Kuitua saa muun muassa ruisleivästä. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Kuitua saa muun muassa ruisleivästä. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Suolistomikrobeja ei kannata pitää nälässä.

Syö kuituja, kehottavat ravitsemussuositukset. Nyt perään voi lisätä: tai sinut syödään sisältäpäin.

Mikäli kiltit ja hyödylliset suolistomikrobimme eivät saa tarpeekseen ravintokuituja, ne alkavat natustaa paksusuolen pintaa suojelevaa limaa. Suolen seinämä voi rapautua tästä syystä niin, että se tulehtuu helposti.

Mikrobiologi Eric Martens Michiganin yliopistosta kollegoineen selvitti kuitujen merkitystä hiirillä. Niihin istutettiin 14 bakteerilajia, jotka kasvavat ihmisen suolistossa.

Sitten ryhmä tutki, mitä jyrsijöiden suolistossa tapahtuu, kun niiden ravinnon kuitupitoisuus muuttuu. He altistivat hiiret myös bakteereille, jotka tekevät niiden suolistossa samaa kuin Escherichia coli -bakteeri ihmisissä eli aiheuttavat tulehdusta ja ripulia.

Kun hiiret söivät ruokaa, joka sisälsi noin 15 prosenttia kuituja, niiden suoliston limakerros pysyi ennallaan ja tulehdusta aiheuttavat taudinaiheuttajat aisoissa.

Sen sijaan kuiduton ruoka usutti suolistomikrobit liman kimppuun muutamassa päivässä.

Tutkijat lisäsivät kokeeksi ruokaan prebiootteja, joita käytetään monissa elintarvikkeissa. Ne johtivat hiirissa samanlaiseen liman katoamiseen kuin kuiduton ruoka.

Mikrobikirjo muuttui jopa päivittäin sen mukaan, mitä hiiret söivät. Jotkin bakteerilajit pärjäsivät paremmin vähäkuituisissa, toiset runsaskuituisissa oloissa.

Neljä kuiduitta kukoistavaa mikrobilajia olivat ainoita, jotka tuottavat suolen liman proteiineja hajottavia entsyymejä.

Mitä vähemmän kuituja hiiri söi, sitä ohuempi limaa tuottavien solujen kerros oli. Hento limapeite ei suojannut taudinaiheuttajilta.

”Vaikka tämä tutkimus tehtiin hiirillä, tulos vahvistaa sen, mitä ravitsemustieteilijät ovat toitottaneet vuosikymmeniä. Kannattaa syödä paljon luonnollisia kuituja. Ruokavalio vaikuttaa suoraan suolistomikrobeihin ja sairastumisalttiuteen”, Martens sanoo tiedotteessa.

Ravintokuituja on runsaasti täysjyväviljassa, palkokasveissa, pähkinöissä ja siemenissä.

Tutkimuksen julkaisi Cell.

Kurkö
Seuraa 
Viestejä175
Liittynyt16.10.2013

Jos et syö kuitua, bakteerit syövät suolesi

Otsikko on vähän hölmö. Koe tehtiin hiireillä. En ole tietääkseni hiiri. Eikä ole inuiittikaan, jotka ennen vanhaan söivät suurilta osin lihaa ja joivat verta. Silti ovat hengissä tänäkin päivänä, joskin ovat alkaneet länsimaalaistua ja syödä köyhää pikaruokaa. Joten se siitä sitten. Tutkimus selittääkin enemmän hiiren suolen toimintaa kuin ihmisen.
Lue kommentti

''Mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarmaa.''

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.