Tulos yllätti tutkijat itsensäkin. Suomalaistutkija arvelee, että tulos kertoo siitä, että täällä tartunnat tutkitaan tarkkaan.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat piirtäneet kartan siitä, miten paljon eri tauteja ihmiseen on tarttunut muista nisäkkäistä eri puolilla maailmaa. Trends in Parasitologyn julkaisema tutkimus antaa esimerkiksi Suomesta äkkiseltään katsottuna pelottavan kuvan.

Kartan kuvaamia, eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja kutsutaan zoonooseiksi. Tunnettuja zoonooseja ovat esimerkiksi borrelioosi, lintuinfluenssa, mers, lapamato, vesikauhu ja salmonella.

Yllättäen zoonooseja kertyi kartassa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle, vaikka monet viime vuosina huomiota saaneet epidemiat on jäljitetty tropiikkiin.

Etelä-Amerikan ja Afrikan sademetsissä nisäkkäistä näyttää tarttuneen ihmisiin vähemmän tauteja kuin Siperiassa. Suomi näyttää kerrassaan tautipesäkkeeltä. Tiedotteessa tutkijat kertovat itsekin yllättyneensä tuloksista.

Kartta kuvaa sitä, miten monta ihmiseen tarttuvaa tautia alueen nisäkkäistä on löydetty. Esimerkiksi sairastuneiden henkilöiden määrää se ei huomioi.

Yksi mahdollinen selitys yllättävälle tulokselle on se, että tutkimuksessa tarkasteltiin vain nisäkkäistä tarttuneita loisia, bakteereja, viruksia ja sieniä. Näin esimerkiksi hyttysten levittämät malaria, zika ja dengue-kuume eivät ole mukana.

Mukaan valittiin 27 nisäkäslahkoa, kuten lepakot, sorkka- ja kavioeläimet. Pelkästään jyrsijöitä oli mukana yli 2 000 lajia.

Mahdollista on sekin, että nyt julkaistua karttaa muokkaavat arktisille alueille tyypilliset saalis-peto-syklit, arvelee Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Tunnettu esimerkki tästä ovat Lapin sopulit. Ankarissa olosuhteissa biodiversiteetti on vähäisempi ja nisäkkäiden suuret kannavaihtelut ovat tyypillisiä.

Esimerkiksi sopulipopulaatio voi kasvaa joinain vuosina yli ympäristön kantokyvyn, toisina vuosina runsastuneet saalistajat edesauttavat pikkujyrsijäkantojen romahdusta.

”Kun eläinlajin tiheys on suuri, mikrobit leviävät helposti ja sekä mikrobi että sen kantajapopulaatio huomataan helpommin.”

Suomessa esimerkiksi hyvät myyrävuodet näkyvät suoraan lisääntyneinä myyräkuumetartuntoina.

Biodiversiteetin myös ajatellaan suojaavan zoonooseilta, koska tauteja välittävät niveljalkaiset voivat helpommin eksyä taudin leivämisen kannalta tehottomiin isäntälajeihin.

Vapalahti keksii kolmannenkin hyvän selityksen. Kartta voi kertoa zoonoosien todellisen määrän sijaan siitä, miten huolellisesti niitä eri maissa tutkitaan.

”Suomen kaltaisilla alueilla zoonooseja on tutkittu tarkemmin, eli vähäisempi lajikirjo on käyty paremmin läpi”, hän arvelee.

Eläimistä ihmisiin tarttuneita ja sittemmin myös ihmisten välillä levinneitä tauteja tunnetaan hänen mukaansa eniten juuri suuren lajikirjon alueilta, kuten tropiikista. Köyhemmän lajikirjon alueilta on löydetty enemmän zoonooseja ehkä siksi, että tällaisia taudinaiheuttajia on etsitty itse kantajaeläimistä, ja myös tutkittu ja raportoitu ihmisistä.

”Lääketieteessäkin on tapana sanoa, että ei ole terveitä ihmisiä, on vain puutteellisesti tutkittuja”, hän vertaa.

Esimerkiksi Afrikassa monet kuumetaudit tulkitaan automaattisesti malariaksi, vaikka tarkemmissa tutkimuksissa ne voisivat osoittautua joksikin muuksi eläinperäiseksi sairaudeksi.

”Nyt kiinnostusta ovat nostattaneet pandemiat, jotka ovat saaneet alkunsa yksittäisistä, vähäpätöisiltä vaikuttavista tartunnoista. Pimeyttä on alettu valaisemaan”, Vapalahti kertoo.

Jos kartta muutaman vuoden päästä päivitetään, voivat päiväntasaajan seudun zoonoosimäärät lähentyä napapiirin lukemia.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.