Tänään tiistaina tulee kuluneeksi 128 vuotta metrijärjestelmän käyttöönotosta, mikä on hyvä syy viettää Maailman metrologiapäivää, Suomen mittatekniik...

Tänään tiistaina tulee kuluneeksi 128 vuotta metrijärjestelmän käyttöönotosta, mikä on hyvä syy viettää Maailman metrologiapäivää, Suomen mittatekniikan keskus muistuttaa tiedotteessaan. Metri itse on yli kahdensadan vuoden ikäinen, sillä se on Ranskan vallankumouksen peruja.

Metrin, kilogramman ja niihin liittyvien johdannaisten pitäisi korvata tuumat, unssit ja muut samankaltaiset vanhat mitat, mutta vasta 51 maata on allekirjoittanut metrisopimuksen. Tuumiin törmätään usein yhä: esimerkiksi tietokoneissa käytetään 3 1/2 tuuman levykkeitä eikä suinkaan 89 mm:n levykkeitä, kuten olisi luontevampaa.

Mutta miksi mainita erikseen 128. syntymäpäivä? No juu, on siinä se jippo, että jos emme käyttäisikään laskemisessa 10-järjestelmää vaan 2-järjestelmää, metrisopimus täyttäisi nyt 10000000 vuotta.



IG-nobelit myöntää tieteen huumoriyhdistys tutkimuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan ja sitten ajattelemaan.

Vuohien seurassa Alpeilla elellyt britti on yksi tämän vuoden ig-nobelien voittajista. Huumorinobeleiksi sanotut palkinnot jaettiin torstaina Harvardin yliopistolla.

Eläintutkija Tom Thwaites valmisti itselleen proteesit, joilla hän tavoitteli sama asentoa kuin Alpeilla elävät vuohet. Thwaites yritti näin eläytyä eläimen kokemusmaailmaan.

Vuohikarjan parissa Alpeilla Thwaites kehitti mielestään syvän siteen erityisesti yhteen lauman vuoheen. Yhteenottojakin nähtiin.

”Pureskelin rauhassa ruohoa, kun yhtäkkiä huomasin, että kaikki vuohet olivat lopettaneet ruuan mutustelun. En ollut huomannut jännitteitä. Kaksi vuohta alkoi puskea toisiaan sarvilla, ja olin joutua osaksi tappelua”, kertoi Thwaites BBC:lle, joka haastatteli häntä palkinnon jälkeen.

Vuohimiehen kanssa biologian ig-nobelin jakoi toinen britti, Charles Foster. Hän on myös yrittänyt kokea luontoa eläimen näkökulmasta, muun muassa mäyrän, saukon, hirven ja ketun vinkkelistä.

Hupinobelit myöntää tieteellinen huumorilehti Annals of Improbable Research. Se saa maailmalta vuosittain tuhansia ehdotuksia palkinnon saajiksi.

Palkintojen idea on kertoa hauskoista ja oudoista tieteen tutkimuksista ja saavutuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan – ja sitten ajattelemaan.

Palkitut tutkimukset myös todella pohtivat maailman ilmiöitä ja ongelmia. Lähes kaikki on julkaistu vertaisarvioiduissa, tieteellisissä aikakauslehdissä.

Muut palkitut vuonna 2016:

Fysiikan palkinto meni kansainväliselle ryhmälle, joka tutki, miksi valkoliinaiset hevoset sietävät hyvin paarmoja ja miksi sudenkorennot ovat kiinnostuneita mustista hautakivistä. Tutkimuksen julkaisivat tiedelehdet Freshwater Biology ja Royal Societyn julkaisusarja B.

Kemian palkinnon sai saksalainen autotehdas Volkswagen. Se ratkaisi autojen päästöongelman kätevästi. Autot tuottivat vähemmän päästöjä silloin, kun niiden päästöjä testattiin.

Lääketieteen palkinto meni myös Saksaan. Ryhmä kutinan ja raaputuksen tutkijoita havaitsivat, että jos kehossa on kutinaa vasemmalla puolella, voi sitä lievittää katsomalla peiliin ja raaputtamalla kehon oikeaa puolta. Tai päinvastoin.

Psykologian palkinnon sai kansainvälinen ryhmä, joka kysyi tuhannelta valehtelijalta, kuinka usein he valehtelevat. Sitten tutkijat selvittivät, uskoivatko tutkijat itse noita vastauksia. Tutkimuksen julkaisi Acta Psychologica.

Rauhanpalkinnon saivat yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat työstä, jonka tieteellisen otsikko on vapaasti suomennettuna ”Muka-syvällisen roskapuheen havaitseminen ja vastaanotto.” Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Judgement and Decison making.

Kirjallisuuden huumorinobel meni Ruotsiin. Fredrik Sjöberg kirjoitti kolmiosaisessa elämäkerrassaan, kuinka hän saa mielihyvää kuolleiden ja elävien kärpästen kokoelmista.

Hedelmällisyyden palkinnon sai jo edesmennyt Ahmad Shafiq. Hän oli tutkinut eri kankaiden vaikutusta rottien sukupuolielämään. Shaqif puki rottia asuihin, joita oli tehty puuvillasta, villasta ja polyesterista. Shafiqin tutkimuksia julkaisi European Urology -tiedelehti.

Taloustieteiden palkinto meni Uuteen-Seelantiin. Markkinoinnin tutkijat Mark Avis, Sarah Forbes ja Shelagh Ferguson arvioivat eri kivien persoonallisia piirteitä myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Marketing Theory.

Havaintopsykologian ig-nobel meni Japaniin. Atsuki Higashiyaman ja Kohei Adachi selvittivät, miten erilaisena maailma näkyy, kun sitä tarkastelee kumartuneena ja katsoo jalkojen välistä.

Ig-nobeleja on jaettu jo vuodesta 1991. Huumorinobeleista on tullut perinne. Palkintojen jakoa odotetaan tietyissä tiedepiireissä innokkaasti. Palkinnot jaetaan syksyllä viikko-pari ennen kuin Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia kertoo oikeat Nobelin palkintojen saajat.

Oikeista Nobelin palkinnoista kerrotaan lokakuun ensimmäisellä viikolla. Palkinnot jaetaan seremoniassa Tukholmassa 10. joulukuuta.

ovolo
Seuraa 
Viestejä4509
Liittynyt7.7.2007

Savoriselle pitää ehdottomasti järkätä tuo huumorinobel. Jospa se jokapaikkaan työntyvä floodaaminen palkinnon myötä hieman pienenisi?

Kyselyssä 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita.

Kidutettu, koulutettu ja kristitty. Nämä ovat piirteitä, jotka tekevät turvapaikanhakijasta hyväksyttävän, paljasti 15 Euroopan maan asukkaiden asenteita kartoittanut tutkimus.

Tulokset olivat samankaltaisia jokaisessa maassa vastaajien iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta kannasta riippumatta, kertovat Stanfordin yliopiston tutkijat Science-lehdessä.

Eurooppa vastaanotti viime vuonna noin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta – ja lisää tulee, koska Lähi-idän ja monien muiden seutujen konfliktit jatkuvat.

Turvapaikanhakijat jakaantuvat kuitenkin epätasaisesti. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi käsittelevät väkilukuunsa nähden paljon hakemuksia, Britannia ja Tšekki suhteellisesti varsin vähän.

Millaisia turvapaikanhakijoita eurooppalaiset sitten ovat valmiita hyväksymään? Asiaa on tutkittu varsin vähän, ja valtaosa selvityksistä on tehty ennen meneillään olevaa pakolaiskriisiä.

Tutkija Jens Hainmueller Stanfordin yliopistosta kollegoineen toteutti nyt kyseyn, johon vastasi 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta. Heidät pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita, jotka vaihtelivat satunnaisesti yhdeksän ominaisuuden suhteen.

Tulos oli, että eurooppalaiset antaisivat etusijan turvapaikanhakijoille, jotka on helppo työllistää ja joiden taustakertomus on johdonmukainen. Kidutettu tai muuten vainottu ansaitsee mielestämme turvapaikan. Kristitty on mieluisampi tulija kuin muslimi.

”Eurooppalaiset äänestäjät eivät suhtaudu turvapaikanhakijoihin tasapuolisesti”, tutkijat toteavat Sciencessä. Halukkuus hyväksyä hakijoita vaihtelee suuresti tiettyjen ominaisuuksien perusteella.

Asenteet olivat samankaltaisia iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta ideologiasta riippumatta, ja ne pätivät kaikissa tutkituissa maissa.

Turvapaikanhakijat, jotka ovat aiemmin työskennelleet vaativissa ammateissa kuten lääkäreinä tai opettajina, hyväksytään herkemmin kuin esimerkiksi siivoojat tai maanviljelijät, saati työttömät.

Kielitaitoakin arvostetaan: jos turvapaikanhakija osaa isäntämaan kieltä, hänet kelpuutetaan herkemmin kuin ummikko. Nuori otettaisiin pakolaiseksi halukkaammin kuin eläkeikää lähestyvä.

Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat, että odotettavissa oleva taloudellinen panos tai rasite kansantaloudelle on tärkeässä asemassa kantaväestön suhtautumisessa turvapaikanhakijoihin.

Taloudelliset syyt sen sijaan eivät mielestämme riitä perusteeksi turvapaikan saamiseen. Ne eivät oikeuta turvapaikkaan kansainvälisten sopimustenkaan mukaan.

Eurooppalaisten mielestä myös poliittinen, uskonnollinen tai etninen vaino on pätevä syy turvapaikan saamiseen. Etusijan saavat kidutetut tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat. Jos hakijan taustakertomus on aukoton, hänet hyväksytään helpommin kuin sellaisen, jonka tarina ei ole johdonmukainen.

Myös uskonnolla on merkitystä. Kristitty tai agnostikko otetaan vastaan kernaammin kuin muuten samanlainen henkilö, joka on muslimi. Oikeistolaisiksi itsensä luokittelevilla vastaajilla tämä tieto painoi tuplasti enemmän kuin vasemmistolaisilla.

Vastaajat suosivat korkeaa koulutusta, ja heillä oli kielteinen ennakkoasenne muslimeihin jopa silloin, kun he arvioivat vainottuja ja lain mukaan selkeästi turvapaikkaan oikeutettuja hakijoita.

”Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uskonto tai ammattitaito ei saa vaikuttaa turvapaikan myöntämiseen”, tutkijat kirjoittavat.

”Toisaalta tuloksemme paljastavat, että humanitaariset seikat olivat kaikenmaalaisille vastaajille olennaisia siinä, keitä he olivat valmiita hyväksymään, tulivatpa he mistä hyvänsä ja olivat keitä tahansa. Tämä vihjaa, että ihmiset ovat osittain sisäistäneet kansainvälisen pakolaissopimuksen keskeiset tekijät.”

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1813
Liittynyt22.7.2011

Käyttäjä_xxxx kirjoitti:
Aika itsestäänselviä asioita. Mieluiten oikeissa henkeä uhkaavissa hädissä olevia ihmisiä tulisi auttaa. Kuka haluaa mahdollisesti radikalisoituvia, työtä välttäviä ja kansantaloutta syöviä pakolaisia kotimaahansa?

Jos tuosta poistaa sanan "pakolainen", niin olemme totuuden äärellä.

Käyttäjä_xxxx
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt8.4.2016

Aika itsestäänselviä asioita. Mieluiten oikeissa henkeä uhkaavissa hädissä olevia ihmisiä tulisi auttaa. Kuka haluaa mahdollisesti radikalisoituvia, työtä välttäviä ja kansantaloutta syöviä pakolaisia kotimaahansa?

Jos kvanttisalaus toimii Maan ja avaruuden välillä, taivaalle nousee kvanttisatelliittien verkosto.

Kiina lähetti elokuussa avaruuteen tietoliikennesatelliitin, joka käyttää ja testaa kvanttiviestintää. Noin 600 kilon painoinen satelliitti kohosi taivaalle Jiuquanin avaruuskeskuksesta Gobin autiomaasta.

Kiina kutsuu laitetta kvanttitieteelliseksi satelliitiksi Quessiksi. Sille on annettu myös nimi Mozi muinaisen kiinalaisen filosofin mukaan. Mozi teki aikoinaan ensimmäisiä optisia eli valoon liittyviä kokeita.

Tällä kertaa fyysikot testaavat avaruudessa oudompaa valon ja hiukkasten käyttäytymistä. He kokeilevat, lomittuvatko valohiukkaset eli fotonit häiriöttä avaruuden tyhjässä tilassa ja pitkienkin matkojen päästä.

Lomittumisessa kahden tai useamman hiukkasen tai niiden systeemin ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa, vaikka ne ovat erillään ja hyvinkin kaukana toisistaan.

Kärjistäen: jos kahta kvanttinoppaa heitetään Maassa ja Kuussa samaan aikaan, ne molemmat antavat saman numeron.

Ilmiö toimii atomien ja sitä pienempien hiukkasten maailmassa, jossa on omat kvanttimekaaniset lakinsa. Se tuntuu arkijärjen vastaiselta, mutta sitä on testattu lukemattomia kertoja Maan päällä eri kokeissa. Niitä on tehty niin massattomilla valohiukkasilla kuin massallisillakin hiukkasilla.

Maan päällä hiukkasten etäisyyttä toisistaan on venytetty kokeissa yhä suuremmaksi ja testattu, miten kaukaa tämä kvantti-ilmiö voi toimia.

Jonkinlainen maailmanennätys lomittumisessa on nyt 143 kilometriä. Kokeen toteutti Kanarian saarilla laserien avulla itävaltalainen valokvanttien tutkija, fyysikko Anton Zeilinger vuonna 2012. Nyt kvanttikokeet ovat siirtymässä avaruuteen, pieneen paineeseen ja painovoimaan.

Hanketta avaruudessa johtaa kiinalainen fyysikko Pan Jianwei, joka väitteli tohtoriksi Wienin yliopistossa juuri fyysikko Zeilingerin opeissa.

Zeilinger on mukana myös Kiinan satelliittihankkeessa. Hän on yrittänyt käännyttää Euroopan avaruusjärjestöä Esaa samanlaiseen kokeeseen jo vuodesta 2001, mutta Esa on pitänyt hanketta liian kalliina.

Satelliitti Quess tekee kokeita kolme kuukautta. Satelliitissa on kide, jonka avulla voidaan tuottaa lomittuneita fotonipareja. Tieto niistä eli niin sanottu kvanttiavain välitetään Maahan.

Jos koe onnistuu, Kiina lähettänee avaruuteen 2020-luvun aikana satelliittien verkoston, joka käyttää viestinnässä ns. kvanttisuojausta. Siinä kvanttien tilan avulla voidaan vahtia, ettei kukaan pääse lukemaan salattuja viestejä.

Tulevaisuudessa kaikki muutkin satellittit siirtyisivät melko varmasti käyttämään kvanttisalausta. Suuri osa maailman satelliiteista on sotilaallisia tai viestintäsatelliitteja. Molemmille tiedon salaaminen on hyvin tärkeää. Nykyisellään viestien välitystä voidaan vakoilla, ja niin tehdään.

Quess kiertää maata noin 500 kilometrin korkeudessa, ja sen kiertoaika Maan ympäri on 90 minuuttia. Siksi se voi olla yhteydessä yhdelle maa-asemalle vain lyhyen aikaa.

”Nyt tutkijat voivat tarkistaa, lomittuvatko hiukkaset jopa 1 200 kilometrin päässä toisistaan”, sanoo kvanttikaasuihin ja -nesteisiin Turun yliopistossa perehtynyt fyysikko ja vapaa tiedetoimittaja Jarmo Wallenius.

”Lomittuneiden fotonien käyttäytymistä voidaan nyt testata Maan teleskooppien ja satelliitin välillä”, sanoo Wallenius.

”Avaruudessa fotonien pitäisi kuitenkin säilyttää tilansa vielä paremmin ja pitemmillä matkoilla, koska siellä vallitsee lähes tyhjiö.”

Häiriöitä on siis kvanttien viestinnässä paljon vähemmän.

Julkaisemattomissa raporteissa mainitaan enemmän sivuvaikutuksia kuin julkaistuissa.

Lääkkeiden ja muiden hoitojen sivuvaikutuksia ei raportoida tutkimuksissa aina tunnollisesti, selvisi tuoreessa Plos Medicine -tiedelehden katsauksessa.

Asia selvisi, kun katsauksen tekijät vertasivat tiedelehdissä julkaistuja tutkimusraportteja muihin raportteihin, kuten tutkijoiden pitämiin esitelmiin tai lääkeyhtiöiden omiin tietokantoihin.

Saman tutkimusraportin tiedelehdessä julkaistussa versiossa mainittiin usein vähemmän sivuvaikutuksia kuin julkaisemattomissa selostuksissa. Keskimäärin lähes kaksi kolmasosaa sivuvaikutuksista mainittiin vain julkaisemattomissa tutkimusraporteissa.

Kaikista tutkimuksista ei ollut saatavilla julkaistua ja julkaisematonta tietoa vertailuun. Useimmissa tapauksissa tiedelehtien artikkeleista löytyi kuitenkin vähemmän nimettyjä sivuvaikutuksia kuin julkaisemattomissa tutkimusraporteissa.

Katsauksessa läpikäydyt tutkimukset olivat niin kutsuttuja meta-analyyseja, joissa oli vedetty yhteen ja arvioitu tietystä hoidosta saatua tietoa eri tutkimuksista. Näitä meta-analyyseja käytetään usein hoitosuositusten pohjana, koska ne antavat parhaan kokonaiskuvan hoidon hyödyistä ja haitoista eri tilanteissa.

Sivuvaikutusten piilottelu tiedelehtien artikkeleissa voi vääristää niitä lukevien lääkäreiden ja tutkijoiden käsityksiä, tutkijat pelkäävät. Tämän takia olisi tärkeää, että lääketehtaat julkaisisivat kaiken kokeissa saamansa tiedon julkisesti saataville.