Pluto ja Kharon näyttävät toisilleen koko ajan saman puolensa. Kuva: Nasa
Pluto ja Kharon näyttävät toisilleen koko ajan saman puolensa. Kuva: Nasa
Pluton sydämeksi sanotun alueen ”vasen kammio” kiinnostaa tutkijoita. Alla on ehkä valtameri. Kuva: Nasa
Pluton sydämeksi sanotun alueen ”vasen kammio” kiinnostaa tutkijoita. Alla on ehkä valtameri. Kuva: Nasa

Meri selittäisi Pluton ja sen kuun Kharonin lukitun keskinäisen asennon.

Kääpiöplaneetta Pluton pinnan alla on ehkä kylmä ja sohjoinen valtameri, joka on kymmenien, ehkä satojen kilometrien syvyinen.

Meri selittäisi, miksi Pluto on lukittunut pysyvästi samaan asentoon Pluton suurimman kuun Kharonin kanssa.

Pluton sydämen näköisellä Tombaughin alueella on tasanko on nimeltä Sputnik Planitia. Meri sijaitsisi sen alla Pluton keskivyöhykkeillä. Tasanko on kirkas noin 1 000 x 800 kilometrin kokoinen alue, jossa ei nyt ole kraattereiden jälkiä.

Tuo Pluton jääkuoren alla oleva raskas ja epäsäännöllinen vetinen massa sai mahdollisesti Pluton akselin aikoinaan kallistumaan. Sen takia Sputnik Planitia on nyt suorassa linjassa Kharoniin päin, mutta Pluton toisella puolella.

Planeettatutkijat perustavat arvelunsa tietoihin, jotka Nasan New Horizons -luotain lähetti ohitettuaan Pluton aivan läheltä heinäkuussa 2015.

”Jos vetäisimme suoran linjan Kharonin keskeltä Pluton läpi, tulisi viiva ulos Pluton toisella puolella Sputnik Planitianin alueella”, sanoo James Keane Arizonan yliopistosta BBC:lle. Hän oli yksi kirjoittajista artikkelissa, joka kertoo Nature-tiedelehdessä Pluton oletetusta valtamerestä

Tämä viittaa vahvasti tietynlaiseen kehityshistoriaan. Tutkijat väittävät, että Sputnik Planitia muodostui jossain muualla Pluton alueella. Kun se liikkui, se kallisti kulkiessaan koko kääpiöplaneetan.

”Sputknik Planitianin alueella on enemmän massaa kuin ympäröivillä alueilla. Sen uskotaan kuitenkin syntyneen alkujaan asteroidin iskusta. Alueella oli siis joskus kraatteri. Siksi alueella pitäisi olla vähemmän massaa eikä enemmän”, sanoo professori Francis Nimmo Kalifornian yliopistosta Santa Cruzista. Hän oli myös yksi tutkimusraportin kirjoittajista.

Sputnik Planitianin alla on kuitenkin lukittumisen takia oltava ylimääräistä massaa. Se voi olla vettä, koska vesi on tiheämpää kuin jää. Valtameri olisi siis yksi vahva selitys.

Jos iso avaruuden asteroidi synnytti Sputnik Planitian syvänteen, se myös synnytti paikan, johon esimerkiksi sulanut vesi saattoi ajautua planeetan syvyyksistä. Se olisi ennen pitkää puskenut Pluton kuorta ylöspäin ja olisi aiheuttanut sen, että planeetta olisi kallistunut.

Se selittäisi Sputknik Planitianin lukittumisen Kharonin suuntaisesti.

Valtameri olisi kylmä ja sohjoisen suolainen. Se ei olisi sellaista vettä, jota on maapallon valtamerissä tai Jupiterin jäisellä Europa-kuulla. Näin kommentoi uutista professori Martin Siegert Imperial Collegesta Lontoosta.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.