Aasiannorsun lapsuus on pitkä. Emo imettää poikasta kolmevuotiaaksi, ja eläin aikuistuu vasta 17 ikävuoden korvilla. Kuva: Virpi Lummaa
Aasiannorsun lapsuus on pitkä. Emo imettää poikasta kolmevuotiaaksi, ja eläin aikuistuu vasta 17 ikävuoden korvilla. Kuva: Virpi Lummaa
Aasiannorsu varttuu varmemmin, kun emo tukena on vielä mummokin. Kuva: Virpi Lummaa
Aasiannorsu varttuu varmemmin, kun emo tukena on vielä mummokin. Kuva: Virpi Lummaa

Ehkä juuri tämän takia poikaset eivät tahdo selvitä eläintarhassa, turkulaistutkijat epäilevät.

Isoäidit ovat ihmislajin menestyksen keskeinen salaisuus. Kun isoäidit osallistuvat lastenhoitoon, lapsia syntyy pienemmillä ikäeroilla ja useampi heistä selviää aikuiseksi. Nyt Turun yliopiston tutkijat huomasivat, että sama pätee aasiannorsuihin.

Alle 20-vuotiaiden norsuemojen poikasilla oli kahdeksan kertaa alhaisempi kuolleisuusriski viiteen ikävuoteen mennessä, jos mummo eli samalla alueella poikasen kanssa, kuin poikasilla, jotka kasvoivat ilman isoäidin apua.

Norsumummojen läsnäollessa niiden tyttäret myös poikivat useammin, joten sukuun ehti syntyä enemmän jälkeläisiä.

Isoäitien läsnäolo lisäsi lastenlasten määrää huolimatta siitä, oliko isoäidillä itsellään pieniä poikasia vai oliko se jo ohittanut lisääntymisiän. Mitä enemmän isoäidillä itsellään oli ollut poikasia, sitä paremmin se osasi auttaa myös tytärtään poikasten hoidossa.

Poikasten selviäminen on siis ainakin jossain määrin kiinni kokemuksesta.

”Isoäitinorsut voivat olla erityisen tärkeitä tyttärille, jotka ovat ennestään kokemattomia poikasten hoidossa”, arvelee akatemiaprofessori Virpi Lummaa tiedotteessa.

Havainto on tärkeä norsujen suojelijoille ja kasvattajille. Tutkimus tehtiin Myanmarin työläisnorsuilla, joita kasvatetaan tiikkimetsikössä puuteollisuuden palvelukseen.

Eläintarhoissa norsunpoikasia kuolee paljon. Vain puolet poikasista selviää ensimmäisistä elinvuosistaan. Norsuja myös muutetaan usein eläintarhasta toiseen, jolloin perhesiteet katkeavat.

Uhanalaisen lajin suojelun kannalta olisi parempi, jos useampi norsupolvi saisi elää samassa tarhassa ja isoäidit voisivat tarjota hoitoapua lapsilleen.

Havainto norsumummojen merkityksestä saa myös salametsästyksen näyttäytymään entistä katalammassa valossa: metsästäjät valitsevat kohteekseen usein juuri iäkkäitä, kookkaita naaraita.

Aasian norsukanta on suunnilleen puolittunut viimeisten sukupolvien aikana. Nyt villinä elää arviolta 38 500–52 500 aasiannorsua.

Aiemmin isoäidin on havaittu auttavan myös afrikannorsujen lisääntymistä. Tutkija Mirkka Lahdenperä kertoo, että isoäitiefektistä on viitteitä myös muilla eläinlajeilla. Apinoista mummovaikutuksia on ainakin makakeilla.

”Etenkin miekkavalailla on todettu selvästi, että mummoilla on vaikutusta aikuisen poikansa elossa säilymiseen ja jälkeläisten määrään”, hän kertoo.

Miekkavalailla on havaittu samantapainen menopaussi kuin ihmisillä ja norsuilla, ja naaraat voivat elää vielä vuosikymmeniä lisääntymisiän päätyttyä. Ne ovat todellisia tietopankkeja, jotka osaavat johtaa laumansa parhaille ruokapaikoille silloinkin, kun saaliskaloja on vähän.

Norsulaumoja johtavat poikkeuksetta vanhat naaraat.

”Ne tietävät parhaat ruokapaikat ja sen, miten kannattaa reagoida vaarallisimpiin saalistajiin, urosleijoniin”, Lahdenperä kertoo.

Eläinkunnasta tunnetaan paljon yksittäistapauksia, joissa isoäiti on tarjonnut apuaan poikasten hoidossa, mutta laajemmin ilmiötä ei aina ole pystytty osoittamaan.

Turun yliopiston tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.