Cassini kiitää Saturnuksen pinnan läheltä vielä 21 kertaa. Ensimmäisissä kuvissa pinnalta erottui iso pyörremyrsky. Kuva: Nasa
Cassini kiitää Saturnuksen pinnan läheltä vielä 21 kertaa. Ensimmäisissä kuvissa pinnalta erottui iso pyörremyrsky. Kuva: Nasa
Cassini kuvasi ennen loppusyöksyjään Maan yli miljardin kilometrin päästä. Maa on pieni piste renkaiden alla keskellä. Kuva: Nasa
Cassini kuvasi ennen loppusyöksyjään Maan yli miljardin kilometrin päästä. Maa on pieni piste renkaiden alla keskellä. Kuva: Nasa

Luotain sukelsi ensi kertaa Saturnuksen renkaiden ja jättiplaneetan väliin.

Planeettaluotain Cassiniin on saatu yhteys sen jälkeen, kun se oli sukeltanut Saturnuksen renkaiden sisäpuolelle.

Sisärenkaan ja kaasuplaneetan yläpilvien välissä on noin 2 000 kilometrin rako. Sisimpiin renkaisiin oli lennolla lähimmillään matkaa vain 300 kilometriä.

Luotain aloitti näin loppusyöksynsä. Jos kaikki menee hyvin, Cassini lentää renkaiden ja kaasuplaneetta Saturnuksen välistä vielä 21 kertaa.

Cassinin yli 13 vuotta kestänyt kiertely Saturnuksen ja sen lukuisten kuiden ympärillä päättyy 15. lokakuuta.

Nyt lennonjohto ottaa sitä isompia riskejä, mitä lähempänä lennon päätöspäivä on. Lentoa ei voi jatkaa lokakuun jälkeen, koska luotaimen ajoaine loppuu.

Lennonjohto odottaa Kaliforniassa planeetan läheltä aivan uudenlaisia ja korkealuokkaisia kuvia. Parhaissa kuvissa näkyy ehkä jopa 150 metrin kokoisia yksityiskohtia.

Cassini on jo lähettänyt joitakin raakakuvia, ja niitä esitellään luotaimen verkkosivuilla.

Cassini kiitää lähellä renkaita parhaimmillaan 124 000 kilometrin tuntivauhtia planeettaan nähden. Jos siihen osuu pienikin jään- tai kivenpala, voi se tuhota laitteita. Siksi luotaimen eteen siirrettiin suojaksi noin nelimetrinen kilpimäinen radioantenni.

Cassiniin ei tämän suojauksen takia saada välillä yhteyttä.

”Yksikään laite ei ole käynyt näin lähellä Saturnusta”, selitti Earl Maize, Nasan Cassinin lennonjohdosta verkkosivuilla.

”Saatoimme luottaa radan suunnittelussa vain niihin ennusteisiin, jotka perustuvat koottuun tietoon Saturnuksen renkaista. Cassini tulikin syöksyn jälkeen esiin erinomaisessa kunnossa.”

Seuraava Cassinin syöksy Saturnuksen kaasukehään on tiistaina 2. toukokuuta.

Nasa kutsuu Cassinin viimeisiä lentoja suureksi finaaliksi, joka on paitsi näyttävä myös tarjoaa uutta tietoa jättiplaneetasta, sen renkaista ja kaasukehästä. Havaintojen avulla voi ehkä määrittää renkaiden iän ja massan.

Mitä enemmän renkailla on massaa, sitä vanhempia ne ovat, ehkä yhtä vanhoja kuin Saturnus itse, kertoo BBC. Massa saadaan selville mittaamalla, kuinka luotaimen kiihtyvyys muuttuu renkaiden lähellä.

Cassinin vauhti voidaan määrittää hyvin tarkasti, vaikka luotain on nyt yli miljardin kilometrin päässä Maasta.

Luotain on lentänyt tähän asti koko ajan renkaiden ulkopuolella eikä ole voinut määrittää renkaiden massaa. Mittauksia häiritsi taustalla iso Saturnus.

Tutkijat yrittävät nyt myös määrittää, mistä renkaat tarkasti koostuvat. Se tiedetään, että ne ovat enimmäkseen vesijäätä.

Jos renkaat ovat hyvin vanhoja eli muodostuneet samaan aikaan kuin Saturnus, sopii ihmetellä, miten ne näyttävät niin uusilta. Voisi kuvitella että niihin on osunut aikojen saatossa meteoriitteja.

Renkaat voivat olla nuoriakin. Ne ovat saattaneet syntyä, kun iso komeetta tuli liian lähelle Saturnusta ja hajosi miljooniin palasiin.

Cassini lähti Maasta matkaan kohti Saturnusta 15. lokakuuta 1997. Se saapui Saturnuksen lähelle keväällä 2004. Sen jälkeen Cassini on kuvannut läheltä Saturnusta ja sen kuita lukemattomia kertoja.

Luotain pudotti myös Huygens-laskeutujan Saturnuksen suurimman kuun Titanin pinnalle tammikuussa 2005.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.