Pyramidin muotoinen ”tähti” olisi yötaivaan kirkkain kohde, laskevat moskovalaiset insinöörit. Kuva: Mayak-hanke

Keinotähti muistuttaisi, mikä maa oli ensimmäisenä avaruudessa.

Venäläiset insinöörit aikovat lähettää taivaalle pyramidin muotoisen kappaleen, joka heijastaa Auringon valoa joka suuntaan.

Heidän laskemissaan se olisi yötaivaan kirkkain kohde Kuun jälkeen, kertoo fysiikan verkkolehti Phys.org. Pyramidi olisi selvästi kirkkaampi kuin kirkkain yötaivaan tähti Sirius.

Hanke on saanut nimen Mayak, Majakka. Pyramidin yksi sivu on kooltaan 16 neliömetriä. Jos hanke toteutuu, majakka nousee 600 kilometrin korkeuteen.

Mayakin pinta eli heijastava kerros on valmistettu polymeerikalvosta, joka on 20 kertaa ohuempi kuin ihmisen hius. Mayak on rakennettu Moskovan mekaanisen insinööritieteen oppilaitoksessa.

Tarvittavat rahat eli 1,5 miljoonaa ruplaa, noin 20 000 euroa, on jo kerätty. Moskovalaiset keräsivät rahat joukkorahoituksella.

Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos aikoo kuljettaa keinotähden taivaalle Sojuz-2 kantoraketin kyydissä.

Tieteellisesti Mayakin arvo on mitätön. Mukaan laitetaan ehkä jarrulaite, jolla tähden saisi siirrettyä alemmalle radalle, jos avaruusromu uhkaa sitä.

Hankkeen yksi tavoite on osoittaa, että avaruuden tutkimusta voi nykyään joukkorahoittaa. Venäläisten mukaan keinotähti muistuttaisi myös Maan kansalaisia siitä, mikä maa meni ensiksi avaruuteen.

Tarkoitus on myös innostaa nuoria kiinnostumaan avaruudesta. Mayakin liikkeitä voi seurata kännykkäsovelluksen avulla.

Länsimaissa on pohdittu sitä, tuoko keinotähti taivaalle myös valosaastetta. Se häiritsisi oikeiden avaruuden kohteiden havainnointia.

Maltillinen kalorirajoitus auttoi apinaa elämään pidempään ja terveemmin.

Kaksi maailman pisimpään kestänyttä apinatutkimusta päätyi taannoin eri tuloksiin siitä, saako syömällä vähemmän lisää elinpäiviä vai ei.

Nyt tutkimusryhmät selvittivät yhteistyössä, kumpi oli oikeassa. Laboratorioissa on osoitettu, että eläin elää pidempään, jos sen aterioita kevennetään.

Ruokavalion energiasisällön niukentaminen lähes nälkärajalle on jatkanut esimerkiksi hiirten elinikää jopa puolella.

Eläisikö myös ihminen kauemmin ja ennen kaikkea terveempänä, jos söisi vähemmän?

Yhdysvalloissa aloitettiin 1980-luvulla kaksi apinatutkimusta, joilla haluttiin selvittää, miten kalorinrajoitus pitkän päälle meidän kädellisten aineenvaihduntaan vaikuttaa.

Toista tutkimusta ryhdyttiin tekemään Wisconsin-Madisonin yliopistossa, toista alkoi puurtaa Yhdysvaltain kansallinen ikääntymisinstituutti (NIA).

Vuonna 2009 Wisconsin-Madisonin ryhmä julkisti tuloksensa: apinat, jotka söivät vähemmän kuin lajitoverinsa, pysyivät kauemmin hengissä.

Niillä esiintyi myös verrokkejaan harvemmin syöpää, insuliiniresistenssiä sekä sydän- ja verisuonisairauksia.

Vuonna 2012 myös NIA:n päätelmät olivat vihdoin valmiit. Heidän apinoilleen kalorinrajoitus ei tuonut lisää elinpäiviä, mutta joitakin terveyshyötyjä siitä silti oli.

Vuosikymmenten työ ei siis tuonutkaan selkeää vastausta siihen, venyttääkö ruokavalion keventäminen kädellisen elämää vai ei.

Keskenään kilpailevat tutkimusryhmät päättivät ottaa selvää, kumpi niistä on oikeassa. Ne tekivät poikkeuksellisen ratkaisun: ne ryhtyivät yhteistyöhön ensimmäistä kertaa.

Molempien tutkimusaineistot yhteensä liki 200 apinasta analysoitiin kummankin ryhmän voimin. Tämän jälkeen tutkijat jo arvelivatkin tietävänsä, miksi ryhmät olivat päätyneet eri tuloksiin.

Ensinnäkin niissä rajoitettiin eläinten energiansaantia eri ikäisinä. Vertailussa paljastui, että vähemmän tuhdista ruokavaliosta on hyötyä aikuisille ja vanhoille muttei nuorille apinoille.

Toiseksi NIA:n tutkimuksessa vanhusryhmän verrokit söivät vähemmän kuin Wisconsin-Madisonin verrokit.

Tämä voi selittää, miksei NIA:n apinavanhusryhmissä ilmennyt samanlaista eroa elinpäivissä kuin Wisconsin-Madisonin apinoissa.

Myös tutkimuksissa käytetty ruokavalio oli erilainen.

Wisconsin-Madisonin apinat popsivat prosessoitua ruokaa, jossa oli enemmän sokeria kuin NIA:n apinat, jotka söivät apinoille luonnollisempaa ravintoa. Wisconsin-Madisonin verrokit olivat myös lihavampia kuin NIA:n.

Tutkijat panivat merkille myös sen, että naaraat olivat vähemmän alttiita runsaan rasvakudoksen aiheuttamille aineenvaihduntahaitoille kuin urokset.

Yhteisen analyysin lopputulos oli se, että maltillinen kalorirajoitus auttaa kuin auttaakin apinaa elämään pidempään ja terveemmin. Rajusta nälkäkuurista ei sen sijaan saa lisäetua.

Tutkijat uskovat, että sama pätee ihmisiin. Varmuutta siitä ei kuitenkaan ole – tulos ei osoita varmuudella vielä sitäkään, hidastaako kalorirajoitus apinoiden biologista ikääntymistä vai ei, he korostavat.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Akateemisesti lahjakkaat oppilaat hyötyvät, kun heille tarjotaan keskivertoa vaativampaa opetusta.

Tasoryhmät ja ylemmälle luokalle siirtäminen auttavat lahjakkaita oppilaita saamaan koulusta enemmän irti, esittää yhdysvaltalainen tutkimuskatsaus.

Siinä arvioitiin ja vedettiin yhteen aiheesta saatua tutkimustietoa sadan vuoden ajalta.

Kouluopetuksen eriyttäminen on herkkä keskusteluaihe Atlantin molemmin puolin.

Esimerkiksi Suomessa perusopetusta on kehitetty juuri päinvastaiseen eli integroivaan suuntaan. Tavalliseen koululuokkaan sijoitetaan myös heikkoja oppilaita, jotka aiemmin olisi otettu erityisopetuksen piiriin.

Tämä on osaltaan herättänyt toiveita lahjakkaiden oppilaiden tukemisesta.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kävivät läpi aiheesta tähän asti saadun, englanninkielisen ja riittävän tasokkaan tutkimusnäytön, jossa arvioitiin eriyttämisen vaikutuksia esi- ja peruskoulussa sekä lukiossa.

Sen pohjalta lahjakkaat oppilaat tosiaan hyötyvät siitä, jos koulu tarjoaa heille keskivertoa haastavampaa tekemistä.

Toimiviksi keinoiksi tutkijat arvioivat ensinnäkin erilaiset lahjakkaille lapsille suunnatut erityisohjelmat.

Hyviä keinoja ovat myös luokan ja opetuksen jakamisen osaamistason mukaisiin pienryhmiin sekä oppiainekohtaisten tasoryhmien kokoaminen sekoittamalla eri vuosiluokkien oppilaita.

Myös oppilaan ennenaikainen siirtäminen ylemmälle vuosiluokalle kehitti hänen taitojaan muihin saman ikäisiin nähden.

Lahjakkaat eivät analyysin mukaan sen sijaan juurikaan hyödy siitä, jos saman ikäluokan lapset ryhmitellään osaamisensa perusteella eri rinnakkaisluokille.

”Keskustelun pitäisi päästä pidemmälle kuin vain siihen, voivatko tällaiset interventiot ikinä toimia”, tutkimusartikkelin kirjoittajat toteavat tiedotteessa.

Tutkimus yhdisteli tietoja 19:sta aiemmin tehdystä tutkimuskatsauksesta, joista kukin summasi ja arvioi aiempia yksittäisiä tutkimuksia tasoryhmiin tai ylemmälle luokalle siirtämiseen liittyen.

Tutkimustyön tulokset julkaisi Review of Educational Research.

wisti
Seuraa 
Viestejä6567
Liittynyt12.2.2013

Tasoryhmät kehittävät lahjakkaita oppilaita

Keijona kirjoitti: Opiskelijoiden laitaminen eri tasoille on selkeästi tasaarvon vastaista. tasa-arvoisessa tilanteessa kaikkien kuuluisi olla samalla ala-arvoisella tasolla. siten maailma kehittyy ala-arvoiseksi ja tasa-arvoiseksi kaikkien osalta. 1) Kaikille pitää saada juuri hänelln tasoistaan opetusta. Yhteiskunnan resurssit tulevat näin parhaiten käyttöön. 2) Tasa-arvon nimissä kaikille opetetaan samoin. 3) Lahjakkaat oppilaat kärsivät mertkittävästi, kun eivät saa oikean tason opetusta. 4...
Lue kommentti
Toope
Seuraa 
Viestejä20475
Liittynyt23.7.2006

Tasoryhmät kehittävät lahjakkaita oppilaita

Eikös ihmisissä ole eroja, miksi niitä kyseenalaistaa? Jotkut osaavat matikkaa, toiset eivät. Vähemmän osaavat menevät sitten yliopiston julkisille linjoille (kuten minä!).
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Maahan osunut meteoriitti nostatti ilmakehään muutakin kuin pölyä, tuore tutkimus paljastaa.

Meteoriitti pyyhkäisi 66 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset maapallolta, tuttu juttu. Mutta kuka osaa kertoa, miten tuho tarkkaan ottaen eteni?

Saksalaistutkijat uskovat nyt tietävänsä, mitä tuolloin tapahtui.

Näin se meni. Tärskäyksen jälkeen ilmakehään muodostui rikkihappoa, joka pimensi maapallon vuosikausiksi. Keskilämpötila putosi alle nollan. Tämä tappoi kasvit ja dinosaurukset.

”Hyytävä kylmyys, jonka Meksikon Chicxulubiin osunut asteroidi aiheutti, oli käännekohta Maan historiassa”, sanoo tutkija Julia Brugger Potsdamissa sijaitsevasta ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta PIK:sta.

Brugger kollegoineen hahmotti meteoriitin iskun aiheuttamia ympäristövaikutuksia tietokonemallein, jotka yhdistävät ilmakehän, valtameren ja merijään ilmiöitä.

Niiden mukaan törmäys nostatti korkealle ilmaan rikkiä sisältäviä kaasua, joista muodostui piskuisia rikkihappopisaroita. Ne heijastivat Auringon säteilyä niin tehokkaasti, että Maan keskilämpötila putosi vähintään 26 celsiusastetta.

”Tuli kylmä. Tosi kylmä”, Brugger vakuuttaa tiedotteessa.

Iskun jälkeen maapallon keskilämpö pysyi pakkasen puolella 3–16 vuotta. Napajäät syntyivät ja laajenivat. Jopa tropiikissa keskilämpö painui 27 asteesta viiteen.

”Sulfaattiaerosolien aiheuttama pitkäkestoinen jäähtyminen oli paljon tärkeämpi sukupuuton syntytekijä kuin pöly, joka pysyy ilmakehässä vain suhteellisen lyhyen ajan”, selittää tutkimusryhmän johtaja Georg Feulner.

Aiemmin on esitetty, että iskun pölläyttämä pöly olisi pääsyyllinen auringonsäteiden kilpistymiseen.

Kylmyys oli ratkaisevampaa kuin kuumuus, metsäpalot tai tsunamit, joita ilmeni heti iskun jälkeen törmäyspaikan lähistöllä, Feulner huomauttaa.

Meteoriitin vaikutus ilmastoon hävisi vasta 30 vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa dinosaurukset olivat jo kauan sitten kuolleet kylmään tai nälkään. Nisäkkäiden valtakausi oli alkanut.

Tutkimuksen julkaisi Geophysical Research Letters.

Maailman tarkimpiin kuuluva teleskooppi Vlt saa Chilen autiomaahan uusia laitteita.

Eksoplaneettoja aletaan etsiä yhä kiivaammin Auringon lähimmiltä tähdiltä Kentaurin tähdistöstä. Siellä on kolme tähteä, jotka kaikki kiertävät toisiaan: Alfa Centaurit A ja B ja pienempi Proxima Centauri.

Proxima Centaurin läheltä löytyi eksoplaneetta, Proxima b, josta kerrottiin kesällä 2016. Se on tähtitieteen huikeimpia löytöjä.

Lähempää ei eksoplaneettaa voi edes löytää, koska Proxima Centauri on Auringon lähin tähti. Se on vain 4,22 valovuoden päässä Maasta.

Proxima b:n löytyminen muutti eksoplaneettojen etsinnän painopisteen. Katseet kohdistuvat nyt Kentaurin kolmeen lähitähteen, koska tähtitieteilijät uskovat, että eksoplaneettoja löytyy näiltä tähdiltä lisää.

Euroopan eteläinen observatorio Eso on tehnyt sopimuksen, että sen Vlt-teleskooppia Chilen Atacaman autiomaassa varustetaan tähän tarkoitukseen. Se on yksi maailman parhaista teleskoopeista.

Sopimuksen toinen osapuoli on Breakthrough Starshot. Se on yksityinen hanke, joka yrittää lähettää joukon nopeita miniluotaimia Kentaurin kolmelle tähdelle.

Matka kestäisi vain 20 vuotta, koska pienet luotaimet kiihtyisivät lähemmäs valon nopeuksia. Vielä vuonna 2015 puhuttiin yleisesti siitä, että luotaimen matka noille lähitähdille veisi tuhansia vuosia.

Vlt saa kylkeensä uusia laitteita. Esimerkiksi laite Visir kuvaa lähitähtiä infrapunavalossa ja mittaa tähtien spektrejä. Vlt:n pääpeiliä on myös hieman muutettava, jos halutaan että se havaitsee tehokkaammin elämiselle sopivia planeettoja, kertoo verkkolehti Science Daily.

Lisäksi Vlt on luvannut, että se antaa enemmän kaukoputken havainnointi aikaa ekoplaneettojen etsintään. Työ alkaa täysteholla vuonna 2019.

Vlt:lle on pitkä jono, koska tähtitieteilijät haluavat tehdä sen avulla omia tutkimuksiaan.

Breakthrough Starshot perustettiin huhtikuussa 2016, hieman ennen kuin Proxima b löydettiin. Sen päärahoittaja on venäläissyntyinen fyysikko ja sijoittaja Juri Milner.

Eksoplaneetan löytäminen on hyvin vaikeaa, koska erityisesti Kentaurin kaksi suurinta tähteä ovat niin kirkkaita. Ne näkyvät Maahan yhtenä tähtenä, ja kohde on tähtitaivaan kirkkaimpia. Tähden kirkas valo hukuttaa suhteellisen hämärän planeetan näkymättömiin.

Yksi keino välttää häikäisy on tehdä havaintoja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Siinä näkyy paremmin planeetan lämpö. Tälläkin aallonpituudella emotähti säteilee miljoonia kertoja vahvemmin kuin planeetta.

Etsintää voi parannella myös niin sanotun adaptiivisen optiikan avulla. Koronagrafiassa peitetään kirkkaan tähden valoa keinotekoisen auringonpimennyksen avulla.

Näin tähden ympäristö erottuu paremmin, ja silloin olisi helpompi saada signaali mahdollisilta planeetoilta.

Vlt voi näillä keinoin juuri ja juuri havaita planeetan Kentaurin tähdiltä.

Uudet laitteet rakennetaan optiikkaan ja tähtitieteeseen erikoistuneissa verstaissa Münchenissa Saksassa, Liègessä Belgiassa ja Uppsalassa Ruotsissa.

Eso:n uusi valmistuva eurooppalainen jättiteleskooppi E-elt suunnataan varmaankin kohti Kentaurin tähdistöä heti. Se valmistuu 2020-luvun alussa.

E-elt saa kylkeensä Metis-laiteen. Sen infrapunakamera voi nähdä arviolta Marsin kokoisen eksoplaneetan, jos sellainen kiertää jotakin Kentaurin lähitähteä.

Ensimmäiset eksoplaneetat löydettiin 1990-luvulla. Nyt varmistettuja eksoplaneettoja on yli 3 500. Alan tutkijat ovat melko varmoja, että pelkästään kotigalaksissamme Linnunradassa on miljoonia, jollei jopa miljardeja eksoplaneettoja.