Maan radan leikkaa ainakin 15000 asteroidia. Kuva: Arizona University
Maan radan leikkaa ainakin 15000 asteroidia. Kuva: Arizona University
Vaaleita aubriittikiviä löytyy myös Maasta. Kuva: Wikimedia Commons
Vaaleita aubriittikiviä löytyy myös Maasta. Kuva: Wikimedia Commons

Pala on irronnut jättiläiskimpaleesta.

Avaruudesta on löytynyt pienin tähän asti tunnettu asteroidi. Jos 2015 TC25 iskeytyy Maahan, ei tarvitse pelätä mittavia tuhoja. Sen koko on kaksi metriä.

Arizonan yliopiston tähtitieteilijä Vishnu Reddy pystyi ryhmineen löytämään näin pienen kappaleen, koska se on niin kirkas, kertoo Reddy tiedotteessa. Asteroidi heijastaa laskujen mukaan 60 prosenttia auringonvalosta, joka siihen osuu.

Asteroidi löytyi Arizonan yliopiston kartoituksessa, joka tehtiin jo lokakuussa 2015. Silloin asteroidi ohitti maapallon vain 128 000 kilometrin päästä. Se on alle kolmasosa Maan ja Kuun keskietäisyydestä.

Tutkakuvassa ja videossa näkyy asteroidin rata.

Reddyn mukaan tutkimus osoittaa, että asteroidin pinta on harvinaista vaaleaa kiveä, jonka nimi on aubriitti.Kivessä on enimmäkseen silikaatteja, joita syntyy hapettomassa ympäristössä hyvin korkeissa lämpötiloissa. Vain yksi tuhannesta Maahan pudonneesta meteoriitista kuuluu tähän kivien luokkaan.”Meillä on ensi kertaa tarkkaa tietoa näin pienestä asteroidista, joka on itse asiassa meteoroidi”, sanoo Reddy. Hän tarkoittaa, että Maan ilmakehään osuessaan se melko varmasti palaisi kokonaan eikä isoja osia iskisi Maahan.Asteroidit ovat kivistä ylijäämää ajalta, jolloin aurinkokunta muodostui. Suurin osa niistä kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä. Osa asteroideista leikkaa Maan kiertoradan. Sellaisia on löytynyt jo 15000. Niitä seurataan muita asteroideja tarkemmin. Joku näistä kivistä voi törmätä ennen pitkää Maahan.Pikku asteroidi pyörähtää akselinsa ympäri kerran kahdessa minuutissa. Siltä näyttää puuttuvan tumma pölypeite, joka on usein isoilla asteroideilla. Reddy uskoo, että pieni kivi on lohjennut isommasta asteroidista nimeltä 44 Nysa. Se on myös kirkas asteroidi, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä. Nysa on jo suurkaupungin kokoluokkaa.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.