Korkea ja vuoristoinen Etelämanner lämpenee hitaammin kuin lättänä pohjoinen napa-alue. Kuva: Hannu Pöppönen
Korkea ja vuoristoinen Etelämanner lämpenee hitaammin kuin lättänä pohjoinen napa-alue. Kuva: Hannu Pöppönen

Kun Antarktiksen paksu jää vähitellen sulaa, myös Etelämantereen lämpeneminen kiihtyy.

Ilmastomallit ja tutkimukset menneiden aikojen ilmastosta osoittavat, että lämpötilat nousevat enemmän napa-alueilla, kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa. Pohjoisilla napa-alueilla keskilämpötilat nousevatkin tuplavauhtia muuhun maapalloon nähden, mutta tämä ei näytä pätevän Etelämantereella eli Antarktiksella.

Arktisen alueen lämpenemistä kiihdyttää muun muassa merijäiden sulaminen, kun pienenevä valkoinen lumi- ja jääpeite ei enää heijasta yhtä paljon auringonvaloa takaisin avaruuteen.

Myös Etelämantereen pitäisi lämmetä nykyistä nopeammin muun muassa siksi, että lämpö siirtyy kohti napoja.

Leipzigin yliopiston meteorologian laitoksen tutkija Marc Salzmann alkoi pohtia, että pelissä täytyy olla jokin muuttuja, jota ei vielä ole huomioitu. Kenties Etelämantereen korkeus suojelee aluetta lämpenemiseltä.

Antarktis on maapallon mantereista korkein. Paksun jääpeitteen vuoksi sen keskikorkeus on noin 2 500 metriä. Tasaisia jääkenttiä rikkovat vuoristot, joiden korkein huippu, Mount Vinson, kohoaa noin 4 900 metriin.

Salzmann mallinsi ensin tietokoneella, miten maapallon ilmasto reagoisi hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiseen esiteolliselta ajalta. Sitten hän vertasi tätä toiseen malliin, jossa Etelämanner oli tasoitettu lättänäksi. Mallissa se oli kauttaaltaan vain metrin korkuista tasankoa, mikä vastaa likimain maan keskikorkeutta pohjoisilla napa-alueilla.

Malli osoitti, että lämpötilan nousu alkoi kiihtyä samalla tavoin kuin arktisella alueella. Littanaksi mallinnettu Antarktis reagoi kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousuun huomattavasti enemmän.

”Kun Antarktis mallinnetaan litteäksi, saadaan aikaan tilanne, jossa matalilta leveysasteilta virtaa enemmän lämmintä ilmaa. Tämä on linjassa nykyisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan jää sulaa nopeammin, mitä lähempänä merenpintaa se on”, Salzmann sanoo.

Tosimaailmassa tämä tarkoittaa, että kun kasvihuonekaasujen lisääntyminen kiihdyttää lämpenemistä, Antarktis madaltuu hiljalleen jään sulaessa. Näin lämpeneminen nopeutuu ajan saatossa.

Tutkimuksen julkaisi Earth System Dynamics.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5724
Liittynyt3.5.2008

Korkeus suojaa Etelämannerta lämpenemiseltä

Arktisen alueen lämpenemistä kiihdyttää muun muassa merijäiden sulaminen, kun pienenevä valkoinen lumi- ja jääpeite ei enää heijasta yhtä paljon auringonvaloa takaisin avaruuteen. Mitenkäs se jutun aiheena ole Antarktis oli tuosta päässyt unohtumaan ihan täysin? Korjaan lipsahduksen yo kuvalla. Jaksona luonnollisesti se merkityksellinen 30 v. Korkeusselitys tuskin puree MERIjäähän.
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.