Mieli tekee, vaikka järki sanoo stop. Kuva: Shutterstock

Rasvaa ja sokeria sisältävä nykyruoka sekoittaa mielihyväjärjestelmän.

Uusimman tiedon valossa kannattaa katsoa entistäkin tarkemmin, mitä suuhunsa pistää, kun on nälkä.

Tutkijat ovat havainneet, ettei ylipaino tule yksin lautaselta, vaikka ruokailutottumusten muutos epäterveellisempään suuntaan onkin tärkein syy maailman laajuiseen lihomisepidemiaan. Suomalaisistakin aikuisista jo joka toinen on ylipainoinen, ja heistä joka viides on lihava.

Kilojen kertymistä ruokkivat monet mekanismit. Emme siis olekaan yksinomaan sitä, mitä syömme, vaan myös sitä, miten elimistömme syötyyn reagoi.

Juuri nyt suuri mielenkiinto kohdistuu suolistomikrobien kirjoon, sillä tutkimusten mukaan ruokavalio säätää sitä ja se säätää ruokavaliota. Jos suolistossa on runsaasti makeaan mieltyneitä lajeja, kuten Prevotella-bakteereja, ne haluavat ruokaa, joka sisältää sokereita. Bacteroidetes-lajit puolestaan himoavat rasvoja.

Suolistosta on tiivis yhteys aivoihin, joten myös nämä mikrobien pahikset pääsevät vaikuttamaan niiden toimintaan. Bakteerit erittävät yhdisteitä, jotka manipuloivat niin mielialaamme kuin mielitekojamme itseään suosivaan suuntaan. Tähän voi kaatua ruokavalion tervehdyttäminen, vaikka olisi päättänyt pysyä kuinka lujana tahansa.

Aivoissa mielihalujen tuottoon kytkeytyy palkitsemisjärjestelmä, ja ruokaan voi nykynäkemyksen mukaan syntyä jopa samantapainen himo kuin huumeisiin.

Koukuttajaa ei vielä tunneta, mutta tutkijoiden katseet kääntyvät tuttuun suuntaan: sokeriin ja rasvaan. Niiden seuraksi epäiltyjen listalle on nostettu muun muassa juustojen sisältämä kaseiini ja arominvahventeena tunnettu natriumglutamaatti.

Ruokariippuvuus – jos elämälle välttämättömän syömisen yhteydessä voi riippuvuudesta puhua – näyttää toimivan kuin mikä tahansa riippuvuus. Mitä enemmän käyttää, sitä enemmän on saatava.

Syntipukit löytyvät mielihyvää tuottavista endorfiineista ja dopamiinista. Aivokuvauksista tiedetään, että lihavien ihmisten palkitsemisjärjestelmä reagoi huonommin ruokailun jälkeiseen hormonien vapautumiseen kuin hoikkien. Normaali annos ei tuota tyydytyksen tunnetta.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä laaja artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja  Mari Heikkilä selvittää painonhallinnan vaikeuteen kytketyviä tekijöitä. Niitä on viime vuosina tunnistettu paitsi aivoista ja suolistosta myös geeneistä ja aineenvaihdunnasta.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

BCK
Seuraa 
Viestejä6688
Liittynyt9.7.2010

Kilot kertyvät aivoissa asti

Niin, voi olla. Itsekin vedän monenlaista kuitua useun aika reippaastikin, enkä siltikään ole missin mitoissa. Minä en tuohon viljakammoon oikein osaa suhtautua, paitsi tietty keliaakikkojen kohdalla, ja vilja-allergisten. Olen pitänyt sitä vähän huuhaana, ainakin sitä, että ei-keliaakikot ryhtyvät gluteenittomalle dieetille.
Lue kommentti
Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä3630
Liittynyt13.7.2015

Kilot kertyvät aivoissa asti

BCK kirjoitti: Ruokavalio, joka helli "hyvää" bakteerikantaa sisältää kuituja (ja probiootteja?). Ehkä siis kasviksia, kokojyväviljaa, hapankaalia, hapatettuja maitotuotteita happamattomien sijaan. En tiedä, siitäkin lienee vaihtelevia mielipiteitä siitä kuituhommasta. Joidenkin mielestä esim. viljaperäiset kuidut ovat suolinukalle vahingollisia. Asiasta tulee mieleen lisäksi sellainen näkökulma, että on kenties varomatonta leimata jotkin bakteerityypit sumeilematta pahoiksi ja toiset hyviksi...
Lue kommentti

Magneettikenttä antaa laitteisiin virtaa koko tilassa.

Monien huoneiden sisustukseen kuuluvat nykyisin johtosykkyrät. Disneyn tutkimusosasto on antanut panoksensa niiden siistimiseen. Se on kehitellyt huoneen, jossa kännykät latautuvat omia aikojaan ja lamput palavat ilman johtoja ja töpseleitä.

Tähän asti langattomat latauspisteet ovat toimineet vain lähietäisyydeltä. Lataushuoneessa on magneettikenttä, jonka ansiosta laitteet latautuvat lähes missä kohtaa tahansa. Keksinnön julkaisi Plos One -tiedelehti.

Keksijänero Pelle Pelotonta kenties mukaillen Disneyn insinöörit loivat huoneeseen käämin, lattiasta kattoon ulottuvan kuparitangon ja sähköä johtavien seinien avulla magneettikentän, joka kiertää tankoa.

Järjestelmän avulla keksijät pystyivät esimerkiksi lataamaan kännykän langattomasti, sytyttämään valon ledlamppuihin ja pyörittämään tuuletinta. Heidän mukaansa kentän voimakkuus on turvallinen ihmisille. Tankoon ei kuitenkaan pitäisi mennä koskemaan.Lataushuoneessa voisi olla myös ovia ja ikkunoita. Ne eivät sanottavasti haittaa huoneen toimivuutta.Tutkimuksen tekijöiden mukaan näin voisi rakentaa pieniä latauskoppeja, toimistoja tai vaikka suuria varastohalleja. Isommissa tiloissa tankoja tarvittaisiin monta.

Vain prosentti meistä tahtoo kuulla, millainen tulevaisuus häntä odottaa.

Valtaosa meistä ei välitä kuulla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, esittää saksalaisten ja espanjalaisten keskuudessa tehty tutkimus. Sen mukaan vain yksi ihminen sadasta haluaisi tietää edessä odottavista ikävistä tai iloisistakaan tapahtumista.

Tutkimukseen haastateltiin tuhatkunta aikuista kummastakin maasta. Heiltä kysyttiin muun muassa, haluaisivatko he tietää, mitä he saavat joululahjaksi, milloin heidän puolisonsa kuolee tai päättyykö liitto eroon ennen sitä.

Vastausten perusteella 85–90 prosenttia ihmisistä ei haluaisi tietää avioeron tai kuoleman kaltaisista ikävistä asioista etukäteen.

Moni ei haluaisi saada vihiä edes joululahjojen tapaisista miellyttävistä asioista. 40–70 prosenttia halusi pitää nekin yllätyksenä.

Useimmat olisivat halunneet tietää etukäteen vain syntymättömän lapsen sukupuolen, joka oli yksi kysytyistä asioista.

Vain 37 prosenttia ihmisistä haluaisi pantata tietoa lapsen syntymään asti.

Tutkimusta johtanut psykologi Gerd Gigerenzer saksalaisesta Max Planck -instituutista kertoo tiedotteessa, että ihmiset, jotka eivät välitä tietää tulevasta, ostavat muita innokkaammin henki- ja oikeusturvavakuutuksia. Tutkijan mukaan tämä kertoo siitä, että he pyrkivät valmistautumaan tulevaan mielipahaan.

Intoon kuulla kohtalostaan vaikutti sekin, miten lähellä tai kaukana tulevaisuudessa kuviteltu tapahtuma olisi. Nuoret vastaajat olivat iäkkäämpiä vähemmän vastahakoisia kuulemaan, milloin heidän puolisonsa kuolee ja miten.

Tutkittaviksi valittiin edustava otos Saksan ja Espanjan väestöstä. Tulokset olivat maissa samankaltaiset, vaikka maat eroavat muun muassa väestön ikärakenteen, koulutustason ja kulttuurin osalta.

Gigerenzerin mukaan heidän tutkimustuloksensa on vastoin tavallista käsitystä. Ihmisten näet uskotaan haluavan tietää tulevasta.

”Ihmisten oletetaan osallistuvan syöpäseulontoihin, säännöllisiin terveystarkastuksiin ja syntymättömälle lapselle tehtäviin lukuisiin geenitesteihin tai käyttävän terveydentilaa tarkkailevia laitteita”, Gigerenzer huomauttaa.

Kuitenkin harkittu tietämättömyys on tutkimuksen valossa hyvin yleinen asenne. Tutkimuksen julkaisi amerikkalainen tiedelehti Psychological Review.

Huonoin hyötysuhde on lihantuotannossa.

Maailman maatalouden sadoista peräti puolet haaskaantuu elintarviketjun eri vaiheissa tehottomuuden vuoksi, päätyy jätteisiin tai kuluu ylensyöntiin, laskivat Edinburghin yliopiston tutkijat.

Laskelman tekijät tarkastelivat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Faon keräämän datan avulla elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta. He laskivat, kuinka paljon tuotannosta hukkaantuu ketjun eri vaiheissa. Osuus oli paljon suurempi kuin aiemmin on arvioitu.

Satoa tuhoutuu jo ennen sen korjaamista. Kun elintarvikkeet on saatu kuluttajalle asti, korjatusta sadosta on hukattu yli 40 prosenttia.

Surkein hyötysuhde on lihantuotannossa, tutkijat raportoivat Agricultural Systems -lehdessä. Yli miljardi tonnia maailman sadosta syötetään eläimille, jotta saadaan 240 miljoonaa tonnia lihaa, maitoa, munia ja muita syötäviä eläinkunnan tuotteita.

Kuluttajalle asti päätyvästä ruoasta kymmenen prosenttia kuluu siihen, että ahmimme yli tarpeen. Yhdeksän prosenttia pääsee pilaantumaan tai päätyy muusta syystä roskiin.

Lihan ja maitotuotteiden kysynnän kasvaessa elintarviketuotannon hyötysuhde heikkenee entisestään. Se vaikeuttaa kasvavan väestön ruokkimista.

Seurauksena voi olla entistä enemmän kasvihuonepäästöjä, vesivarojen ehtymistä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.

Tutkijoiden mukaan auttaisi, jos söisimme vähemmän lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, huolehtisimme, ettei ruokaa joudu paljoa roskiin, ja söisimme vain ravinnontarpeemme verran.

Silloin elintarviketuotanto riittäisi paremmin ravitsemaan maailman ihmiset.

”Hävikin pienentäminen globaalissa elintarvikeketjussa parantaisi ruokaturvaa ja vähentäisi ympäristölle aiheutuvia tuhoja”, sanoi tutkimuksen johtaja Peter Alexander Edinburghin yliopiston tiedotteessa.

Kolmella planeettakatraan jäsenellä olot saattavat jopa sallia elämää.

Ennennäkemätön eksoplaneettalöytö, seitsemän Maan kokoista kerralla, jäi tähtitieteilijöiden haaviin, kun he seurasivat Trappist-1-tähteä useilla tehokkailla teleskoopeilla. Suursaalistaan löytäjät raportoivat tuoreessa Nature-lehdessä.

Planeettakunta sijaitsee lähellä, vain 40 valovuoden päässä Maasta Vesimiehen tähdistössä. Sen emotähti Trappist-1 on punainen kääpiötähti, jonka massa on vain kahdeksan prosenttia Auringon massasta. Kooltaan tähti on vain hieman suurempi kuin oman aurinkokuntamme isoin planeetta, kaasujätti Jupiter.

Tähteä kiertävät planeetat on nimetty aakkosin sen mukaan, miten kaukana tähdestään ne sijaitsevat. Lähimmästä etäisimpään ne ovat Trappist-1 b, c, d, e, f, g ja h.

Tähtitieteilijät ovat uumoilleet, että kääpiötähdillä voisi olla useita Maan kokoisia planeettoja ja että ne siksi olisivat lupaavia kohteita Maan ulkopuolisen elämän merkkien etsintään. Trappist-1 täytti odotukset.

Planeetat paljastuivat tähden valoisuutta mittaamalla. Trappist-1 himmentyi hieman aina, kun planeetat kulkivat tähden editse joko erikseen tai yhdessä. Valoisuuden vaihteluista tutkijat pystyivät päättelemään kiertolaisten koot, kiertoradat ja jotain koostumuksestakin.

Kaikki Trappist-1:n planeetat ovat Maan ja Venuksen kokoa tai niitä vähän pienempiä. Kiertoradat taas kulkevat lähempänä emotähteä kuin Merkuriuksen rata Auringon helmoissa.

”Kääpiötähti tuottaa paljon vähemmän energiaa kuin Aurinko. Jos edellytetään, että sen planeetoilla on vettä, niiden pitää olla lähempänä tähteään kuin planeettojen aurinkokunnassa, sanoo yksi tutkimusraportin kirjoittajista, brittiläisen Cambridgen yliopiston Amaury Triaud Euroopan eteläisen observatorion Eson tiedotteessa.

Tähden läheisyyden ansiosta planeetat saavat suunnilleen saman verran energiaa kuin sisäplaneetat omassa aurinkokunnassamme.

Planeetat 1 e, f, ja g ovat soveliaimpia elämälle – jos sitä on. Ne kiertävät tähteään elämälle sopivalla vyöhykkeellä, jolla olot ovat otolliset pitämään veden nesteenä. Niillä voi aaltoilla jopa valtameriä, mikä lisää mahdollisuuksia jonkinlaisen elämän esiintymiseen.

Sisimmät planeetat eli Trappist-1 b, c ja d ovat todennäköisesti liian kuumia nestemäisen veden ylläpitoon. Niillä vesi höyrystyy. Pinnalla voi kuitenkin olla taskuja, joissa vesi säilyy.

Uloin planeetta 1 h saattaa olla liian kylmä vapaalle vedelle.

”Tämä on ratkaiseva askel eksoplaneettojen tutkimuksessa”, Amaury Triaud arvioi löydön merkitystä. Tutkijat voivat päästä selvittämään esimerkiksi eksoplaneettojen kaasukehiä.

Hubble-avaruusteleskooppi on jo aloittanut kaasukehien etsinnän. Nasan James Webb -teleskooppi päässee tutkimaan niitä 2018. Kun Eson E-elt valmistuu 2020-luvulla, sekin suunnataan kohti tätä planeettakatrasta.

Ennätyslöytöön johtaneeseen planeettajahtiin osallistui teleskooppeja eri puolilla maailmaa. Niihin kuuluivat muun muassa belgialaisen Liègen yliopiston operoima Trappist-South La Sillan observatoriossa Chilessä, Eson Vlt Paranalissa Chilen Atacamassa ja Nasan avaruusteleskooppi Spitzer.

 

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4817
Liittynyt26.3.2005

Maa sai kerralla seitsemän eksosisarta

Sen emotähti Trappist-1 on punainen kääpiötähti, jonka massa on vain kahdeksan prosenttia Auringon massasta. Kooltaan tähti on vain hieman suurempi kuin oman aurinkokuntamme isoin planeetta, kaasujätti Jupiter. Tässä Aurinko/Jupiteri/punainen kääpiö vertailussa voi tavallinen Tauno haksahtaa. Pienimmät punaiset kääpiöt voivat olla kooltaan noin 30% suurempia kuin Jupiter. Mutta tämä antaa harhaanjohtavan kuvan punaisen kääpiön massasta. Jotta Jupiter olisi ”tähti”, edes pieni punainen sellainen...
Lue kommentti