Ihan kuka tahansa voi äityä nettihäiriköksi. Kuva: Juhapekka Tukiainen
Ihan kuka tahansa voi äityä nettihäiriköksi. Kuva: Juhapekka Tukiainen

Pahantuulinen menee helposti mukaan, kun muutkin trollaavat.

Usein oletetaan, että nettikeskusteluissa öykkäröivät ihmiset ovat jotenkin poikkeuksellisen sivistymättömiä tai epäkohteliaita persoonia.

Stanfordin ja Cornellin yliopistojen tuore tutkimus kuitenkin paljasti, että ihan kuka tahansa meistä voi äityä nettihäiriköksi.

Havainto tuo kaivattua tietoa niille lukuisille tahoille, joiden verkossa tarjoamia keskustelupalstoja jotkut käyttäjät trollaavat eli häiriköivät pahansuovilla viesteillä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Nyt.fi ja moni muu media ovat poistaneet mahdollisuuden kommentoida juttujaan vihapuheen takia.

Tutkijat selvittivät trollauksen psykologiaa virittämällä kokeen, jossa osa koehenkilöistä yritettiin tarkoituksella saada pahalle tuulelle.

Tähän päästiin antamalla koehenkilöiden ratkaistavaksi tehtäviä. Puolet joukosta sai helppoja tehtäviä ja puolet vaikeita.

Kun koehenkilöiden mielialaa tehtävän jälkeen selvitettiin kyselyllä, hankalan tehtävän kanssa painineet olivat odotusten mukaisesti ikävällä mielellä.

Tämän jälkeen tutkittavia pyydettiin lukemaan netistä tutkijoiden valitsema artikkeli ja kirjoittamaan lukijakommentti sen perään. Kommentteja sai halutessaan kirjoittaa useammankin. Lisäksi toisten kirjoittamia kommentteja sai halunsa mukaan äänestää hyviksi tai huonoiksi.

Koehenkilöt eivät tienneet, että tutkijat olivat kirjoittaneet keskusteluketjun kolme ensimmäistä kommentia itse. Tutkijat olivat laatineet artikkelin kommenttiketjusta kaksi versiota. Toisessa ensimmäiset puheenvuorot olivat sävyltään neutraaleja ja toisessa trollaavia. Puolet tutkittavista näki neutraalin version ja puolet kielteisen.

Ihmisen mielialalla ja hänen lukemillaan kommenteilla oli selvä vaikutus siihen, millaisessa sävyssä hän alkoi keskustella. Vain noin joka kolmas koehenkilö kirjoitti trollaavan kommentin, jos hän oli saanut ratkaistavakseen helpon koetehtävän ja jos keskusteluketjun ensimmäiset kommentit olivat asiallisia.

Sen sijaan puolet ihmisistä äityi trollaamaan, jos he olivat valmiiksi pahantuulisia hankalan tehtävän takia tai he näkivät toisten ikäviä puheenvuoroja.

Jopa kaksi kolmesta öykkäröi, jos hänen kohdalleen osuivat sekä vaikea koetehtävä että toisten trollaavat kommentit.

Ihmisen käytös nettikeskustelussa heijasteli siis sitä, millä tuulella he olivat ennen keskusteluun liittymistä ja millaiseen sävyyn toiset olivat kirjoittaneet.

Tutkimusryhmä selvitti, päteekö havainto myös oikeisiin netissä käytäviin keskusteluihin. He analysoivat televisioyhtiö CNN:n nettikeskustelut koko vuoden 2012 ajalta.

Keskusteluketjuja löytyi runsaat 200 000, ja niihin osallistui yli miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää yhteensä yli 26 miljoonalla kommentilla.

Näin monen viestin lukeminen ja niiden tunneskaalan arviointi olisi ollut perin työlästä, joten tutkijat päättivät tulkita trollaaviksi sellaiset viestit, jotka toiset käyttäjät olivat ilmoittaneet häiritseviksi.

Osan näistä viesteistä keskustelujen moderaattorit olivat poistaneet.

Selvisi, että trollaavia kommentteja kirjoitetaan eniten alkuviikosta ja iltamyöhään. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että ihmiset ovat näinä aikoina tavallista kärttyisempiä.

Myös muiden keskustelijoiden mieliala näytti tarttuvan. Käyttäjät kirjoittivat keskusteluun todennäköisemmin trollaavia viestejä, jos he olivat juuri lukeneet toista keskustelua, joka sisälsi paljon häiritseviksi tulkittuja viestejä.

Pahaa mieltä ja trollausta edisti sekin, jos toiset käyttäjät olivat hiljattain ilmoittaneet pitävänsä henkilön kirjoittamia viestejä häiritsevinä.

”Jos haluamme parantaa verkkokeskustelujen laatua, on keskeistä ymmärtää, mikä oikeastaan saa jonkun käyttäytymään epäsosiaalisesti”, kertoo tiedotteessa tutkimusta tehnyt Cristian Danescu-Niculescu-Mizil. Hän työskentelee informaatiotieteen apulaisprofessorina yhdysvaltalaisessa Cornellin yliopistossa.

Yhteydet trollaamisen, vuorokaudenajan, viikonpäivän, toisten trollaavien viestien ja keskustelijan aiempien kommenttien sävyn välillä olivat perin selviä.

Tutkijat uskovat, että niiden avulla moderaattorit voisivat jopa ennakoida, lykkääkö käyttäjä ketjuun seuraavaksi ikävän viestin vai ei.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan kuun vaihteessa Portlandissa tietotekniikan sosiaalisia sovellutuksia käsittelevässä konferenssissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25421
Liittynyt16.3.2005

Sopivissa oloissa kenestä tahansa tulee verkkotrolli

Joo, siinä muodostuu helposti "sopivat olot", kun inttää 10 vuotta foliohattujen kanssa siitä onko Kuussa käyty tai räjäyttikö illuminaatti jenkkien pilvenpiirtäjät nanoheliumydinpommeilla ja kuuntelee pannuhalkisten kotitarveteoreetikkojen oivaluuksia laajenevista tihentymistä tai ikosidodkaedrin muotoisista elektroneista. No, turha kai se on hullun haukkua toisella tavalla hulluja. Ei siinä kukaan osapuoli parane hulluudestaan.
Lue kommentti
wisti
Seuraa 
Viestejä9192
Liittynyt12.2.2013

Sopivissa oloissa kenestä tahansa tulee verkkotrolli

WSolsticeHOu kirjoitti: Trollit hei. Minä en ala miettimään sitä mihin aikaan viestejäni tänne kirjoitan, mutta te voisitte aina miettiä mikä teidän oma uitutuskäyränne on, ennen kuin työnnytte avaamiini aiheisiin. Kiitos. Rakkautta 1039 😁 Sinulla on jatkuvasti sama kirjoitusvirhe. Tee "se " joskus valot päällä niin huomaat, että siellä onkin vittu, eikä uittu. Muista jatkossa, jos et uskalla katsoa.
Lue kommentti

Huonosti palkatuissa ja epävakaissa työpaikoissa ihmisillä on enemmän merkkejä rasituksesta kuin työttömillä.

Työn löytyminen voi olla avain siihen, että mielenterveys kohenee. Työn pitää kuitenkin olla hyvää työtä.

Tähän päätyi tutkimus, joka seurasi 1 116 brittiläisen aikuisen työsaantia. He olivat työttöminä vuosina 2009–2010.

Hyvän työpaikan saaneet kohensivat omaa mielenterveyttään. Jos sitä vastoin saatu työ oli stressaavaa tai siitä sai huonoa palkkaa, mielenterveys ei kohentunut.

Fyysisesti mitattu stressi oli jopa työttömiä korkeampi niillä, jotka työskentelivät mielestään huonoissa työpaikoissa.

Asiaa tutkivat terveyssosiologit Tarani Chandola ja Nan Zhang Manchesterin yliopistosta.

”Testasin yleistä oletusta siitä, että mikä tahansa työ on parempaa kuin se, ettei töitä ei olisi lainkaan. Ihmiset tietävät, että stressiä sisältävä työ ei ole hyväksi fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Silti useimmat ihmiset sanovat: ainakin sinulla on töitä”, kertoo Chandola Researchgate-julkaisun sivulla.

Chandola käytti tutkimuksessaan teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n määritelmää huonolaatuisesta työstä. Kriteereinä ovat minimipalkan tienoilla oleva palkka, työpaikan epävarmuus, heikko tyytyväisyys työhön, vähäinen itsenäisyys työtehtävien hoidossa ja työhön liittyvä ahdistus tai huoli.

Hyvässä työpaikassa näitä ei koeta. Huonolaatuisena työtä pidetään, jos kaksi tai useampi määritelmän listaamista ominaisuuksista sopii siihen.

Tutkijat havaitsivat, että huonolaatuista työtä vastaanottaneella pitkäaikaisesta stressistä kertovat merkkiaineet huononivat selvästi siitä, mitä ne olivat työttömiksi jääneillä. Biologista stressiä tutkijat mittasivat hormoneista, tulehduksen merkkiaineista, aineenvaihdunnan toiminnasta sekä verenpaineesta ja kolesterolista.

Candolan mielestä työttömän ei silti kannattaisi hylätä huonoa työpaikkaa.

”Mutta jos työntekijät epäilevät, että työ sairastuttaa heitä, heidän on tehtävä asialle jotain. Töitä ei tarvitse jättää vaan kertoa ongelmistaan työterveyslääkärille. Näin työnjohto saa tietää, mikä työssä lamauttaa.”

Joustavat työn järjestelyt ovat tutkijan mukaan yksi tapa, jolla voi vähentää terveysongelmia työssä.

Tutkimuksen julkaisi International Journal of Epidemiology.

Kalliimpi aski sai ihmiset vähentämään tupakointia ja jopa lopettamaan kokonaan.

Tupakka tappaa maailmassa joka vuosi seitsemän miljoonaa ihmistä ja aiheuttaa pysyviä vammoja kuten keuhkoahtaumatautia, arvioi Maailman terveysjärjestö.

Yksinkertainen keino vähentää tupakointia on nostaa askin hintaa.

Jo pieni hinnannousu vähentää tupakointia, kertoo yhdysvaltalaisen Drexelin yliopiston tutkimus. Kun askin hinta nousi dollarin eli noin 85 senttiä, tupakoinnin lopettamisesta tuli 20 prosenttia todennäköisempää.

Kun askin hinta nousi dollarin, tupakkaa myös paloi vähemmän. Henkilöt, jotka tupakoivat yli puoli askia päivässä, polttivat 35 prosenttia vähemmän, kun hintaa korotettiin.

Tutkijat arvioivat, että tupakan hinnan nostaminen nykyisestä yhdellä dollarilla voisi saada Yhdysvalloissa miljoona ihmistä luopumaan tupakoinnista.

Tutkijoilla oli tarkat tiedot tupakkatuotteiden hinnoista ja niiden muutoksista tietyillä asuinalueilla Yhdysvalloissa, kuten New Yorkissa ja Chicagossa. Lisäksi heillä oli yli kuudensadan näillä alueilla asuvan tupakoijan aineisto vuosilta 2001–2012. He saattoivat vertailla hinnannousun vaikutusta koehenkilöiden tupakointiin.

Tutkimus tarkasteli vain iäkkäämpien eli 44–84-vuotiaiden henkilöiden tupakointia. Pitkään polttaneiden on vaikeampi päästä tavastaan eroon.

Tutkimuksen julkaisi Epidemiology.

Vesi nostattaa aromia antavat molekyylit juoman pintaan.

Monella on tapana lisätä viskiinsä vähän vettä. Sanotaan, että se tuo aromit esille.

Tiede osoittaa, että laimentajat ovat oikeassa. Ruotsalaiset tutkijat selvittivät molekyylien tasolla, mitä viskilasissa tapahtuu.

Linné-yliopiston tutkijat Björn Karlsson ja Ran Friedman mallinsivat etanolin ja veden käytöstä tietokoneella. He katselivat pikosekuntien eli sekunnin biljoonas­osien tarkkuudella, miten molekyylit liikkuvat juomassa.

Viskin maussa erittäin tärkeä molekyyli on guajakoli. Se antaa viskille hieman savuisen ja kitkeränkin vivahteen.

Tutkijat huomasivat, että alkoholipitoisuudeltaan 40-prosenttisessa tai sitä vahvemmassa viskissä guajakolimolekyylit jäävät tavallaan jumiin nesteen keskelle etanolimolekyylien väliin.

Etanolimolekyylit kelluvat juoman keskellä ryppäinä ja estävät guajakolia nousemasta pintaan, jossa se voisi haihtua ja tuottaa aromia.

Kun juomaan lisättiin vettä, aromimolekyylit pääsivät pintaan. Vesi levitti etanolimolekyylit laajemmalle alueelle.

Jotta näin pääsi tapahtumaan, hieman yli 40-prosenttinen viski piti laimentaa noin 25-prosenttiseksi.

Neljän senttilitran ravintola-annokseen pitäisi siis lisätä pari senttilitraa vettä. Tutkijat eivät selvittäneet, vaikuttaako lasin muoto. Tietokonemallissa viski oli yksinkertaisessa neliönmuotoisessa astiassa.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports, ja se löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lapsen käyttämät lelut sen sijaan näyttävät kertovan tulevasta sukupuoli-identiteetistä.

Samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsen sukupuoli ja sukupuolinen käyttäytyminen kehittyy samalla tapaa kuin lasten, joita eri sukupuolta olevat vanhemmat ovat adoptoineet. Tähän tulokseen päätyi vanhemmuudesta tehty tutkimus, joka julkaistiin Sex Roles -tiedelehdessä.

Tutkimukseen osallistui 106 vanhempaa, jotka olivat joko lesboja, homoja tai heteroseksuaaleja.

Kentuckyn yliopiston tutkija Rachel Farr selvitti ryhmänsä kanssa, miten sukupuoleen perustuva käyttäytyminen kehittyy eri perherakenteissa ajan kuluessa.

He selvittivät, pysyykö se suhteellisen vakaana, kun lapsi kasvaa vanhemmaksi.

Tutkimus perustui vanhempien täyttämiin kyselylomakkeisiin, lasten tarkkailemiseen ja lasten haastatteluihin. Vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet aluksi, ja Farr palasi perheiden pariin viisi vuotta myöhemmin haastattelemaan lapsia.

Tutkijat seurasivat myös lasten käyttämiä leluja ja leikkimisen tapoja, joita perheen lapsilla oli ennen kouluikää. Tutkimuksessa lapsille ja näiden vanhemmille annettiin repullinen leluja, jotka oli arvioitu tyypillisiksi poikien ja tyttöjen leluksi. Leikkihetket videokuvattiin ja analysoitiin.

Osa lapsista leikki ennen kouluikää enemmän leluilla, jotka eivät tyypillisesti kuuluneet oman sukupuolen lelujen valikoimaan.

Tutkimustulosten mukaan lapsen käyttämät lelut kertovat enemmän tämän tulevasta sukupuolisesta orientaatiosta tai sukupuolityypillisestä käyttäytymisestä kuin se, ovatko vanhemmat esimerkiksi homo- tai lesbopari.

Tutkijoiden mukaan koottu data voi osoittaa, että perheen rakenteella oli vain vähän vaikutusta siihen, miten lasten tunne sukupuolisuudesta tai sukupuoli-identiteetti kehittyy.

Tulokset eivät vahvistaneet ajatusta, että lesbovanhemmat tai homovanhemmat rohkaisevat tai sallivat enemmän lapsen käytöstä, joka ei ole sukupuolelle tyypillistä.

”Vanhempien seksuaalinen suuntautuminen ja perhetyyppi eivät vaikuttaneet lasten sukupuolen muokkautumiseen”, sanoo Farr.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että lesbo- ja homovanhempien sukupuolen kehittyminen etenee tavallisia reittejä. Se on samanlainen kun heteroperheillä, jotka ovat adoptoineet lapsensa.”

Tutkimuksesta kertoi myös tiedelehti Phys.org.