Ampujakalan kyvyt yllättivät tutkijat, sillä ihmiskasvojen tunnistamista pidetään melko mutkikkaana tehtävänä. Kuva: Cait Newport
Ampujakalan kyvyt yllättivät tutkijat, sillä ihmiskasvojen tunnistamista pidetään melko mutkikkaana tehtävänä. Kuva: Cait Newport

Hauen tai lohen kyvyistä ei vielä tiedetä, mutta ainakin trooppinen ampujakala osaa panna naaman muistiin.

Uusi australialais-brittiläinen tutkimus asettaa uuteen valoon niin Tappajahai-elokuvan kuin pyydystä ja päästä -kalastuksenkin. Sen mukaan kalat nimittäin tunnistavat ihmiskasvoja.

Tutkimus tosin tehtiin vain yhdellä kalalajilla, ampujakalalla. Nimensä mukaisesti se osaa ampua suullaan vettä, vähän kuin vesipyssyllä.

Yleensä kala tähtää vesisuihkun oksalla keikkuviin hyönteisiin, jotka putoavat veteen sen ateriaksi. Tutkimuksessa kala opetettiin räiskimään ihmisten kasvokuvia kohti.

Kokeessa akvaarion yläpuolelle viritettiin näyttö. Ensin kaloille näytettiin vain yhtä naamaa, jota kohti ne koulutettiin ampumaan.

Koetta vaikeutettiin näyttämällä tutut kasvot samanaikaisesti vieraan naaman kanssa. Kalat ampuivat oikeaa naamataulua 81 prosentin varmuudella. Tulos on hämmästyttävän hyvä, sillä kokeessa kaloille näytettiin kaikkiaan neljän eri ihmisen kasvoja.

Koska ampujakalat osoittautuivat näin taitaviksi, tutkijat vaikeuttivat koetta. Kasvokuvia muokattiin kuvankäsittelyllä yhdenmukaisemmiksi. Esimerkiksi kasvojen väri ja pään muoto säädettiin kaikissa kuvissa samanlaiseksi.

Nyt kalat pärjäsivät jopa aiempaa paremmin, ampuen oikeita kasvoja 86 prosentissa naamapareista.

Kalan kyvyt yllättivät, sillä ihmiskasvojen tunnistamista pidetään melko mutkikkaana tehtävänä.

Kasvot ovat kaikki aika samanlaisia: silmä, silmä, nenä, suu, aina samassa muodostelmassa. Yksilölliset erot ovat lopulta pieniä, kun miettii vaikka sitä, miten paljon perheenjäsenten kasvot muistuttavat toisiaan.

Osa tutkijoista on olettanut kasvojen tunnistamisen niin haastavaksi tehtäväksi, että siihen pystyvät vain kädelliset, joilla on isot ja mutkikkaat aivot. Kaloilla esimerkiksi koko näköaivokuori on kädellisiin verrattuna heikosti kehittynyt.

”Ihmisen aivoissa on erityinen alueensa ihmiskasvojen tunnistamista varten, mikä viittaa siihen, että kasvoissa itsessään on jotain erityistä”, sanoo Oxfordin yliopiston tutkija Cait Newport tutkimustiedotteessa.

”Se, että ampujakala selvisi tehtävästä, viittaa siihen, että ihmisten kasvojen tunnistamiseen ei välttämättä tarvita monimutkaisia aivoja.”

Ennen kalakokeita vastaava tehtävä on onnistunut linnuilta.

Ihmisen kasvojen tunnistamiseen liittyvät aivorakenteet voivat liittyä tarpeeseen käsitellä nopeasti suurta määrää kasvoja hyvin vaihtelevissa oloissa.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.