Suomalaisen suositusten mukaan aikuisen kannattaa pimeinä vuodenaikoina syödä kymmenen mikrogrammaa D-vitamiinilisinä, jos ei ruoasta saa sitä riittävästi. Kuva: Petri Rotsten
Suomalaisen suositusten mukaan aikuisen kannattaa pimeinä vuodenaikoina syödä kymmenen mikrogrammaa D-vitamiinilisinä, jos ei ruoasta saa sitä riittävästi. Kuva: Petri Rotsten

Säännöllinen lisä D-vitamiinia ehkäisee hengitysteiden tulehduksia kuten nuhakuumetta.

D on kuuma vitamiini. Osa tutkijoista on vakuuttunut, että D-vitamiinilisän popsiminen vahvistaa vastustuskykyä ja torjuu tulehduksia. Toisten mielestä tästä ei ole tarpeeksi näyttöä.

On havaittu, että ne, joiden veren D-vitamiinipitoisuus on kovin alhainen, sairastuvat muita herkemmin hengitystien infektioihin, kuten nuhakuumeeseen, keuhkoputkentulehdukseen tai keuhkokuumeeseen.

On myös osoitettu, että D-vitamiini tukee elimistön puolustusreaktiota tiettyjä bakteereita ja viruksia vastaan.

Siitä, suojaako D-vitamiinilisä infektioilta, ei ole kuitenkaan saatu selvyyttä. Joidenkin tutkimusten mukaan vastaus on kyllä, toisten taas ei. Jopa meta-analyysit eli useiden tutkimusten yhteenvedot ovat päätyneet ristiriitaisiin tuloksiin.

Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä teki D-vitamiinin voimasta uuden, entistä tarkemman meta-analyysin. Siinä käytiin läpi 25 kaksoissokkotutkimusta, joihin osallistui yhteensä yli 11 000 henkilöä.

Mukana oli myös Tampereen yliopiston ja Puolustusvoimien D-vitamiinitutkimus vuodelta 2010.

Meta-analysiin mukaan otetuissa tutkimuksissa D-vitamiinin annokset vaihtelivat kymmenen mikrogramman päiväannoksesta sataan. Joissakin kokeiltiin tymäkkää kerta-annosta kuukauden tai parin välein. Yhdessä nieltiin jopa viisi milligrammaa kerralla.

Kymmenen mikrogrammaa on suomalainen suositus aikuiselle talvisaikaan, jos ei syö D-vitaminoituja maitotuotteita päivittäin ja kalaa paria kolmea kertaa viikossa.

Tulosten puntarointi vahvisti, että D-vitamiinin lisä tosiaan vahvistaa elimistön suojakilpeä flunssaa ja muita hengitystietulehduksia vastaan.

”Useimmat tietävät, että D-vitamiini on tärkeä luille ja lihaksille. Analyysimme mukaan se auttaa elimistöä myös puolustautumaan hengitystieinfektioilta”, kiteyttää tutkimusryhmään lukeutunut professori Carlos Camargo Harvardin yliopistosta tiedotteessa.

Tartuntojen loitolla pitäminen vaati kuitenkin sitä, että D-vitamiinia napsittiin säännöllisesti päivittäin tai viikottain. Satunnaisesta hevoskuurista ei ollut mitään apua.

Tunnollisesti D-vitamiinipurkilla käyvien tulehdusriski kutistui 12 prosenttia. Eniten hyötyivät odotetusti ne, joilla D-vitamiinia oli alun perin veressään vähiten. Heidän hengitystieinfektion riskinsä puolittui.

Tulosten perustella ravintoa kannattaa ryydittää D-vitamiinilla ainakin sellaisissa väestöissä, missä D-vitamiinista on pula, Camargo esittää kollegoineen British Medical Journal -lehdessä.

Kaikkia asiantuntijoita ei uusinkaan analyysi vakuuta. Tutkijat Mark Bolland Aucklandin yliopistosta ja Alison Avenell Aberdeenin yliopistossa kommentoivat tuoreeltaan samassa lehdessä, että tuloksissa mainittu riskin pieneneminen 12 prosentilla on hämäävä.

”Todellisuudessa vähintään kerran vuodessa akuuttiin hengistystietulehdukseen sairastuneiden osuus väheni D-vitamiinilisien ansiosta 42 prosentista 40:een”, he kirjoittavat.

Heidän mukaansa näin pieni muutos tuskin riittää perustelemaan D-vitamiinipillereihin turvautumista.

”Nykynäyttö ei tue D-vitamiinilisien käyttämistä sairauksien ehkäisyyn, paitsi siinä tapauksessa, että ihmisellä on suuri osteomalasian eli luuston pehmenemisen riski.”

Himuli
Seuraa 
Viestejä1294
Liittynyt10.3.2016

Tutkimus vahvistaa: D-vitamiini torjuu flunssaa

Olen samaa mieltä ettei 3h välein hiilariladattujen aterioiden syöminen ole luonnollista. Se on varmasti yksi syy ihmisten terveysongelmiin. Elimistö on evoluutiossa kehittynyt toimimaan tietyllä tavalla, siten, mikä on ollut käytännöllistä vallitsevissa olosuhteissa. Uskon, että paaston aikana elimistö tekee asioita, joita se ei aktiivisen ruuansulatuksen aikana tee, samaan tapaan kuin nukkuessa aivot tekevät asioita joita ne eivät valveilla tee. Olemme hienosti poistaneet kulttuuristamme tuon...
Lue kommentti
SamBody
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt3.5.2008

Tutkimus vahvistaa: D-vitamiini torjuu flunssaa

"Tutkijat Mark Bolland Aucklandin yliopistosta ja Alison Avenell Aberdeenin yliopistossa kommentoivat tuoreeltaan samassa lehdessä, että tuloksissa mainittu riskin pieneneminen 12 prosentilla on hämäävä." Mikä pitää paikkansa Uudessa-Seelannissa (maassa on huomattava meijeri-teollisuus, mutta ei navettoja), ei tee sitä välttämättä Suomessa.
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vesi nostattaa aromia antavat molekyylit juoman pintaan.

Monella on tapana lisätä viskiinsä vähän vettä. Sanotaan, että se tuo aromit esille.

Tiede osoittaa, että laimentajat ovat oikeassa. Ruotsalaiset tutkijat selvittivät molekyylien tasolla, mitä viskilasissa tapahtuu.

Linné-yliopiston tutkijat Björn Karlsson ja Ran Friedman mallinsivat etanolin ja veden käytöstä tietokoneella. He katselivat pikosekuntien eli sekunnin biljoonas­osien tarkkuudella, miten molekyylit liikkuvat juomassa.

Viskin maussa erittäin tärkeä molekyyli on guajakoli. Se antaa viskille hieman savuisen ja kitkeränkin vivahteen.

Tutkijat huomasivat, että alkoholipitoisuudeltaan 40-prosenttisessa tai sitä vahvemmassa viskissä guajakolimolekyylit jäävät tavallaan jumiin nesteen keskelle etanolimolekyylien väliin.

Etanolimolekyylit kelluvat juoman keskellä ryppäinä ja estävät guajakolia nousemasta pintaan, jossa se voisi haihtua ja tuottaa aromia.

Kun juomaan lisättiin vettä, aromimolekyylit pääsivät pintaan. Vesi levitti etanolimolekyylit laajemmalle alueelle.

Jotta näin pääsi tapahtumaan, hieman yli 40-prosenttinen viski piti laimentaa noin 25-prosenttiseksi.

Neljän senttilitran ravintola-annokseen pitäisi siis lisätä pari senttilitraa vettä. Tutkijat eivät selvittäneet, vaikuttaako lasin muoto. Tietokonemallissa viski oli yksinkertaisessa neliönmuotoisessa astiassa.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports, ja se löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lapsen käyttämät lelut sen sijaan näyttävät kertovan tulevasta sukupuoli-identiteetistä.

Samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsen sukupuoli ja sukupuolinen käyttäytyminen kehittyy samalla tapaa kuin lasten, joita eri sukupuolta olevat vanhemmat ovat adoptoineet. Tähän tulokseen päätyi vanhemmuudesta tehty tutkimus, joka julkaistiin Sex Roles -tiedelehdessä.

Tutkimukseen osallistui 106 vanhempaa, jotka olivat joko lesboja, homoja tai heteroseksuaaleja.

Kentuckyn yliopiston tutkija Rachel Farr selvitti ryhmänsä kanssa, miten sukupuoleen perustuva käyttäytyminen kehittyy eri perherakenteissa ajan kuluessa.

He selvittivät, pysyykö se suhteellisen vakaana, kun lapsi kasvaa vanhemmaksi.

Tutkimus perustui vanhempien täyttämiin kyselylomakkeisiin, lasten tarkkailemiseen ja lasten haastatteluihin. Vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet aluksi, ja Farr palasi perheiden pariin viisi vuotta myöhemmin haastattelemaan lapsia.

Tutkijat seurasivat myös lasten käyttämiä leluja ja leikkimisen tapoja, joita perheen lapsilla oli ennen kouluikää. Tutkimuksessa lapsille ja näiden vanhemmille annettiin repullinen leluja, jotka oli arvioitu tyypillisiksi poikien ja tyttöjen leluksi. Leikkihetket videokuvattiin ja analysoitiin.

Osa lapsista leikki ennen kouluikää enemmän leluilla, jotka eivät tyypillisesti kuuluneet oman sukupuolen lelujen valikoimaan.

Tutkimustulosten mukaan lapsen käyttämät lelut kertovat enemmän tämän tulevasta sukupuolisesta orientaatiosta tai sukupuolityypillisestä käyttäytymisestä kuin se, ovatko vanhemmat esimerkiksi homo- tai lesbopari.

Tutkijoiden mukaan koottu data voi osoittaa, että perheen rakenteella oli vain vähän vaikutusta siihen, miten lasten tunne sukupuolisuudesta tai sukupuoli-identiteetti kehittyy.

Tulokset eivät vahvistaneet ajatusta, että lesbovanhemmat tai homovanhemmat rohkaisevat tai sallivat enemmän lapsen käytöstä, joka ei ole sukupuolelle tyypillistä.

”Vanhempien seksuaalinen suuntautuminen ja perhetyyppi eivät vaikuttaneet lasten sukupuolen muokkautumiseen”, sanoo Farr.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että lesbo- ja homovanhempien sukupuolen kehittyminen etenee tavallisia reittejä. Se on samanlainen kun heteroperheillä, jotka ovat adoptoineet lapsensa.”

Tutkimuksesta kertoi myös tiedelehti Phys.org.

Kuva näyttää punaisella koehiiren aivojen kohtaa, johon injektoitiin magneettisia nanohiukkasia. Kuva: Munshi / eLife

Aivojen ärsytys sai koehiiren juoksemaan tai jähmettymään paikalleen.

Hiiren aivosoluja on ohjailtu etäältä magneettien avulla. Solujen ärsytys sai hiiren liikuttamaan raajojaan.

Koe voi ennen pitkää auttaa hermostollisten sairauksien hoidossa. Menetelmä toimii magneettilämpöärsytyksellä.

Kehittyessään menetelmä voi tarjota aivotukijoille uuden työkalun, jolla pääsee etäältä aivojen syviin osiin koskematta niihin.

Joskus ehkä voidaan ohjata tiettyjä aivojen soluja tai soluryhmiä, jotka muuttavat potilaan käytöstä halutulla tavalla.

Vaikka hiirien aivoja ärsytettiin useita kertoja, ei aivosoluihin tullut vaurioita.

Aivojen tarkka tuntemus on avaintekijä, kun halutaan kehittää hoitoja esimerkiksi aivovammoihin, Parkinsonin tautiin, halvauksiin, epilepsiaan ja myös masennukseen.

”Aivosoluja ja niiden verkostoja tutkitaan paljon. Tämä tekniikka voi auttaa työssä”, sanoo tutkija Arnd Pralle. Hän on fysiikan professorina Buffalon yliopistossa. Tutkimus julkaistiin eLifessä.

Magneettinen lämpöärsytys käyttää hyväkseen nanohiukkasia, jotka on injektoitu hermosoluihin.

Aivosolut virittyvät, kun näitä nanohiukkasia lämmitetään ulkoisella magneettikentällä. Tällöin myös aivosolujen ionikanavat avautuvat.

Kun magneettikenttää vaihdellaan ja suunnataan aivoihin, nanohiukkaset kääntyvät nopeasti. Tämä tuottaa lämpöä soluihin, avaa lämmölle herkkiä ionikanavia ja virittää solua.

Prallen ryhmä onnistui aktivoimaan hiiren aivoja kolmella eri alueella. Solujen ärsytys liikeaivokuoressa sai koehiiren juoksemaan ja kääntymään.

Kun tutkijat ärsyttivät magneettien avulla syvempiä aivoalueita, hiiret jähmettyivät paikalleen. Ne eivät kyenneet liikuttamaan raajojaan.

”Pystyimme kohdistamaan lämpöärsytyksen hyvin pieneen aivosolujen ryhmään. Alueen koko on noin sata millimetrin tuhannesosaa, mikä vastaa hiuksen leveyttä”, Pralle sanoo tiedotteessa.

Pralle sanoo, että magnettiärsytyksellä on etuja muihin aivoihin vaikuttaviin ärsytyksiin verrattuna.

Yhtä tunnettua aivojen ohjailun tekniikkaa sanotaan optogenetiikaksi. Se käyttää valoa magnetismin sijasta. Optogenetiikka käyttää kuitenkin pieniä valokuituja, jotka pitää istuttaa aivoihin.

Seuraavaksi Pralle yrittää ärsyttää magneettimenetelmällä useita hiiren aivojen alueita samaan aikaan.

Testosteroni voi osaltaan paisuttaa osakekuplia.

Miehet ovat hallinneet pörssejä ja osakekauppaa siitä lähtien kun ensimmäisiä osakkeita alettiin 1600-luvulla Hollannissa kaupata.

Kanadalainen tutkimus panee miettimään, moniko pörssikupla ja romahdus on johtunut yksinkertaisesti testosteronihuumassa tehdyistä riskipäätöksistä.

Tutkimus paljastaa, että testosteroni vaikuttaa miesten käytökseen osakemarkkinoilla. Sijoittamisesta tulee aggressiivisempaa ja meklarit yliarvioivat osakkeita.

Länsi-Ontarion yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Oxfordin tutkijat kutsuivat kokeeseen 140 henkilöä. Heidät pantiin leikisti pörssiin tekemään kauppaa.

Osalle koehenkilöistä annettiin testosteronigeeliä ja osalle lumegeeliä. Tutkijatkaan eivät tienneet, kumpi ryhmä oli saanut oikeaa testosteronia.

Geeli annettiin illalla. Seuraavana päivänä koehenkilöt laitettiin kilpailemaan simuloidussa pörssissä. Iltapäivän aikana pidettiin kolme kierrosta, jossa meklarit saivat ostaa ja myydä osakkeita.

Testosteroni vaikutti selvästi kaupantekoon. Oikeaa geeliä saaneet arvioivat osakkeiden hinnat todellista korkeammiksi, vaikka oikea arvo oli tiedossa, ja he alkoivat saman tien puhaltaa pörssikuplaa.

Testosteroniryhmässä osakkeista tarjotut hinnat heilahtelivat huomattavasti. Osakkeita yliarvioitiin jopa 150 prosenttia.

Lumeryhmä sijoitti paljon rauhallisemmin ja pysytteli todellisen arvon tuntumassa.

Tutkijat päättelevät, että testosteroni vaikuttaa pörssikauppaan siinä missä tunteiden ailahtelu. Osakkeilla saadut voitot kiihdyttävät testosteronin tuotantoa entisestään.

Tutkimuksessa nähtiin, miten pörssikupla alkoi muodostua, ja tutkijat uskovat, että tuloksia voi hyvin soveltaa tosielämään. He myös huomauttavat, että sijoitusalalla testosteronilisien käyttö on muutenkin yleistä.

Tutkijat viittaavat myös aiempiin tutkimuksiin, joissa naisten on havaittu tekevän järkevämpiä päätöksiä pörssissä. Naissijoittajat eivät saaneet aikaan niin isoja kuplia.

Tutkimus julkaistiin Management Science -lehdessä, Koko tutkimuksen voi ladata tästä linkistä.