Saturnuksen suurin kuu Titan on enimmäkseen usvan peitossa. Kuva: Nasa
Saturnuksen suurin kuu Titan on enimmäkseen usvan peitossa. Kuva: Nasa
Tutkakuvissa erottuu Titanin dyynien maastoa. Kuva: Nasa
Tutkakuvissa erottuu Titanin dyynien maastoa. Kuva: Nasa

Heinäkuinen ohilento oli jo 122. Cassinin kohtaaminen Titanin kanssa.

Cassini-luotain on luodannut tutkalla Saturnuksen suurimman kuun dyynejä. Ohilennollaan 25. heinäkuuta Cassini kävi vain 976 kilometrin päässä jääkylmän Titanin pinnasta.

Luotaimen tutkat luotasivat Titanin pintaa sen tiheän usvan läpi, joka ympäröi Titania. Usvan alta paljastui taas uusia yksityiskohtia. Nasan äsken julkaisemissa kuvissa erottuu hyvin dyynejä.

Dyynien ajatellaan koostuvan hiilivedyistä, jotka ovat ajan mittaan laskeutuneet tai sataneet Titanin pinnalle sen kaasukehästä. Titanin pinnalla pakkasta on noin 179 astetta.

Cassini on osoittanut, että tällaiset dyynit ympäröivät Titanin päiväntasaajaa. Tutkijat voivat dyynejä tarkkailemalla saada lisää tietoa Titanin tuulista.

Dyynit liikkuvat tuulen voimasta kuten autiomaissa Maankin päällä.

”Ne väistävät esteitä ja muodostavat kauniita, aaltoilevia kuvioita”, sanoo Jani Radebaugh Cassinin tutkaryhmästä Nasan tiedotteessa.

Tutkalla saatiin nyt paljon kuvia alueesta, jonka nimi Xanadu annex. Xanadun aluetta kuvattiin ensi kertaa jo vuonna 1994, kun avaruusteleskooppi Hubble käänsi peilinsä Titaniin päin. Xanadun alue oli yleensäkin ensimmäinen pinnan piirre, joka erottui usvaiselta Titanilta.

Hubble pystyi näkemään Xanadun ääriviivoja. Uudet Cassinin kuvat paljastavat, että Xanadu annex on samanlaista vuoristoista maastoa kuin Titanin muissa osissa mutta laajempana alueena. Muualla Titanissa vuoristoinen maasto on enemmän eristyneinä tilkkuina. Xanadun laajuus paljastuu tutkakuvista tehdyltä videolta.

Planeettojen tutkijat ovat esittäneet eri ​​teorioita siitä, kuinka nyt tutkittu seutu muodostui.

”Nämä vuoristoalueet näyttävät olevan Titanin vanhinta maastoa. Ne ovat ehkä jäisen kuoren jäänteitä ennen kuin pintaan tuli lisää aineksia kaasukehästä”, sanoo Rosaly Lopes Cassinin tutkaryhmästä.

Heinäkuun 25. päivän ohilento oli Cassinin jo 122. kohtaaminen Titanin kanssa. Cassini saapui Saturnuksen ja sen kuiden alueelle jo vuoden 2004 puolivälissä. Nyt Cassini kuvasi Titanin eteläisiä osia viimeistä kertaa.

Cassini lähestyy Saturnuksen suurinta kuuta Titania vielä neljä kertaa. Silloin Cassini pannaan tutkimaan Titanin pohjoisosien järviä ja meriä.

Cassinin lennot Titanille ovat alkusoittoa koko Cassinin lennon päättymiseen huhtikuussa 2017. Lopuksi Cassini kiertää 22 kierrosta Saturnuksen ja sen jäisten renkaiden ympärillä.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.

Tutkija seurasi kopista, tajusivatko sudet ja koirat vihjeitä ruokapalan sijainnista. Kuva: Caroline Ritter

”Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, tutkija pohtii.

Koirat ovat tutkimusten mukaan susia parempia seuraamaan ihmisen antamia vihjeitä kuten esineiden osoittamista.

Koirat myös pyytävät herkemmin ihmisen apua kohdatessaan liian vaikean pulman.

Sudet sen sijaan oppivat tarkkailemalla lajitovereidensa käytöstä ja poimivat vihjeitä ihmisen puuhista silloinkin, kun toiminta ei kohdistu niihin.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin, miten sudet ja koirat ymmärtävät syyn ja seurauksen suhteita. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Scientific Reports.

Sudet suoriutuivat tehtävässä paremmin kuin koirat. Tulos viittaa siihen, että koirat ovat ihmisen kumppaneina ehkä menettäneet jonkin verran kykyjään ratkaista ongelmia itse

Tutkija istui puisessa kopissa, edessään kaksi purkkia. Eläinten piti arvata suorista tai epäsuorista vihjeistä, kummassa on ruokaa.

Kokeessa oli 12 tarhasutta ja 14 ihmiseen tottunutta, mutta laumassa elävää koiraa. Verrokkeina oli 14 lemmikkikoiraa.

Ensin tutkija vihjasi eläimille kuppia osoittamalla tai sitä katsomalla, kummalla puolella ruokapala on. Tässä sudet ja koirat pärjäsivät yhtä hyvin ja valitsivat oikean puolen useammin kuin sattuma selittäisi.

Toisessa osiossa tutkija yritti käytöksellään osoittaa ruokapalan sijainnin. Hän otti käteensä ensin tyhjän rasian, tutki sitä hetken ja laittoi sen takaisin pettyneen näköisenä.

Sitten tutkija tarttui ruokapalan sisältävään kippoon innoissaan ja yritti avata sitä pontevasti. Vihje meni ohi sekä koirilta että susilta.

Viimeisessä kokeessa testattiin syyn ja seurauksen tajuamista. Siitä suoriutuivat vain sudet.

Tutkija piiloutui pöydän alle ja ravisti purkkeja siiman avulla. Ruokapalan sisältävä kuppi piti ääntä ja toinen heilui hiljaa tyhjänä.

Toisessa päättelykokeessa pöydälle oli ruoka­palan puolelle asetettu pieni valkoinen koroke – tutkija oli edelleen näkymättömissä.

Sudet keksivät ruokapalan sijainnin noin 70 prosenttia ajasta, kun kumpikin koiraryhmä onnistui alle 50-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan tulos viittaa siihen, että koirilta puuttuu sellainen itsenäinen päättelykyky, jota sudet tarvitsevat luonnossa.

”Ero voi johtua siitä, että sudet tutkivat asioita sinnikkäämmin. Koirat ovat tottuneet saamaan ruokaa meiltä, kun susien pitää luonnossa hankkia se itse”, sanoo tutkimusta johtanut Michelle Lampe tiedotteessa. Linkistä voi myös katsoa videon koejärjestelyistä.

Koirien huonompaa suoriutumista päättelytestissä voi selittää tutkijoiden mukaan myös se, että ne hämääntyivät, kun ihminen yhtäkkiä katosi näkymättömiin.

Kenties ne alkoivat etsiä ihmistä eivätkä kyenneet sen takia seuraamaan niille annettuja vihjeitä.

Toisaalta tutkijat huomauttavat, että tämä hypoteesi ei selitä aiemmissa tutkimuksessa saatuja havaintoja. Niissä koirat eivät onnistuneet ratkaisemaan erästä pulmalelua, vaikka ihminen kannusti koko ajan vieressä.

Sudet sen sijaan ratkaisivat pähkinän yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ihminen vieressä vai ei.