Intialaislapsia, joiden viljelijävanhempien kerrotaan tehneen itsemurhan. Kuva: ADNAN ABIDI / Reuters
Intialaislapsia, joiden viljelijävanhempien kerrotaan tehneen itsemurhan. Kuva: ADNAN ABIDI / Reuters

Sadonmenetykset ovat ajaneet yli 59 000 maanviljelijää riistämään itseltään hengen viime vuosikymmeninä Intiassa, yhdysvaltalainen tutkija arvioi.

Ilmaston lämpenemisestä kärsivät ensimmäisenä usein ne köyhien maiden asukkaat, joiden elanto riippuu säästä.

Näin on esimerkiksi Intiassa, jossa puolet maan työväestöstä ahertaa maataloudessa ja jopa kolmasosa työläisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Monsuunisateiden, helleaaltojen ja kuivuuden vaihtelu vaikuttaa suuresti viljasatoihin.

Nyt tutkimus esittää, että lämpötilojen nousu viime vuosikymmeninä on johtanut Intiassa kymmenien tuhansien maanviljelijöiden itsemurhaan, kun viljasatoja on helteen takia menetetty. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian lehdessä Pnasissa.

Laskelmat on tehnyt yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tutkija Tamma Carleton. Hän vertasi Intian itsemurhatilastoja vuosittaisiin satomääriin ja tarkkaan ilmastodataan vuosina 1967–2013.

Tilastoista nähdään, että kun lämpö nousee yli 20 asteeseen, jokainen yhden asteen nousu aiheuttaa keskimäärin 70 itsemurhaa. Vaikutus näkyy vain kasvukaudella, jolloin helle tuhoaa satoja.

Carleton laskee, että kolmenkymmenen vuoden aikana lämpenevä ilmasto on satojen vähenemisen takia johtanut yli 59 000 itsemurhaan Intiassa.

Kuumuuden aiheuttamat kadot lyövät läpi Intian talouden: huonot sadot nostavat viljan hintaa, imevät perheiden säästöjä ja vähentävät työpaikkoja maataloudesta.

Kurjuuden runtelemat ihmiset ajautuvat itsemurhaan. Useimmiten he ovat miehiä, perheen päitä.

Carleton huomauttaa, että hänen arvionsa itsemurhien määrästä on luultavasti alakanttiin, sillä Intiassa kuolemia ei muutenkaan aina tilastoida.

Lisäksi itsemurhan yritys oli rikoslaissa rangaistava teko vielä vuoteen 2014. Se on vähentänyt entisestään ihmisten halukkuutta ilmoittaa viranomaisille perheenjäsenen kohtalosta.

Intiassa yli 130 000 ihmistä riistää henkensä joka vuosi. Lämpenevän ilmaston osuus tästä on siis vuosittain noin seitsemän prosenttia, Carleton arvioi.

Carleton on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta maanviljelykseen ja yhteiskuntien sopeutumiseen myös aiemmassa, Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5721
Liittynyt3.5.2008

Ilmastonmuutos ajaa viljelijöitä itsemurhiin Intiassa

"Intiassa yli 130 000 ihmistä riistää henkensä joka vuosi." Siis väkilukuun suhteutettuna vain puolet siitä mitä Suomessa. Mikähän lie täällä surkeiden säiden osuus? Huhuu tutkijat , nyt tutkimaan! Ja onko syynä ilmastonmuutos - vai muuttumattomuus?
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Toope
Seuraa 
Viestejä22683
Liittynyt23.7.2006

Ilmastonmuutos ajaa viljelijöitä itsemurhiin Intiassa

Köyhyys, joka aiheutuu liian suurista lapsimääristä, saattaa toki selittää myös osan noista itsemurhista?
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.

Tiedehuumorilehti jakaa joka vuosi Ig Nobel -palkinnot tutkimuksille, jotka kuulostavat järjettömiltä ja naurattavat, mutta panevat sitten miettimään.

Arvovaltaisessa British Medical Journalissa on aivan oikeasti julkaistu tutkimus, jossa pohditaan, miksi vanhoilla miehillä on niin isot korvat.

Australialainen tutkimusryhmä on puolestaan selvittänyt vuonna 2010, miten elävän krokotiilin läheisyydessä oleminen vaikuttaa ihmisen haluun pelata uhkapelejä.

Eräs ranskalainen matemaatikko myös pohti virtausdynamiikan keinoin, ovatko kissat kiinteitä vai nestemäisiä - nehän näyttävät mukautuvan minkä tahansa laatikon tai kulhon muotoon, johon ne itsensä työntävät.

Nyt kaikki nämä tutkimukset ja liuta muita ovat saaneet huumori-Nobelin, Annals of Improbable Research-lehden jakaman vuosittaisen palkinnon.

Palkintoseremonia pidettiin tuttuun tapaan Harvardin yliopistossa. Jokainen voittaja kuittasi shekkinä kymmenen biljoonaa Zimbabwen dollaria, joka siis inflaation ansiosta on käytännössä arvotonta rahaa.

Huumori-Nobelien perinne on jatkunut vuodesta 1991. Vaikka tutkimusten aiheet kuulostavat vitseiltä, ne on kuitenkin julkaistu oikeissa tiedelehdissä ja tutkimusten taustalla on vilpitön pyrkimys ratkaista jokin tieteellinen ongelma.

Esimerkiksi kissojen olomuotoa pohtineen artikkelin kirjoittanut fyysikko Marc-Antoine Fardin kertoo The Guardian -lehdessä, että ajatus lähti internetin absurdeista kissakuvista. Kissojen venyvyyttä pohtimalla ja laskemalla hän pystyi kuitenkin valottamaan olennaisia asioita siitä, miten nesteet toimivat.

Sveitsiläinen tutkimusryhmä puolestaan sai palkinnon tutkimuksesta, joka käsitteli Australian aboriginaalien didgeridoo-puhallinsoitinta. Ryhmä osoitti, että didgeridoon soittaminen voi lieventää uniapneasta kärsivien oireita ja vähentää kuorsaamista. Eräs tutkijoista on sittemmin vaihtanut uraa täyspäiväiseksi didgeridoon soiton opettajaksi.

Maailmassa on yksi mies, joka on voittanut sekä huumori-Nobelin että oikean Nobelin. Vuonna 2000 fyysikko Andre Geim sai vitsinobelin tutkimuksestaan, jossa hän sai sammakon leijumaan käyttäen hyväkseen magneetteja ja veden diamagneettisia ominaisuuksia.

Geim sai myöhemmin Nobelin fysiikan palkinnon grafeenin ominaisuuksiin liittyvistä tutkimuksistaan.

Tämän vuoden huumoripalkinnon saajista mainittakoon vielä tutkimus, jossa selvitettiin magneettikuvauksella, miten paljon jotkut ihmiset inhoavat juustoa, ja espanjalais-italialaisen ryhmän havainto, että identtisten kaksosten on vaikea tunnistaa itseään valokuvista.