Yhdistelmäkuvassa näkyy kello 7:n kohdalla mahdollisia vesisuihkuja Europan pinnalla. Taustalla on Jupiterin pinta. Kuva: Nasa
Yhdistelmäkuvassa näkyy kello 7:n kohdalla mahdollisia vesisuihkuja Europan pinnalla. Taustalla on Jupiterin pinta. Kuva: Nasa
Jupiterin kuun Europan pinta on jään peitossa, ja pinnalla näkyvät viirut lienevät halkeamia. Kuva: Nasa
Jupiterin kuun Europan pinta on jään peitossa, ja pinnalla näkyvät viirut lienevät halkeamia. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys järvestä, jonka lämmin vesi on muodostanut Europan jääkuoren sisälle. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys järvestä, jonka lämmin vesi on muodostanut Europan jääkuoren sisälle. Kuva: Nasa

Vedestä tai jäästä muodostuvat purkaukset ulottuvat jopa 200 kilometrin korkeuteen, arvioi Nasa.

Jupiterin kuuluisan Europa-kuun pinnalta on havaittu todennäköisesti jättimäisiä vedestä tai jääpartikkeleista muodostuvia suihkuja. Löydöstä kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Vesi- tai jääsuihkut yltävät jopa 200 kilometrin korkeuteen.

Havainnot vesisuihkuista tehtiin avaruusteleskooppi Hubblella, joka kykenee tekemään havaintoja ultraviolettisäteilyn aallonpituudella. Tutkijoiden mukaan vesisuihkut ovat todennäköisesti olemassa ”tilastollisesti merkitsevällä tavalla”.

Tutkijat varoittivat kuitenkin, että Hubble-teleskooppi oli havaintoja tehdessään toimintakykynsä äärirajoilla. On siis mahdollista, että havaintojen taustalla on jokin muu syy, jonka syntyä he eivät vielä ymmärrä.

Europan pintaa peittää kilometrien paksuinen jääpeite, jonka alla uskotaan olevan sula meri. Jääpeitteen tarkkaa paksuutta ei tunneta, mutta meren tilavuuden oletetaan olevan kaksi kertaa suurempi kuin Maan merien.

Tutkijat uskovat, että jos kuun pinnalle suihkuaa jostain syystä vettä, niin jään alla olevasta merestä voidaan joskus saada näytteitä ilman, että täytyisi porautua paksun jääpeitteen läpi.

Hubble kuvasi vesisuihkuhavainnot, kun Europa-kuu kulki Jupiterin editse. 15 kuukauden aikana tehtiin 10 havaintoa. Vesisuihkuja arvellaan näkyneen kolmella kerralla: tammikuussa, maaliskuussa ja huhtikuussa vuonna 2014.

Löydöt pystyttiin julkistamaan vasta nyt, koska havaintojen varmistaminen vaati muun muassa vaativaa ohjelmistokehitystä.

Siitä ei ole vielä varmuutta, miksi vesi- tai jäähileet suihkuavat Europan paksun jääkannen läpi. Yksi mahdollisuus on, että sen saavat aikaan jättiläisplaneetta Jupiterin aiheuttamat valtavat vuorovesivoimat.

Jos löytö varmistetaan, Europa olisi Aurinkokunnan toinen kuu, josta on löydetty vesihöyrysuihkuja. Vuonna 2005 Nasan Cassini-luotain havaitsi vesihöyryä Saturnuksen Enceladus-kuun pinnalta.

Nasa kertoi jo vuonna 2013 havainneensa Europassa vedenpurkauksia. Ne havaittiin avaruusteleskooppi Hubblen kuvista. Seuraavana vuonna Cassini-luotain ei kuitenkaan vahvistanut, että moisia geysirejä esiintyisi Europalla.

Europaa pidetään silti parhaana ehdokkaana Aurinkokunnassa maapallon ulkopuolisen elämän kehdoksi – Marsin rinnalla. Minkäänlaista näyttöä elämästä Europassa tosin ei ole, mutta elämä tarvitsee juoksevaa vettä, ja sitä lienee Europassa kokonainen valtameri.

Vesimassa voi olla kosketuksissa Europan kiviseen vaippaan, mikä mahdollistaisi elämän tarvitsemien yhdisteiden syntymisen. Ainakin teoriassa Europassa voisivat olot olla suotuisat elämän kehittymiselle. Liian optimistinen ei kuitenkaan kannata olla, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen sanoo.

”Europan pinnalla on erittäin voimakas säteilytaso, joka tappaisi esimerkiksi ihmisen. Mutta pinnan alla jään ja veden suojassa on ajateltu olevan ehkä jopa elämälle suotuisat olot. Tällaisen kappaleen pinnan geologia eroaa kivisistä taivaankappaleista, kuten kiviplaneetoista.”

Europan pinnalla on elämälle kylmää, sillä päiväntasaajallakin on 160 astetta pakkasta. Mutta kuu lämpenee sisältäpäin Jupiterin vetovoiman aiheuttamien voimakkaiden vuorovesivoimien takia. Siksi elämää voisi teoriassa ollakin syvyyksissä, vaikka Europa on kaukana Auringosta ja kaukana Aurinkokunnan elinkelpoisen vyöhykkeen tuolla puolen.

”Mahdollisen elämän löytämisen kannalta Europa, Mars ja Titan eli Saturnuksen suurin kuu ovat maapallon ja elämän kannalta kiinnostavimpia”, Järvinen huomauttaa. Titan on melkein Marsin kokoinen ja sillä on jopa kaasukehä.

Jää peittää koko Europan, jonka läpimitta on 3 100 kilometriä. Europa on siis vähän pienempi kuin Kuu, jonka läpimitta on liki 3 500 kilometriä. Galileo-luotain tarkkaili Europaa usealla ohilennolla vuosituhannen vaihteessa. Sen ottamissa kuvissa Europa näyttää vaalealta pallolta, jonka pinnalla on likaa ja viiruja.

Pinta on vesijäätä ja viirut lienevät pitkä halkeamia. Jääkuori elää, koska Europan rata Jupiterin ympäri on lievästi soikea. Jättiplaneetan vetovoiman vaihtelut saavat jään alla olevan oletetun vesimassan vellomaan, ja siksi jääkuori halkeilee.

Uusia havaintoja paikan päältä saadaan todennäköisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Eurooppalainen JUICE-luotain lähtee vuonna 2022 tutkimaan tarkemmin Jupiterin isoimpia kuita eli Galilein kuita, jotka ovat Europa, Io, Callisto ja Ganymedes.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5139
Liittynyt7.7.2007

Jäisen Europa-kuun pinnalta kohoaa ilmeisesti valtavia vesisuihkuja

OSP:n mukaan europa-kuun ollessa auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella, galaksin keskuksesta työntyy tsiljoonittain laajentuvia tihentymiä, jotka tihentymät sisältävät tsijoonittain ziljoona kertaa pienempiä alitihentymiä, jotka aurinkokuntaan saapuessaan kiihdyttävät vanhat fotonit ziljoonakertaiseen valon nopeuteen. Tästä muodostuu tsiljoonakertainen säteilypaine, mikä puristaa veden aurinkokunnan kuista, kuten mehu puristetaan sitruunasta. That's it! 🚑 Lainaus: "Mutta jos...
Lue kommentti

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.