Kuva: Laura Oja / HS

Teinin sähkötupakkakokeilu ennakoi oikean tupakan kokeilua. 

Teini, joka tupruttelee sähkösavuketta, pistää palamaan tavallisen tupakan muita todennäköisemmin, raportoivat yhdysvaltalaistutkijat.

Thomas Wills Havaijin yliopistosta kollegoineen halusi luuloa painavampaa näyttöä kiivaana vellovaan keskusteluun sähkötupakoinnin mahdollisista hyödyistä ja haitoista.

Sen vuoksi he kartoittivat yli 2 300 yläkoululaisen tupakointia vuonna 2013. Iältään oppilaat olivat keskimäärin 15-vuotiaita.

Teineiltä tiedusteltiin paitsi tupakointitapoja, myös perhetekijöitä ja muita tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavia seikkoja.

Kartoitus toistettiin 2014.

Ensimmäisessä kyselyssä 98 prosenttia teineistä kertoi kuulleensa sähkösavukkeista ja 68 prosenttia piti niitä terveellisempinä kuin tupakanpolttoa.

Analyysi osoitti, että vuonna 2013 sähkötupakkaa käyttäneet nuoret olivat vuotta myöhemmin aloittaneet perinteisen tupakoinnin kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät olleet koskaan sähkösauhutelleet.

Yhteys pysyi, vaikka muut tupakoinnin aloittamisen riskitekijät otettiin huomioon.

Sähkötupakkaa oli käyttänyt ensimmäisessä kyselyssä 31 prosenttia teineistä, vuotta myöhemmin luku oli 38 prosenttia.

Perinteistä tupakkaa oli kokeillut heti kättelyssä noin 15 prosenttia oppilaista, vuonna 2014 määrä oli noussut 21 prosenttiin.

Niistä, jotka ensimmäisessä kyselyssä eivät olleet koskaan käyttäneet kumpaakaan, joka kymmenes oli kokeillut sähkötupakkaa vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia oli polttanut tupakkaa ja neljä prosenttia testannut molempia.

Jatkoanalyysi paljasti, että sähkötupakan kokeilu ennakoi tupakanpolttokokeiluja. Sen sijaan säännöllisempi tupakointi edellytti tiheämpää sähkösauhutteluakin.

Mitään kovin lujia päätelmiä syystä ja seurauksesta ei voi tämän tutkimuksen perusteella tehdä, tutkijat huomauttavat tutkimustiedotteessa. Heidän mukaansa tulokset kuitenkin heijastavat aiempia teinien tupakointia tarkastelleita tutkimuksia.

”Tämä vihjaa, että nuorten sähkötupakoinnilla on hintansa”, he kirjoittavat tutkimusartikkelissaan Tobacco Control -lehden verkkosivulla.

Käyttäjä1520
Liittynyt27.1.2016
Viestejä2
Viesti

"Mitään kovin lujia päätelmiä syystä ja seurauksesta ei voi tämän tutkimuksen perusteella tehdä, tutkijat huomauttavat"

Siitä huolimatta voitte julistaa otsikossa porttiteoriaa. Aika touhua.

Mitä merkitystä sillä edes on, jos tupakka kokeiluja on ollut? Tärkeämpää olisi tietää montako siirtyi käyttämään tupakkaa. Itse olen höyrytellyt nyt yli 3 vuotta ja silloin tällöin mielenkiinnosta maistan tupakkaa. Ei pysty edes yhtä polttamaan loppuun, koska se maistuu totaalisen hirvittävälle. Pelkästään tällä kokemuksella pystyn ihmettelemään suuresti tällaisten nolla-tutkimusten tuloksia, jotka yrittävät demonisoida käypää keinoa tupakoinnin lopettamiseksi.

Sinänsä hauskaa, että tutkijat halusivat painavempaa näyttöä ja silti lopputulos oli tuo ylläoleva sitaatti...

Tannu Hanskanen
Liittynyt3.6.2015
Viestejä1300
Viesti

Niin siis, että ihminen joka kokeilee sähkötupakkaa alkaa aika varmasti polttamaan oikeaa tupakkaa? Paskanvitut sanoo vanha ja elämää nähnyt setä. Tupakka-yhtiöiden ostamat tutkijat tehneet tutkimuksen.

Enemmänkin niin, että tupakoitsijat siirtyvät polttamaan sekä sähkötupakkaa, että välillä normaalia.

Stressijärjestelmän muutokset näkyivät eläinkokeissa.

Ryyppääminen jättää murrosikäisen stressijärjestelmään pysyvät jäljet, osoitti Binghamin yliopiston tutkimus.

Professori Linda Spear ryhmineen juotti rotille alkoholia joka toinen päivä murrosiän alusta sen keskivaiheeseen. Osoittautui, että näiden rottien stressijärjestelmä ei toiminut aikuisena oikein.

"Normaalisti stressihormoneja erittyy silloin, kun olet jännittynyt tai joudut stressaavaan tilanteeseen”, Spear selittää tutkimustiedotteessa.

Ihmisten pääasiallinen stressihormoni on kortisoli, rotilla vastaavasti kortikosteroni. Stressitilanne ryöpsäyttää niitä vereen, mutta sitten reaktio lientyy. Tämä on tärkeää, koska stressihormonit pelastavat pulasta, mutta pitkän päälle ne syövyttävät elimistöä monin tavoin.

”Havaitsimme, että jos aikuinen on juonut teininä säännöllisesti alkoholia, hänen elimistönsä pitää herkästi stressihormonien pitoisuutta koholla. Tämä voi tehdä hänestä alttiin krooniselle stressille”, Spear sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään alkoholin vaikutuksia nuoreen.

"Tulosten mukaan teinin alkoholinkäytöllä on pitkäaikaisia seurauksia, eivätkä ne ole harmittomia. Vaikutukset ovat rajuimpia nuoruuden varhais- ja keskivaiheessa, jolloin alkoholinkäyttö usein aloitetaan”, Spear huomauttaa.

”Yritämme nyt ymmärtää näiden vaikutusten hermostollisia mekanismeja, ja selvittää miten niitä voitaisiin ehkäistä”, hän lisää.

Tutkimuksen julkaisi Brain Research.

Avuttomasta huolehtiminen kysyy hoksottimia.

Ihmisestä kehittyi älykäs, jotta hän saa pidettyä avuttoman jälkeläisensä elossa, esittävät asiaa puntaroineet yhdysvaltalaistutkijat.

”Ihminen syntyy huomattavasti keskeneräisempänä kuin muiden lajien vastasyntyneet”, sanoo aivotutkija Celeste Kidd Rochesterin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

”Esimerkiksi kirahvin vasikka pystyy seisomaan, kävelemään ja jopa pakenemaan petoja muutaman tunnin päästä syntymästään. Ihminen taas ei pysty edes kannattelemaan päätään”, hän huomauttaa.

Kidd päätteli yhdessä kollegansa Steven Piantadosin kanssa, että juuri tässä piilee selitys ihmisen älykkyyteen.

”Teoriamme mukaan isot aivot johtavat siihen, että vauva syntyy keskeneräisenä. Se taas johtaa siihen, että vanhemmat tarvitsevat isot aivot”, Piantadosi selittää.

Eli koska ihmisellä on suhteellisen suuret aivot, vauvojen pitää syntyä pieninä, jotta ne mahtuvat syntymään turvallisesti. Varhainen syntymä tarkoittaa kypsymättömyyttä eli sitä, että ihmisvauvat ovat avuttomia paljon pidempään kuin muut kädelliset. Näin haavoittuvaiset piltit taas tarvitsevat älykkäät vanhemmat, jotta ne pysyvät hengissä, tutkijat tarkentavat ajatuskulkua.

”Tämä itseään vahvistava kierre on voinut luoda ihmisen, jolla on laadullisesti erilaiset kognitiiviset kyvyt kuin muilla eläimillä”, tutkijat esittävät.

Piantadosin ja Kiddin mukaan vastasyntyneen avuttomuudella pitäisi olla yhteys yleisälykkyyteen. He testasivat oletustaan vertaamalla 23 kädellislajia keskenään. Ilmeni, että vieroitusikä – mikä kielii jälkeläisen kehittyneisyydestä – tosiaan ennusti paremmin älykkyyttä kuin mikään muu mittari, mukaanlukien aivojen koko.

”Ihmisten älykkyys on erityistä. Olemme hyviä sosiaalisessa päättelyssä ja kykenemme ymmärtämään muiden tarpeita. Tajuamme, etteivät ne välttämättä ole samoja kuin meillä itsellämme”, Kidd toteaa.

Tämä on erityisen hyödyllistä, kun pitää huolehtia lapsesta, joka ei pysty puhumaan pariin vuoteen, hän lisää.

Tutkijakaksikon mukaan heidän teoriansa selittää, miksi juuri me kehityimme älykkäiksi, mutta esimerkiksi dinosaurukset eivät, vaikka niillä oli vastassaan samanlaisia ympäristöpaineita kuin meillä.

Vastaus on se, että toisin kuin ihminen, dinosaurus kehittyy varsin valmiiksi munan sisällä.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Henkilöauton painoinen matelija kasvaa uudessa kotimaassaan jopa nopeammin kuin Afrikassa.

Alligaattorit ja krokotiilit ovat tuttu näky Yhdysvaltain Floridassa, mutta paikallisetkin hieraisevat silmiään, kun eteen osuu viisi- ja puolimetrinen, pienen auton painoinen ihmissyöjä.

Tutkijat ovat viime vuosina bonganneet kolme sellaista uiskentelemassa Evergladesin rämeillä ja köllöttelemässä talon verannalla Miamissa.

Niitä on varmasti enemmän, uskoo tutkija Kennet Krysko Floridan yliopistosta. ”On erittäin epätodennäköistä, että juuri me tutkijat olisimme sattuneet löytämään ne kaikki”, hän sanoo tiedotteessa.

Dna-analyysi vahvisti jättimäiset matelijat niilinkrokotiileiksi (Crocodylus niloticus), joita elää Afrikassa Saharan eteläpuolella.

Ne syövät niin virtahepoja, seeproja kuin ihmisiäkin. Vuosina 2010–2014 niilinkrokotiilit iskivät Afrikassa hampaansa 480 ihmiseen. Heistä 123 kuoli vammoihinsa.

Floridassa niilinkrokotiili näyttää kasvavan nopeammin kuin kotimaassaan. Yksi kiinniotetuista nuorista yksilöistä oli peräti kolmanneksen suurempi kuin ikätoverinsa Afrikassa, tutkijat kertovat.

Tutkijoiden kiinniottamat krokotiilit olivat geneettisesti identtisiä, mikä viittaa samaan alkuperään. Mistä ja miten ne ovat tarkkaan ottaen tulleet, ei tiedetä. Dna-tutkimuksen perusteella ne eivät näytä olevan mistään yhdysvaltalaisesta eläintarhasta.

Niilinkrokotiileja on kuitenkin viime vuosina tuotu Etelä-Afrikasta ja Madagaskarilta muun muassa Floridan Disneyn Animal Kingdom -eläinpuistoon sekä lemmikeiksi, tutkijat kertovat. He veikkaavat, että jälkimmäinen vaihtoehto selittää löydöt.

Floridan subtrooppinen ilmasto on yksi syy siihen, että osavaltiolla on maailman eniten tulokaslajeja. Esimerkiksi burmanpython on jo vallannut Evergladesin rämealueen.

Tutkijoiden mukaan koko Meksikonlahden rannikko on niilinkrokotiilille suotuisaa elinaluetta, joten ihmissyöjäkrokotiilista saattaa tulla vielä melkoinen riesa.

”Biologina toivon, että niilinkrokotiilin ilmaantuminen herättää ihmiset tulokaslajiongelmalle. Se ei ole mikään harmiton pikkulisko”, Krysko painottaa.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Herpetological Conservation and Biology.

Suomalaistutkimus osoitti, että internetin ja masennuksen välillä on noidankehä.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuudella ja masennuksella on yhteys, mutta ei ole tiedetty, kumpi aiheuttaa kumman.

Nyt suomalaisnuorten tutkimus osoitti, että liiallinen internetin käyttö voi johtaa koulu-uupumukseen – ja sitä kautta edelleen masennukseen. Koulu-uupumus taas johtaa herkästi liialliseen internetin käyttöön eli digiaddiktioon.

Kyseessä on siis noidankehä, jonka alkua on vaikea kuoria esiin. ”Joillakin se alkaa netin käytöstä, toisilla taas masennuksesta”, professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta sanoo.

Nuori voi altistua digiaddiktiolle erityisesti, jos hän menettää kiinnostuksen koulunkäyntiin ja kokee sitä kohtaan kyynisyyttä, tutkijat toteavat Suomen Akatemian tiedotteessa.

”Digiriippuvuus tarkoittaa sitä, että nuori kokee internetin häiritsevän elämäänsä”, Salmela-Aro selittää. Tällöin netin imu on niin voimakas, ettei nuori pysty pysymään loitolla vaikka haluaisi.

Tutkijoiden mukaan digiaddiktion ja koulu-uupumuksen väliseen ongelmaan on tärkeää puuttua yläkouluiässä. Tehokkain tapa ylläpitää nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä nuorten liiallista internetin käyttöä on oppilaiden sitouttaminen koulunkäyntiin, opiskeluinnon rakentaminen sekä koulu-uupumuksen ehkäiseminen.

Internet on tärkeä väline, mutta sen hallintaa pitää opetella, myös koulussa, Salmela-Aro kiteyttää.

”Olisi hyvä saada rauta-lankaohjeet, joita opettajat voisivat hyödyntää”, hän lisää.

Tutkimukseen osallistui 1 702 helsinkiläistä 12–14-vuotiasta koululaista ja 1 636 16–18-vuotiasta 51 koulusta.

Masennusoireet ja myöhäisnuoruuden koulu-uupumus ovat tutkimuksen mukaan yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Pojat taas kärsivät tyttöjä enemmän liiallisesta internetin käytöstä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Youth and Adolescence.