Kanadasta löytyneet mikrofossiilit ovat tutkijoiden mukaan vanhin todiste elämästä maapallolla. Kuva: REUTERS
Kanadasta löytyneet mikrofossiilit ovat tutkijoiden mukaan vanhin todiste elämästä maapallolla. Kuva: REUTERS

Bakteerien jäänteen voivat olla jopa 4,3 miljarsin vuoden takaa.

Kiven sisältä paljastui jäänteitä bakteereista, jotka olivat ensimmäisiä eliöitä maapallolla, raportoi kansainvälinen tutkijaryhmä.

Kukaan ei tiedä, milloin ja miten elämä ilmestyi Maan päälle, mutta mahdollinen synnyinkoti on merenpohjan mineraalipitoiset kuumat lähteet. Niistä kun on löytynyt rautaa rouskivia bakteereita, jotka eivät ole äärioloista moksiskaan.

Nyt tutkijat kertovat Nature-lehdessä löytäneensä tällaisten bakteerien jäänteitä kapseloituna kiveen, joka on ajoitettu 3770–4280 miljoonan vuoden ikäiseksi. Ne ovat siis peräisin ajalta, jolloin maapallo oli vasta muutaman sadan miljoonan vuoden vanha planeettavauva.

Näytteet poimittiin Hudsoninlahden reunamilta Nuvvuaggituqin viherkivivyöhykkeeltä Kanadasta. Se on muinaista merenpohjaa, ja vyöhykkeen sedimenttikivet ovat maailman vanhimpia.

Tähän asti varhaisimmat elämän merkit tunnistettiin jaspiksesta, jonka uskotaan olevan peräisin alkumeren kuumasta lähteestä.

“Löytömme tukee käsitystä, että elämä alkoi orastaa merenpohjan kuumissa lähteissä pian sen jälkeen, kun Maa muodostui”, toteaa tutkimusryhmään lukeutunut tohtorikoulutettava Matthew Dodd Lontoon University Collegesta tiedotteessa.

Mitä näistä ensimmäisistä eliöistä sitten on säilynyt meille asti? Piskuisia hematiittiputkiloita, jotka ovat niin pieniä, että ne erottuvat vain mikroskoopilla.

Dodd kollegoineen tarkasteli, olisivatko nämä mikrofossiileiksi tulkitut rakenteet voineet syntyä myös elottomasti, esimerkiksi lämpötilan ja paineen muutosten seurauksena. Kaikki mahdolliset tutkijoiden keksimät vaihtoehdot tipahtelivat kuitenkin analyysien edetessä pelistä liian epätodennäköisinä.

Biologisesta alkuperästä kieli sen sijaan moni seikka. Jaspiksen sisältämä hematiitti – raudan ja hapen yhdistelmä – osoittautui rakenteeltaan täsmälleen samanlaiseksi, kuin mitä nykyistenkin merenpohjan kuumien lähteiden liepeillä elävistä rautaa hapettavista bakteereista syntyy.

Sedimenttikivistä löytyi myös grafiittia sekä mineraaleja, jotka yhdistyvät nimenomaan eloperäiseen aineeseen.

“Se, että paikansimme näitä merkkejä yhdestä vanhimmista tunnetuista kivistä vihjaa, että löysimme suoria todisteita Maan varhaisimmista elämänmuodoista. Löydös auttaa elämän jälkiä myös muualla universumissa”, Dodd sanoo.

“Tulostemme perusteella elämä kehittyi Maassa silloin, kun sekä täällä että Marsissa velloi vettä. Siksi oletamme, että Marsistakin löytyisi merkkejä elämästä neljä miljardia vuotta sitten. Jos näin ei käy, Maa oli todennäköisesti erityistapaus.”

Kaikki eivät kuitenkaan niele uutta näyttöä. Osa tutkijoista on jo ehättänyt epäillä ääneen, että nyt löydetyt kivirakenteet tuskin ovat mikrobien synnyttämiä. Lisäksi ne saattavat olla jopa miljardi vuotta väitettyä nuorempia, koska Nuvvuaggituqin kivien ajoituksesta ei ole yksimielisyyttä.

”Näillä kivillä on pitkä ja monimutkainen historia, joten niiden ominaispiirteiden ajoituksen ja alkuperän kiistaton määrittäminen tulee olemaan vaikeaa”, korostaa geokemisti Nigel Kelly Coloradon yliopistosta National Geography -lehdessä

Doddin ja kollegoiden tutkimusta kiitellään kuitenkin huolelliseksi.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.