen tukkima eikä kaiverruksia erottunut. Riipusta tutkittiin useilla kuvantamismenetelmillä kuten elektronimikroskoopilla ja kolmiulotteisella luotauksella.

Kaivauksilta on löytynyt aikaisemmin liuskekivisiä helmiä, meripihkan palanen, jossa oli reikä, ja eläinten hampaita, joissa myös oli reikä.

”Voimme vain kuvitella, kenen se oli, miten he sitä kantoivat ja mitä kaiverrukset oikeasti heille merkitsivät”, professori Nicky Milner toteaa EurekAlert-uutispalvelun tutkimustiedotteessa.

Yksi mahdollisuus Milnerin mukaan on se, että riipus kuului shamaanille. Paikan läheltä on löytynyt kauriinsarvilla varustettuja päähineitä, jollaisia shamaanit ehkä käyttivät.

Tutkijat eivät pystyneet varmistamaan, onko riipusta myös käytetty riipuksena.

Tutkija Chantal Connellerin muistuttaa, että riipus kertoo ensimmäisistä ihmisistä, jotka jääkauden jälkeen asettuivat pysyvästi nykyisen Britannian alueelle.

Silloin merenpinta oli paljon alempana kuin nykyisin. Ihmiset vaelsivat maata pitkin nykyiseltä Euroopan mantereelta länteen.

Muinainen maa-alue, joka nykyisin on veden alla, tunnetaan Britanniassa nimellä Doggerland. Siitä kertoi esimerkiksi yleisradioyhtiö BBC pari vuotta sitten.

Riipuksessa on samankaltaisia piirteitä kuin eteläisestä Skandinaviasta ja Pohjanmeren rantamilta löytyneissä muinaismuistoissa.

Tutkimus on Internet Archaeologyssa. Riipus on esillä Yorkshiren museossa toukokuun alkuun asti.

Käyttäjä1897
Liittynyt10.3.2016
Viestejä2
Viesti

9.03.2016

Moi tutkijat:

Mielestäni kivi saattaa olla tulentekokivi.Pyöreä reikä sopisi terävälle puukepille,jota pyörittämällä saa tulen syttymään,esimerkiksi kuivaruoho ym sytykkeet.

Viivoista voi päätellä, jonkunlainen aluekartta.

alan harrastaja.

Avuttomasta huolehtiminen kysyy hoksottimia.

Ihmisestä kehittyi älykäs, jotta hän saa pidettyä avuttoman jälkeläisensä elossa, esittävät asiaa puntaroineet yhdysvaltalaistutkijat.

”Ihminen syntyy huomattavasti keskeneräisempänä kuin muiden lajien vastasyntyneet”, sanoo aivotutkija Celeste Kidd Rochesterin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

”Esimerkiksi kirahvin vasikka pystyy seisomaan, kävelemään ja jopa pakenemaan petoja muutaman tunnin päästä syntymästään. Ihminen taas ei pysty edes kannattelemaan päätään”, hän huomauttaa.

Kidd päätteli yhdessä kollegansa Steven Piantadosin kanssa, että juuri tässä piilee selitys ihmisen älykkyyteen.

”Teoriamme mukaan isot aivot johtavat siihen, että vauva syntyy keskeneräisenä. Se taas johtaa siihen, että vanhemmat tarvitsevat isot aivot”, Piantadosi selittää.

Eli koska ihmisellä on suhteellisen suuret aivot, vauvojen pitää syntyä pieninä, jotta ne mahtuvat syntymään turvallisesti. Varhainen syntymä tarkoittaa kypsymättömyyttä eli sitä, että ihmisvauvat ovat avuttomia paljon pidempään kuin muut kädelliset. Näin haavoittuvaiset piltit taas tarvitsevat älykkäät vanhemmat, jotta ne pysyvät hengissä, tutkijat tarkentavat ajatuskulkua.

”Tämä itseään vahvistava kierre on voinut luoda ihmisen, jolla on laadullisesti erilaiset kognitiiviset kyvyt kuin muilla eläimillä”, tutkijat esittävät.

Piantadosin ja Kiddin mukaan vastasyntyneen avuttomuudella pitäisi olla yhteys yleisälykkyyteen. He testasivat oletustaan vertaamalla 23 kädellislajia keskenään. Ilmeni, että vieroitusikä – mikä kielii jälkeläisen kehittyneisyydestä – tosiaan ennusti paremmin älykkyyttä kuin mikään muu mittari, mukaanlukien aivojen koko.

”Ihmisten älykkyys on erityistä. Olemme hyviä sosiaalisessa päättelyssä ja kykenemme ymmärtämään muiden tarpeita. Tajuamme, etteivät ne välttämättä ole samoja kuin meillä itsellämme”, Kidd toteaa.

Tämä on erityisen hyödyllistä, kun pitää huolehtia lapsesta, joka ei pysty puhumaan pariin vuoteen, hän lisää.

Tutkijakaksikon mukaan heidän teoriansa selittää, miksi juuri me kehityimme älykkäiksi, mutta esimerkiksi dinosaurukset eivät, vaikka niillä oli vastassaan samanlaisia ympäristöpaineita kuin meillä.

Vastaus on se, että toisin kuin ihminen, dinosaurus kehittyy varsin valmiiksi munan sisällä.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Kommentit

Henkilöauton painoinen matelija kasvaa uudessa kotimaassaan jopa nopeammin kuin Afrikassa.

Alligaattorit ja krokotiilit ovat tuttu näky Yhdysvaltain Floridassa, mutta paikallisetkin hieraisevat silmiään, kun eteen osuu viisi- ja puolimetrinen, pienen auton painoinen ihmissyöjä.

Tutkijat ovat viime vuosina bonganneet kolme sellaista uiskentelemassa Evergladesin rämeillä ja köllöttelemässä talon verannalla Miamissa.

Niitä on varmasti enemmän, uskoo tutkija Kennet Krysko Floridan yliopistosta. ”On erittäin epätodennäköistä, että juuri me tutkijat olisimme sattuneet löytämään ne kaikki”, hän sanoo tiedotteessa.

Dna-analyysi vahvisti jättimäiset matelijat niilinkrokotiileiksi (Crocodylus niloticus), joita elää Afrikassa Saharan eteläpuolella.

Ne syövät niin virtahepoja, seeproja kuin ihmisiäkin. Vuosina 2010–2014 niilinkrokotiilit iskivät Afrikassa hampaansa 480 ihmiseen. Heistä 123 kuoli vammoihinsa.

Floridassa niilinkrokotiili näyttää kasvavan nopeammin kuin kotimaassaan. Yksi kiinniotetuista nuorista yksilöistä oli peräti kolmanneksen suurempi kuin ikätoverinsa Afrikassa, tutkijat kertovat.

Tutkijoiden kiinniottamat krokotiilit olivat geneettisesti identtisiä, mikä viittaa samaan alkuperään. Mistä ja miten ne ovat tarkkaan ottaen tulleet, ei tiedetä. Dna-tutkimuksen perusteella ne eivät näytä olevan mistään yhdysvaltalaisesta eläintarhasta.

Niilinkrokotiileja on kuitenkin viime vuosina tuotu Etelä-Afrikasta ja Madagaskarilta muun muassa Floridan Disneyn Animal Kingdom -eläinpuistoon sekä lemmikeiksi, tutkijat kertovat. He veikkaavat, että jälkimmäinen vaihtoehto selittää löydöt.

Floridan subtrooppinen ilmasto on yksi syy siihen, että osavaltiolla on maailman eniten tulokaslajeja. Esimerkiksi burmanpython on jo vallannut Evergladesin rämealueen.

Tutkijoiden mukaan koko Meksikonlahden rannikko on niilinkrokotiilille suotuisaa elinaluetta, joten ihmissyöjäkrokotiilista saattaa tulla vielä melkoinen riesa.

”Biologina toivon, että niilinkrokotiilin ilmaantuminen herättää ihmiset tulokaslajiongelmalle. Se ei ole mikään harmiton pikkulisko”, Krysko painottaa.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Herpetological Conservation and Biology.

Kommentit

Suomalaistutkimus osoitti, että internetin ja masennuksen välillä on noidankehä.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuudella ja masennuksella on yhteys, mutta ei ole tiedetty, kumpi aiheuttaa kumman.

Nyt suomalaisnuorten tutkimus osoitti, että liiallinen internetin käyttö voi johtaa koulu-uupumukseen – ja sitä kautta edelleen masennukseen. Koulu-uupumus taas johtaa herkästi liialliseen internetin käyttöön eli digiaddiktioon.

Kyseessä on siis noidankehä, jonka alkua on vaikea kuoria esiin. ”Joillakin se alkaa netin käytöstä, toisilla taas masennuksesta”, professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta sanoo.

Nuori voi altistua digiaddiktiolle erityisesti, jos hän menettää kiinnostuksen koulunkäyntiin ja kokee sitä kohtaan kyynisyyttä, tutkijat toteavat Suomen Akatemian tiedotteessa.

”Digiriippuvuus tarkoittaa sitä, että nuori kokee internetin häiritsevän elämäänsä”, Salmela-Aro selittää. Tällöin netin imu on niin voimakas, ettei nuori pysty pysymään loitolla vaikka haluaisi.

Tutkijoiden mukaan digiaddiktion ja koulu-uupumuksen väliseen ongelmaan on tärkeää puuttua yläkouluiässä. Tehokkain tapa ylläpitää nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä nuorten liiallista internetin käyttöä on oppilaiden sitouttaminen koulunkäyntiin, opiskeluinnon rakentaminen sekä koulu-uupumuksen ehkäiseminen.

Internet on tärkeä väline, mutta sen hallintaa pitää opetella, myös koulussa, Salmela-Aro kiteyttää.

”Olisi hyvä saada rauta-lankaohjeet, joita opettajat voisivat hyödyntää”, hän lisää.

Tutkimukseen osallistui 1 702 helsinkiläistä 12–14-vuotiasta koululaista ja 1 636 16–18-vuotiasta 51 koulusta.

Masennusoireet ja myöhäisnuoruuden koulu-uupumus ovat tutkimuksen mukaan yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Pojat taas kärsivät tyttöjä enemmän liiallisesta internetin käytöstä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Youth and Adolescence.

Kommentit

Brittitutkijat jäljittivät kasvojen kehitystä 6 000 ihmisen perimästä.

Peruna, kyömy, pieni pysty hyppyri. Nenissä on eroja, ja brittitutkijat paikansivat nyt neljä geeniä, jotka ohjaavat, minkälainen tuulenhalkoja ihmiselle kasvaa.

Nenänmuodostajat löytyivät, kun Lontoon University Collegen tutkijat analysoivat 6 000:n Latinalaisessa Amerikassa asuvan miehen ja naisen perimää.

Paljastui, että dchs2, runx2, gli3 ja pax1 -geenit vastaavat nenän leveydestä ja terävyydestä. Gli3 säätelee eniten sierainten leveyttä. Runx2 taas kasvattaa erityisesti luuta nenänvarteen.

Lisäksi tutkijat paikansivat geenin, joka vaikuttaa leuan malliin.

"Näiden geenien paikantaminen auttaa kutomaan kehityspolkua neandertalilaisista nykyihmiseen. Tulos auttaa myös ymmärtämään, miten geenit muovaavat ulkonäköämme, mikä on tärkeää esimerkiksi rikostutkintamenetelmien kehittämisessä”, sanoo tutkija Kaustubh Adhikari tutkimustiedotteessa.

"On pitkään ounasteltu, että nenän muoto heijastaa ympäristöä, jossa esivanhemmat kehittyivät. Esimerkiksi eurooppalaisten suhteellisesti kapean nenän selitykseksi on esitetty kylmää, kuivaa ilmastoa. Nenän muotoon vaikuttavien geenien kautta pääsemme nyt tutkimaan asiaa”, tutkimusta johtanut professori Andrés Ruiz-Linares lisää.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Kommentit

JPI
Liittynyt5.12.2012
Viestejä16268
Viesti

Itsestään selvää, sanoohan jo jörkikin, että tarvitaan:
1. Nenän pituusgeeni
2. Nenän leveysgeeni
3. Nenän kyömynkokogeeni
4. Sierainten kokogeeni

3³+4³+5³=6³