Jääpeite on Pohjoisnavalla pienimmillään syyskuussa, kuten oheisessa Nasan kuvassa. Kuva: Nasa
Jääpeite on Pohjoisnavalla pienimmillään syyskuussa, kuten oheisessa Nasan kuvassa. Kuva: Nasa

Jääpeite on yhteensä noin kolmanneksen pienempi kuin yleensä tähän aikaan.

Pohjoisen jäämeren jääpeite on tämän vuoden loka-marraskuussa selvästi pienin mittausten historiassa eli lähes 40 vuoteen. Jäätä oli pohjoisessa kaksi miljoonaa neliökilometriä vähemmän kuin yleensä tähän aikaan.

Maapallon jääpeitteen kokoa on koottu vuosikäyriksi. Tiedot kerää Yhdysvaltain lumi- ja jäätietokeskus NSIDC Coloradossa.

Käyrän muoto loka-marraskuun kohdalla poikkeaa rajusti normaalista, koska myös Eteläisen jäämeren jääpeite on poikkeuksellisen pieni.

Pienet jääpeitteet yhdessä aiheuttavat käyriin suuren poikkeaman. Käyrän punainen viiva poikkeaa linjasta niin paljon, että se herätti sosiaalisessa mediassa kohua.

Ilmiön nostatti esille twiitissään ilmastotieteen opiskelija Zack Labe Cornellin yliopistosta Yhdysvalloista.

Lukemia luultiin jo mittavirheeksikin, mutta tarkistukset osoittivat, että se on totta. Esimerkiksi tanskalaiset ja yhdysvaltalaiset meteorologit vahvistavat tiedot sanomalehti Guardianissa oikeiksi.

Paikoin Pohjoisella jäämerellä on mitattu jopa 20 astetta lämpimämpää kuin tavallisesti. Lämpötila on monin paikoin vain muutamia asteita pakkasen puolella, vaikka tavallisesti napaseuduilla on tähän aikaan 25 astetta pakkasta.

Niinpä pohjoisessa merijäätä on sulanut paljon. Cornellin ilmastotieteen opiskelija Labe kertoo myös siitä twiitissään.

Myös meriveden lämpö on mitattu Arktiksella loka-marraskuussa lähes neljä astetta korkeammaksi.

”Merenpinta on esimerkiksi Barentsinmerellä paljon lämpimämpi kuin yleensä. Niinpä meri ei jäädy helposti”, sanoo Rasmus Tonboe sanomalehti Guardianille. Tonboe on jääkartoituksen asiantuntija Tanskan ilmatieteen laitoksella Kööpenhaminassa.

Tutkijat etsivät nyt selityksiä poikkeavuuteen. Tiedelehti New Scientistin mukaan ilmiö liittyy lyhyen ajan sääilmiöihin – mutta taustalla väijyy ilmastonmuutos.

Loka-marraskuussa merijää kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla, koska talvi lähestyy.

Yleensä kylmä ilmamassa on asettunut talvella melko tiukasti pohjoisnavan ylle. Nyt se on kuitenkin siirtynyt Siperian ylle.

Pohjoisnavan ylle kylmän tilalle on sen sijaan virrannut lämpimämpää ilmaa kovien tuulien myötä. Se on johtanut hämmästyttäviin lämpötiloihin pohjoisimmilla leveysasteilla.

Yhdysvaltain lumi- ja jäätietokeskus on laskenut, että merijäätä on nyt marraskuun lopulla noin seitsemän miljoonaa neliökilometriä vähemmän kuin tavallisesti.

Jääpeitettä on jäämerissä nyt noin 16 miljoonaa neliökilometriä, kun sitä yleensä on loka-marraskuussa noin 23 miljoonaa neliökilometriä. Se on alin luku marraskuun mittaushistoriassa. NSIDC on mitannut jääpeitettä vuodesta 1979.

Merijään määrä on laskenut yli 30 prosenttia 25 viime vuoden aikana.

Eteläisellä pallonpuoliskolla merijää vähenee nyt luonnollisesti, koska sinne tulee kesä. Jääpeite on etelässä pienentynyt tänä vuonna nopeasti, ja merijäätä on Etelämantereen lähellä harvinaisen vähän marraskuussa.

Niinpä molemmilla navoilla merijäätä on vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin.

Etelämantereen merijää on itse asiassa kasvanut kolmen vuosikymmentä, joten merijään koko jääpeitteen vähäisyys on nyt hyvin epätavallista.

Täytyy muistaa, että meressä kelluva jää ei nosta merenpintaa. Sen tekevät esimerkiksi Grönlannista ja Etelämantereelta sulavat jäät. Nyt ei ole kyse niistä.

Ilmiöt voi laittaa vuosittaisen vaihtelun piikkiin. Kyse on silloin normaalista sään vaihtelusta.

Kaikkiin sääilmiöihin vaikuttaa kuitenkin taustalla myös ilmastonmuutos. Tämä johtuu siitä, että elämme nyt maapallolla, jossa keskilämpö on asteen enemmän kuin sata vuotta sitten.

Tutkijat pohtivat nyt, ovatko nämä arktisten ja ympäröivien napa-alueiden oikuttelut todennäköisempiä siksi, että maapallon ilmasto on lämmennyt.

Tavallisesti kylmä ilma pysyy kuin lukittuna pyörteenä napa-alueilla. Sitä pitävät aloillaan nopeat putkimaiset tuulen vyöhykkeet, jotka kulkevat korkealla ilmakehässä. Niitä kutsutaan suihkuvirtauksiksi.

Nyt näyttää siltä, että yhä useammin suihkuvirtaukset heikkenevät. Tällöin kylmä arktinen ilma pääsee virtaamaan lukitusta asemastaan napaseudulla. Samalla kylmän ilman tilalle napa-alueille tulee lämpimämpää ilmaa.

Suihkuvirtauksilla onkin selitetty monia viime vuosien outoja sääilmiöitä esimerkiksi Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Skandinaviassa.

On todennäköistä, että outo marraskuinen lämpötilan nousu Pohjoisella jäämerellä ei toistu tästä eteenpäin joka vuosi. Toisaalta jos maapallon keskilämpö kohoaa yhä, voivat vastaavat ilmiöt yleistyä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä5626
Liittynyt13.3.2015

Pohjoinen merijää on nyt ennätyksellisen pieni

Mainio tutkimus vaikka tavallaan itsestäänselvyys, jos jostakin kokee olevan hyötyä niin rohkaiseehan se sen kohtamista. Mutta raha, valta ja voimavarat on todellisia tuhoamisen työkaluja. Annappa lapselliselle ferrari, niin kyllä syntyy ruma jälkeä. Voimiensa tunnossa sitä suuret virheet tehdään ei vähissä voimissa. Joo onhan annettava jos joku on vailla ja puutteessa on , vaikka nyt ylemmyydentuntoa illuusion muodossa. Voittaminen se unelmat murskaa ja kadottaa, ei häviäminen. Joten hyihyi...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.