Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt siittiön pinnasta tunnistimen, joka ohjaa sen munasolun luokse. hOR17-4-niminen reseptori reagoi kemiallisiin ”houkutusaineisiin”, joita erittyy naisen munanjohtimista. Reseptorin herkistyminen saa siittiön vipel...

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt siittiön pinnasta tunnistimen, joka ohjaa sen munasolun luokse. hOR17-4-niminen reseptori reagoi kemiallisiin ”houkutusaineisiin”, joita erittyy naisen munanjohtimista. Reseptorin herkistyminen saa siittiön vipeltämään tuoksuja kohti.

Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa työskentelevä Richard K. Zimmer ja hänen saksalaiset kollegansa Ruhrin yliopistosta Bochumista ovat myös tunnistaneet yhdisteen, joka sokaisee hOR17-4-reseptorin.

Sekä hedelmöityshoitojen että ehkäisymenetelmien kehittämistä palveleva tutkimus julkaistiin Science-lehdessä.

Toisin kuin yleensä luullaan, mieshormoni vahvistaa muutakin kuin aggressioita.

Irlantilaisten tutkijoiden laboratoriokoe osoitti, että testosteroni voisi lisätä myös myönteistä käytöstä.

Testosteronin on aiemmin todettu lisäävän monen lajin urosten keskinäistä ärhentelyä. Miehessä testosteronin on nyt todettu edistävän käytöstä, joka parantaa hänen sosiaalista asemaansa, oli se aggressiivista tai ei.

Tutkija Jean-Claude Dreher Dublinin Trinity College -yliopistosta testasi kollegoineen oletuksen paikkansapitävyyttä 40 vapaaehtoisella nuorella miehellä.

Osa koehenkilöistä sai pistoksen testosteronia, osa sai pelkän lumeruiskeen. Sitten miehet pantiin pelaamaan pareittain rahapeliä, jossa toiset saavat ehdottaa, miten potti jaetaan ja toiset joko hyväksyvät tai hylkäävät tarjouksen. Jos ehdotus hylätään, kumpikaan pelaajista ei saa mitään.

Tällä kertaa koehenkilöt pelasivat vain tarjouksen vastaanottajan roolissa. Lisäksi he saivat rankaista tai palkita vastapelaajiaan – omalla kustannuksellaan.

Kävi ilmi, että testosteronitujauksen saaneet rankaisivat vastapelaajaa herkemmin ja ankarammin kuin omilla hormoneillaan pelaava. Erityisen hanakasti testosteronibuustin saanut napautti sellaista pelaajaa, joka esitti hänelle surkeaa diiliä.

Toisaalta testosteroni lisäsi myös alttiutta palkita vastapelaaja anteliaista ehdotuksista.

Tutkijoiden mukaan tulos osoittaa, että testosteroni tosiaan ärhäköittää miehen reaktiota tahalliseen ärsyttämiseen. Samalla se vahvistaa, ettei testosteronin yhteys käyttäytymiseen ole niin suoraviivaista kuin usein otaksutaan.

Testosteroni voimistaa esimerkiksi anteliaisuutta, jos siitä on oman aseman kannalta hyötyä, tutkimusryhmä kirjoittaa Pnas-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

Vedestä tai jäästä muodostuvat purkaukset ulottuvat jopa 200 kilometrin korkeuteen, arvioi Nasa.

Jupiterin kuuluisan Europa-kuun pinnalta on havaittu todennäköisesti jättimäisiä vedestä tai jääpartikkeleista muodostuvia suihkuja. Löydöstä kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Vesi- tai jääsuihkut yltävät jopa 200 kilometrin korkeuteen.

Havainnot vesisuihkuista tehtiin avaruusteleskooppi Hubblella, joka kykenee tekemään havaintoja ultraviolettisäteilyn aallonpituudella. Tutkijoiden mukaan vesisuihkut ovat todennäköisesti olemassa ”tilastollisesti merkitsevällä tavalla”.

Tutkijat varoittivat kuitenkin, että Hubble-teleskooppi oli havaintoja tehdessään toimintakykynsä äärirajoilla. On siis mahdollista, että havaintojen taustalla on jokin muu syy, jonka syntyä he eivät vielä ymmärrä.

Europan pintaa peittää kilometrien paksuinen jääpeite, jonka alla uskotaan olevan sula meri. Jääpeitteen tarkkaa paksuutta ei tunneta, mutta meren tilavuuden oletetaan olevan kaksi kertaa suurempi kuin Maan merien.

Tutkijat uskovat, että jos kuun pinnalle suihkuaa jostain syystä vettä, niin jään alla olevasta merestä voidaan joskus saada näytteitä ilman, että täytyisi porautua paksun jääpeitteen läpi.

Hubble kuvasi vesisuihkuhavainnot, kun Europa-kuu kulki Jupiterin editse. 15 kuukauden aikana tehtiin 10 havaintoa. Vesisuihkuja arvellaan näkyneen kolmella kerralla: tammikuussa, maaliskuussa ja huhtikuussa vuonna 2014.

Löydöt pystyttiin julkistamaan vasta nyt, koska havaintojen varmistaminen vaati muun muassa vaativaa ohjelmistokehitystä.

Siitä ei ole vielä varmuutta, miksi vesi- tai jäähileet suihkuavat Europan paksun jääkannen läpi. Yksi mahdollisuus on, että sen saavat aikaan jättiläisplaneetta Jupiterin aiheuttamat valtavat vuorovesivoimat.

Jos löytö varmistetaan, Europa olisi Aurinkokunnan toinen kuu, josta on löydetty vesihöyrysuihkuja. Vuonna 2005 Nasan Cassini-luotain havaitsi vesihöyryä Saturnuksen Enceladus-kuun pinnalta.

Nasa kertoi jo vuonna 2013 havainneensa Europassa vedenpurkauksia. Ne havaittiin avaruusteleskooppi Hubblen kuvista. Seuraavana vuonna Cassini-luotain ei kuitenkaan vahvistanut, että moisia geysirejä esiintyisi Europalla.

Europaa pidetään silti parhaana ehdokkaana Aurinkokunnassa maapallon ulkopuolisen elämän kehdoksi – Marsin rinnalla. Minkäänlaista näyttöä elämästä Europassa tosin ei ole, mutta elämä tarvitsee juoksevaa vettä, ja sitä lienee Europassa kokonainen valtameri.

Vesimassa voi olla kosketuksissa Europan kiviseen vaippaan, mikä mahdollistaisi elämän tarvitsemien yhdisteiden syntymisen. Ainakin teoriassa Europassa voisivat olot olla suotuisat elämän kehittymiselle. Liian optimistinen ei kuitenkaan kannata olla, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen sanoo.

”Europan pinnalla on erittäin voimakas säteilytaso, joka tappaisi esimerkiksi ihmisen. Mutta pinnan alla jään ja veden suojassa on ajateltu olevan ehkä jopa elämälle suotuisat olot. Tällaisen kappaleen pinnan geologia eroaa kivisistä taivaankappaleista, kuten kiviplaneetoista.”

Europan pinnalla on elämälle kylmää, sillä päiväntasaajallakin on 160 astetta pakkasta. Mutta kuu lämpenee sisältäpäin Jupiterin vetovoiman aiheuttamien voimakkaiden vuorovesivoimien takia. Siksi elämää voisi teoriassa ollakin syvyyksissä, vaikka Europa on kaukana Auringosta ja kaukana Aurinkokunnan elinkelpoisen vyöhykkeen tuolla puolen.

”Mahdollisen elämän löytämisen kannalta Europa, Mars ja Titan eli Saturnuksen suurin kuu ovat maapallon ja elämän kannalta kiinnostavimpia”, Järvinen huomauttaa. Titan on melkein Marsin kokoinen ja sillä on jopa kaasukehä.

Jää peittää koko Europan, jonka läpimitta on 3 100 kilometriä. Europa on siis vähän pienempi kuin Kuu, jonka läpimitta on liki 3 500 kilometriä. Galileo-luotain tarkkaili Europaa usealla ohilennolla vuosituhannen vaihteessa. Sen ottamissa kuvissa Europa näyttää vaalealta pallolta, jonka pinnalla on likaa ja viiruja.

Pinta on vesijäätä ja viirut lienevät pitkä halkeamia. Jääkuori elää, koska Europan rata Jupiterin ympäri on lievästi soikea. Jättiplaneetan vetovoiman vaihtelut saavat jään alla olevan oletetun vesimassan vellomaan, ja siksi jääkuori halkeilee.

Uusia havaintoja paikan päältä saadaan todennäköisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Eurooppalainen JUICE-luotain lähtee vuonna 2022 tutkimaan tarkemmin Jupiterin isoimpia kuita eli Galilein kuita, jotka ovat Europa, Io, Callisto ja Ganymedes.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä708
Liittynyt7.7.2013

Vettä on Europan meressä ilmeisesti enemmän kuin maapallon merissä yhteensä. Paikalliset valaatkin ovat niin suuria että niiden vesisuihkut lentävät helposti heikossa painovoimassa 200km korkeuteen.

ovolo
Seuraa 
Viestejä4536
Liittynyt7.7.2007

OSP:n mukaan europa-kuun ollessa auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella, galaksin keskuksesta työntyy tsiljoonittain laajentuvia tihentymiä, jotka tihentymät sisältävät tsijoonittain ziljoona kertaa pienempiä alitihentymiä, jotka aurinkokuntaan saapuessaan kiihdyttävät vanhat fotonit ziljoonakertaiseen valon nopeuteen. Tästä muodostuu tsiljoonakertainen säteilypaine, mikä puristaa veden aurinkokunnan kuista, kuten mehu puristetaan sitruunasta. That's it! 🚑

Lainaus: "Mutta jos työntävän voiman välittävät tihentymät Auringosta ja Jupiterista törmäävät Europan sisällä vastapalloon"  

Tuo "vastapalloon" olikin tärkeä havainto OSP:n kannalta. Myötäpalloon olisikin ollut aivan naurettavaa, hah hah!

Valtameren syvyyksistä löytyi bakteereja, jotka kykenevät kuljettamaan myrkyllisiä lääkkeitä täsmällisesti oikeaan osoitteeseen kudoksessa.

Syöpähoidon pahimpia hankaluuksia on toimittaa solumyrkyt kasvaimeen niin, ettei terve kudos kärsi.

Viime aikoina tarkoitukseen on kehitetty nanolääkkeitä, jotka on suunniteltu niin, että vain syöpäsolut ottavat ne vastaan. Harmina on kuitenkin ollut se, että lääkeaineita ei ole saatu vietyä perille riittävästi. Niitä pitäisi saada kuljetettua erityisesti sinne, missä solujen jakautuminen on kiivainta.

”Vain hyvin pieni osa lääkettä saavuttaa nämä kudosalueet, joista etäpesäkkeiden uskotaan kumpuavan. Niille osuminen todennäköisesti vähentäisi etäpesäkkeitä ja maksimoisi syöpähoidon vaikutuksen”, arvioi Montrealin NanoRobotics-laboratorion johtaja Sylvain Martel Science Daily -uutispalvelussa .

Solun jakautumisen alueilla ja siis etäpesäkkeiden sikiämispaikoissa on vähän happea. Niinpä Martel ryhtyi tutkimusryhmineen kehittämään nanorobotteja, jotka kuljettaisivat lääkkeet näille happikatoalueille. Sitten tutkijoille valkeni, että luonto on jo kehittänyt kuljetusvälineen: valtamerten syvyyksien vähähappisissa oloissa elävän Magnetococcus marinus -bakteerin eli mc ykkösen.

Mc-1 suunnistaa magneettisten nanokiteiden avulla, ja sillä on anturit, joilla se tunnistaa happipitoisuuden muutoksia.

Martelin ryhmä testasi, voisiko tätä syvänmerenbakteeria hyödyntää myös lääketaksina. Tutkijat testasivat asiaa paksusuolen syöpää potevilla hiirillä. Kokeissa mc-1-bakteereita tosiaan päätyi runsain määrin kasvaimen uumeniin, erityisesti alueille, joilla on vähän happea.

Seuraavaksi tutkijat testasivat, haittaisiko lääkeyhdisteiden lastaaminen bakteerien kyytiin niiden kulkemista. Osoittautui, että yli puolet niistä löysi kohteeseen ylimääräisestä kuormasta huolimatta.

Määrä on suuri, kun vertaa siihen, että nykymenetelmin vain noin kaksi prosenttia nanolääkkeisestä saadaan kuljetettua kasvaimeen.

Nyt Martelin ryhmä testaa, kuinka tehokkaita bakteeritaksit ovat kutistamaan kasvaimia. He kehittävät myös magneettisia ”kuljetusaluksia”, joihin bakteerit voitaisiin pakata ja vapauttaa vasta, kun ne ovat uineet liki kasvainta. Näin niitä voitaisiin käyttää myös sellaisiin syöpäkudoksiin, joihin ei pistoksin ylletä.

Martelin mukaan alustavat tulokset hiirillä ja rotilla vihjaavat, että magneettiset bakteerit ovat haitattomia ihmiskäytössä. Lisäturvaa antaa se, että bakteerit kuolevat puolessa tunnissa pistoksen jälkeen.

”Nämä bakteerit todella ovat huikeita. Ne ovat halpoja, ja niitä voi pistää satoja miljoonia kerralla”, kehuu Martel.

Tutkimuksen julkaisi Nature Nanotechnology.

IG-nobelit myöntää tieteen huumoriyhdistys tutkimuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan ja sitten ajattelemaan.

Vuohien seurassa Alpeilla elellyt britti on yksi tämän vuoden ig-nobelien voittajista. Huumorinobeleiksi sanotut palkinnot jaettiin torstaina Harvardin yliopistolla.

Eläintutkija Tom Thwaites valmisti itselleen proteesit, joilla hän tavoitteli sama asentoa kuin Alpeilla elävät vuohet. Thwaites yritti näin eläytyä eläimen kokemusmaailmaan.

Vuohikarjan parissa Alpeilla Thwaites kehitti mielestään syvän siteen erityisesti yhteen lauman vuoheen. Yhteenottojakin nähtiin.

”Pureskelin rauhassa ruohoa, kun yhtäkkiä huomasin, että kaikki vuohet olivat lopettaneet ruuan mutustelun. En ollut huomannut jännitteitä. Kaksi vuohta alkoi puskea toisiaan sarvilla, ja olin joutua osaksi tappelua”, kertoi Thwaites BBC:lle, joka haastatteli häntä palkinnon jälkeen.

Vuohimiehen kanssa biologian ig-nobelin jakoi toinen britti, Charles Foster. Hän on myös yrittänyt kokea luontoa eläimen näkökulmasta, muun muassa mäyrän, saukon, hirven ja ketun vinkkelistä.

Hupinobelit myöntää tieteellinen huumorilehti Annals of Improbable Research. Se saa maailmalta vuosittain tuhansia ehdotuksia palkinnon saajiksi.

Palkintojen idea on kertoa hauskoista ja oudoista tieteen tutkimuksista ja saavutuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan – ja sitten ajattelemaan.

Palkitut tutkimukset myös todella pohtivat maailman ilmiöitä ja ongelmia. Lähes kaikki on julkaistu vertaisarvioiduissa, tieteellisissä aikakauslehdissä.

Muut palkitut vuonna 2016:

Fysiikan palkinto meni kansainväliselle ryhmälle, joka tutki, miksi valkoliinaiset hevoset sietävät hyvin paarmoja ja miksi sudenkorennot ovat kiinnostuneita mustista hautakivistä. Tutkimuksen julkaisivat tiedelehdet Freshwater Biology ja Royal Societyn julkaisusarja B.

Kemian palkinnon sai saksalainen autotehdas Volkswagen. Se ratkaisi autojen päästöongelman kätevästi. Autot tuottivat vähemmän päästöjä silloin, kun niiden päästöjä testattiin.

Lääketieteen palkinto meni myös Saksaan. Ryhmä kutinan ja raaputuksen tutkijoita havaitsivat, että jos kehossa on kutinaa vasemmalla puolella, voi sitä lievittää katsomalla peiliin ja raaputtamalla kehon oikeaa puolta. Tai päinvastoin.

Psykologian palkinnon sai kansainvälinen ryhmä, joka kysyi tuhannelta valehtelijalta, kuinka usein he valehtelevat. Sitten tutkijat selvittivät, uskoivatko tutkijat itse noita vastauksia. Tutkimuksen julkaisi Acta Psychologica.

Rauhanpalkinnon saivat yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat työstä, jonka tieteellisen otsikko on vapaasti suomennettuna ”Muka-syvällisen roskapuheen havaitseminen ja vastaanotto.” Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Judgement and Decison making.

Kirjallisuuden huumorinobel meni Ruotsiin. Fredrik Sjöberg kirjoitti kolmiosaisessa elämäkerrassaan, kuinka hän saa mielihyvää kuolleiden ja elävien kärpästen kokoelmista.

Hedelmällisyyden palkinnon sai jo edesmennyt Ahmad Shafiq. Hän oli tutkinut eri kankaiden vaikutusta rottien sukupuolielämään. Shaqif puki rottia asuihin, joita oli tehty puuvillasta, villasta ja polyesterista. Shafiqin tutkimuksia julkaisi European Urology -tiedelehti.

Taloustieteiden palkinto meni Uuteen-Seelantiin. Markkinoinnin tutkijat Mark Avis, Sarah Forbes ja Shelagh Ferguson arvioivat eri kivien persoonallisia piirteitä myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Marketing Theory.

Havaintopsykologian ig-nobel meni Japaniin. Atsuki Higashiyaman ja Kohei Adachi selvittivät, miten erilaisena maailma näkyy, kun sitä tarkastelee kumartuneena ja katsoo jalkojen välistä.

Ig-nobeleja on jaettu jo vuodesta 1991. Huumorinobeleista on tullut perinne. Palkintojen jakoa odotetaan tietyissä tiedepiireissä innokkaasti. Palkinnot jaetaan syksyllä viikko-pari ennen kuin Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia kertoo oikeat Nobelin palkintojen saajat.

Oikeista Nobelin palkinnoista kerrotaan lokakuun ensimmäisellä viikolla. Palkinnot jaetaan seremoniassa Tukholmassa 10. joulukuuta.

ovolo
Seuraa 
Viestejä4536
Liittynyt7.7.2007

Savoriselle pitää ehdottomasti järkätä tuo huumorinobel. Jospa se jokapaikkaan työntyvä floodaaminen palkinnon myötä hieman pienenisi?