Rasvainen englantilainen aamiainen. Kuva: Tea Karvinen

Yhdysvaltalaistutkimus osoitti hiirillä, että runsas rasva lisää soluja, joista rakentuu kasvaimia.

Viime vuosina on todettu, että lihavuus ja rasvainen ruoka lisäävät erityisesti suolistosyövän riskiä. Nyt paljastui, miksi.

Biologi Omer Yilmaz Massachusettsin teknillisestä yliopistosta MIT:stä kollegoineen tutki asiaa hiirillä. Osalle annettiin tavallista ruokaa, osan ateriat sisälsivät 60 prosenttia rasvaa.

Kun jyrsijät olivat syöneen rasvaista ravintoa 9–14 kuukautta, ne painoivat 30–50 prosenttia enemmän kuin verrokit, ja niille kehittyi enemmän suolistosyöpiä.

Tarkempi tutkimus osoitti, että runsas rasva oli villinnyt kantasolut kasvuun hiirten suolistossa. Se oli muuttanut myös muita suolen epiteelisoluja kantasolujen kaltaisiksi.

”Tämä on olennaista, koska kantasolut ovat juuri niitä soluja, joista kasvaimet usein saavat alkunsa”, Yilmaz huomauttaa tutkimustiedotteessa.

Tutkijat jäljittivät solumuutosten syntyä niin kutsuttuun ppar-delta-järjestelmään, joka tunnistaa rasvahappoja. Rasvainen ruoka usuttaa sen ylikierroksille ja panee sen käynnistämään geenejä, jotka muokkaavat solujen ominaisuuksia suolten epiteelissä.

Nyt Yilmazin ryhmä yrittää saada selville, voisiko lihavuuteen kytkeytyviä syöpiä ehkäistä ppar-deltaan vaikuttavilla lääkkeillä.

Tutkimuksen julkaisi Nature.

Suomalaistutkijat ovat huolissaan pölyttäjien vähenemisestä.

Kuka olisi uskonut, että tavallisella kärpäsellä voi olla tärkeä tehtävä luonnon tasapainon säilyttäjänä. Sukaskärpäset, joihin kuuluu myös huonekärpänen, osoittautuivat tärkeiksi kukkien pölyttäjiksi arktisen alueen ankarissa oloissa.

Sukaskärpästen keskeinen rooli paljastui Grönlannissa kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka pääkirjoittaja on Mikko Tiusanen Helsingin yliopistosta. Tutkijat pyydystivät lapinvuokoissa vierailevia hyönteisiä tahmeilla tekokukilla.

Avainpölyttäjäksi nousi kärpäslaji Spilogona sanctipauli.

Sukaskärpästen keskeinen rooli on professori Tomas Roslinin mukaan yllättävä havainto ja toisaalta huolestuttavaa. Juuri sukaskärpästen on havaittu vähenevän pohjoisimmilla alueilla, kun ilmasto lämpenee. Roslin työskentelee Uppsalassa Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa sekä Helsingin yliopistossa.

Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että toisistaan riippuvaisten kasvien ja hyönteisten elämänrytmit erkaantuvat toisistaan.

Kasvien kukkiminen aikaistuu, mutta hyönteispölyttäjien lentely pysyy myöhäisemmässä aikatauluissa. Entistä aikaisemmin kukkivat kasvit eivät saa pölyttäjiä levittämään siitepölyä, ja myöhemmin kasvukaudella hyönteisille on arvokasta mettä vähemmän tarjolla.

Tutkijat selvittivät sukaskärpästen roolia lapinvuokkojen pölyttäjinä Zackenbergin laaksossa koillisessa Grönlannissa, jäisen saaren itärannikolla.

Olot ovat alueella karut, sillä keskilämpötila vaihtelee seitsemästä lämpöasteesta yli kahteenkymmeneen pakkasasteeseen. Meren ja mannerjään välissä on kolmenkymmenen kilometrin levyinen maakaistale, joka sulaa kesäisin.

Lapinvuokko on näillä pohjoisilla alueilla yleinen ja runsaskin. Sitkeän puuvartisen kukan yksilöt voivat elää jopa satavuotiaiksi.

Selvittääkseen, mitkä hyönteiset Zackenbergin laakson lapinvuokkoja pölyttävät, tutkijat tekivät tuhatkaupalla tekovuokkoja tahmeasta kärpäspaperista – materiaali saatiin tuholaisten torjuntaan erikoistuneesta brittiyrityksestä.

Tekokukkiin tarttui tarkalleen 8 504 hyönteistä. Lajeja havaittiin 177.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia on tutkimuksen mukaan jo näkyvissä arktisen alueen luonnossa. Lajien suhteet, määrät ja jakauma ovat hiljalleen muuttumassa. Kaikki vaikuttaa elollisessa luonnossa kaikkeen, ja esimerkiksi sukaskärpästen vähenemisellä voi olla yllättäviä seurauksia karussa ja herkässä ympäristössä.

Tutkimus on julkaistu Britannian kuninkaallisen tiedeseuran julkaisusarjassa Proceedings B.

Kun kimalainen siemaisee makeaa, se siirtyy myönteiseen olotilaan – samankaltaiseen kuin ihmisen optimismi. Se taas vaikuttaa siihen, miten hyönteinen käyttäytyy, raportoivat brittitutkijat Science-lehdessä.

Tämä tarkoittaa, että hyönteisilläkin voi olla tunteiden kaltaisia tiloja.

Ihmisten onnellisuus vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä he tekevät. Tutkija Clint Perry Lontoon Queen Mary -yliopistosta halusi tietää, käykö hyönteisillä samoin.

Testihyönteisiksi valittiin kimalaiset. Koeasetelmassa pörriäisille laitettiin tarjolle astioita, joista yhdessä oli 30-prosenttista sokeriliuosta ja toisessa vettä. Hyönteiset oppivat suristamaan makean liuoksen luo.

Sitten niille esiteltiin vain yksi astia, joka sisälsi jompaa kumpaa nestettä. Jos kimalaisille annettiin tujaus sokeria, ne lensivät nopeammin astialle kuin ne, jotka eivät saanee ennen lähtöä makeaa. Samaan tapaan onnelliset ihmiset tekevät optimistisia arvioita epävarmoissa tilanteissa, tutkijat huomauttavat.

Toisessa testissä kartoitettiin, kuinka kimalaiset reagoivat vaaraan. Ilmeni, että ne jotka olivat saaneet sokeria ennen kuin niitä peloteltiin, palasivat pikemmin töihin eli kerämään ravintoa.

Sitten tutkijat estivät osalta sokeria lipittävistä kimalaisista mielihyvää välittävän dopamiinin vaikutuksen, ja vaarakoe toistettiin. Osoittautui, että käsitellyiltä hyönteisiltä kesti nyt kauemmin tointua uhkatilanteesta kuin verrokeilta.

Havainto tällaisista tunteiden kaltaisista tiloista hyönteisillä synnyttänee luultavasti kiihkeää keskustelua ja uusia teorioita eläinten tunteista, ennakoivat eläinten käyttäytymisen tutkijat Michael Mendl ja Elisabeth Paul Bristolin yliopistosta Sciencessa.

Keskenmeno on epätodennäköisempi, jos odottajaa kuvottaa.

Yhdysvaltalainen tutkimus on tuottanut tähän asti vahvimmat todisteet siitä, että alkuraskauden pahoinvointi ennustaa hyvää raskauden jatkumiselle. Keskenmenoja tapahtuu vähemmän naisille, jotka kärsivät kuvotuksesta ja oksentelusta.

Raskauden aikaista pahoinvointia kutsutaan usein aamupahoinvoinniksi, koska se on tyypillisesti pahimmillaan aamuisin. Useimmilla naisilla kuvotus hellittää ennen neljättä raskauskuukautta.

Alkuraskauden pahoinvointia pidetään yleisesti merkkinä hyvin etenevästä raskaudesta, mutta laadukasta tieteellistä näyttöä yhteydestä ei ole ollut. Raskauspahoinvointi on yleistä, mutta sen varsinaista syytä ei tiedetä.

Tutkijat käyttivät nyt aineistona tutkimusta, jossa oli tarkasteltu pienen aspiriiniannoksen vaikutusta keskenmenoihin. Tutkimukseen kerättiin aivan raskauden alussa olevia naisia, jotka olivat aiemmin kokeneet yhden tai kaksi keskenmenoa.

Positiivisen raskaustestin jälkeen naiset pitivät päivittäin kirjaa voinnistaan kahdeksannelle raskausviikolle asti. Aiemmin tutkimukset ovat nojanneet kyselyihin, jotka on tehty vasta paljon jälkikäteen.

Raskaus todettiin pian hedelmöityksen jälkeen 797 naiselta. Heistä 188 eli 24 prosenttia sai keskenmenon. 57 prosenttia kaikista kärsi ennen kahdeksatta raskausviikkoa pahoinvoinnista. 27 prosenttia myös oksenteli.

Tutkimuksen tulos oli, että pahoinvoivien joukossa keskenmeno oli 50–75 prosenttia harvinaisempi kuin niillä naisilla, jotka eivät kärsineet pahoinvoinnista eivätkä oksentelusta.

Tutkimuksen julkaisi Jama Internal Medicine.

Toisin kuin yleensä luullaan, mieshormoni vahvistaa muutakin kuin aggressioita.

Irlantilaisten tutkijoiden laboratoriokoe osoitti, että testosteroni voisi lisätä myös myönteistä käytöstä.

Testosteronin on aiemmin todettu lisäävän monen lajin urosten keskinäistä ärhentelyä. Miehessä testosteronin on nyt todettu edistävän käytöstä, joka parantaa hänen sosiaalista asemaansa, oli se aggressiivista tai ei.

Tutkija Jean-Claude Dreher Dublinin Trinity College -yliopistosta testasi kollegoineen oletuksen paikkansapitävyyttä 40 vapaaehtoisella nuorella miehellä.

Osa koehenkilöistä sai pistoksen testosteronia, osa sai pelkän lumeruiskeen. Sitten miehet pantiin pelaamaan pareittain rahapeliä, jossa toiset saavat ehdottaa, miten potti jaetaan ja toiset joko hyväksyvät tai hylkäävät tarjouksen. Jos ehdotus hylätään, kumpikaan pelaajista ei saa mitään.

Tällä kertaa koehenkilöt pelasivat vain tarjouksen vastaanottajan roolissa. Lisäksi he saivat rankaista tai palkita vastapelaajiaan – omalla kustannuksellaan.

Kävi ilmi, että testosteronitujauksen saaneet rankaisivat vastapelaajaa herkemmin ja ankarammin kuin omilla hormoneillaan pelaava. Erityisen hanakasti testosteronibuustin saanut napautti sellaista pelaajaa, joka esitti hänelle surkeaa diiliä.

Toisaalta testosteroni lisäsi myös alttiutta palkita vastapelaaja anteliaista ehdotuksista.

Tutkijoiden mukaan tulos osoittaa, että testosteroni tosiaan ärhäköittää miehen reaktiota tahalliseen ärsyttämiseen. Samalla se vahvistaa, ettei testosteronin yhteys käyttäytymiseen ole niin suoraviivaista kuin usein otaksutaan.

Testosteroni voimistaa esimerkiksi anteliaisuutta, jos siitä on oman aseman kannalta hyötyä, tutkimusryhmä kirjoittaa Pnas-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1894
Liittynyt8.12.2007

Onpas sokeaa. 

Yksi sana: Bisnes.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.