Lapsen kannalta olisi hyvä, jos sukupuoli ei määräisi, millaisilla leluilla saa leikkiä. Kuva: Kai Sinervo

Transsukupuolisilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu muuta väestöä enemmän mielenterveysongelmia. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan nykylapset saavat kasvaa aiempaa vapaammassa kulttuurissa.

Kun poikana syntynyt lapsi kertoo olevansa tyttö tai toisin päin, kumpi on hänelle parempi: jatkaa elämäänsä fyysisen sukupuolen rajoissa vai omaksua sen sukupuolen rooli, johon itse kokee kuuluvansa?

Parhaaksi katsottu vastaus on vaihdellut historian mittaan. Tuore yhdysvaltalainen tutkimus viittaa siihen, että oman kokemuksen mukaisen sukupuolen valitseminen voi olla parempi ratkaisu lapsen mielenterveyden kannalta.

Pediatrics-lehden julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin 73 transsukupuolista lasta, jotka olivat sosiaalisesti siirtyneet biologiansa vastaisen sukupuolen rooliin.

Sosiaalinen siirtymä tarkoitti käytännössä esimerkiksi nimen vaihtamista ja sosiaalisen sukupuolen mukaisen vaatetuksen ja hiustyylin omaksumista. Näitä lapsia myös kutsuttiin tytöiksi tai pojiksi heidän sosiaalisen, ei biologisen sukupuolen perusteella.

Näiden 3–12-vuotiaiden transsukupuolisten lasten mielenterveyttä verrattiin kahteen kontrolliryhmään, ikätovereihinsa ja sisaruksiinsa. Vertailussa sosiaalisesti siirtyneet lapset eivät osoittautuneet sen masentuneemmiksi tai ahdistuneemmiksi kuin verrokkinsakaan. Mielenterveyttä kartoitettiin kahdella lapsen vanhemmille osoitetulla kyselyllä.

Aiemmissa tutkimuksissa transsukupuolisten yhdysvaltalaisten keskuudessa on havaittu tavallista enemmän ahdistusta, masennusta ja itsemurhia. Tästä on toisinaan tehty päätelmiä, joiden mukaan transsukupuolisten lasten mielenterveysongelmat ovat väistämättömiä tai että transsukupuolisuus itsessään on mielenterveyden ongelma.

Sosiaalisesti siirtyneet transsukupuoliset lapset osoittautuivat tässä tutkimuksessa kuitenkin huomattavasti vähemmän ahdistuneiksi ja masentuneiksi kuin aiempien tutkimusten lapset, jotka eivät olleet siirtyneet oman kokemuksensa mukaisen sukupuolen rooliin.

Ristiriidassa voi olla kyse siitä, että uusi sukupolvi saa kasvaa transsukupuolisena avoimemmin ja että he saavat ympäristöltään enemmän tukea, tutkijat esittävät.

Johtopäätöksissä pitää kuitenkin olla varovainen, sillä tälläkin tutkimuksella on puutteensa. Transsukupuolisten lasten vanhemmat ovat voineet esimerkiksi kaunistella vastauksiaan tarkoituksella tai sosiaalisesti siirtyneillä lapsilla on voinut olla lähtöjään keskimääräistä parempi itsetunto.

Seuraavaksi tutkimusryhmä aikoo selvittää, vaikuttaako kavereiden ja muiden perheen ulkopuolisten tahojen suhtautuminen transsukupuolisten lasten mielenterveyden kehitykseen. Myös lapsen iän merkitystä sosiaalisessa siirtymässä tarkastellaan.

”On tärkeää seurata näitä lapsia pitkään, eritoten siirtymässä nuoruuteen, jotta ymmärrämme mielenterveyden kehitystä ja positiivista vaikutusta, joka perheen tuella on transsukupuolisille nuorille”, sanoo tutkimusta johtanut Washingtonin yliopiston psykologian apulaisprofessori Kristina Olson tutkimustiedotteessa.

Avuttomasta huolehtiminen kysyy hoksottimia.

Ihmisestä kehittyi älykäs, jotta hän saa pidettyä avuttoman jälkeläisensä elossa, esittävät asiaa puntaroineet yhdysvaltalaistutkijat.

”Ihminen syntyy huomattavasti keskeneräisempänä kuin muiden lajien vastasyntyneet”, sanoo aivotutkija Celeste Kidd Rochesterin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

”Esimerkiksi kirahvin vasikka pystyy seisomaan, kävelemään ja jopa pakenemaan petoja muutaman tunnin päästä syntymästään. Ihminen taas ei pysty edes kannattelemaan päätään”, hän huomauttaa.

Kidd päätteli yhdessä kollegansa Steven Piantadosin kanssa, että juuri tässä piilee selitys ihmisen älykkyyteen.

”Teoriamme mukaan isot aivot johtavat siihen, että vauva syntyy keskeneräisenä. Se taas johtaa siihen, että vanhemmat tarvitsevat isot aivot”, Piantadosi selittää.

Eli koska ihmisellä on suhteellisen suuret aivot, vauvojen pitää syntyä pieninä, jotta ne mahtuvat syntymään turvallisesti. Varhainen syntymä tarkoittaa kypsymättömyyttä eli sitä, että ihmisvauvat ovat avuttomia paljon pidempään kuin muut kädelliset. Näin haavoittuvaiset piltit taas tarvitsevat älykkäät vanhemmat, jotta ne pysyvät hengissä, tutkijat tarkentavat ajatuskulkua.

”Tämä itseään vahvistava kierre on voinut luoda ihmisen, jolla on laadullisesti erilaiset kognitiiviset kyvyt kuin muilla eläimillä”, tutkijat esittävät.

Piantadosin ja Kiddin mukaan vastasyntyneen avuttomuudella pitäisi olla yhteys yleisälykkyyteen. He testasivat oletustaan vertaamalla 23 kädellislajia keskenään. Ilmeni, että vieroitusikä – mikä kielii jälkeläisen kehittyneisyydestä – tosiaan ennusti paremmin älykkyyttä kuin mikään muu mittari, mukaanlukien aivojen koko.

”Ihmisten älykkyys on erityistä. Olemme hyviä sosiaalisessa päättelyssä ja kykenemme ymmärtämään muiden tarpeita. Tajuamme, etteivät ne välttämättä ole samoja kuin meillä itsellämme”, Kidd toteaa.

Tämä on erityisen hyödyllistä, kun pitää huolehtia lapsesta, joka ei pysty puhumaan pariin vuoteen, hän lisää.

Tutkijakaksikon mukaan heidän teoriansa selittää, miksi juuri me kehityimme älykkäiksi, mutta esimerkiksi dinosaurukset eivät, vaikka niillä oli vastassaan samanlaisia ympäristöpaineita kuin meillä.

Vastaus on se, että toisin kuin ihminen, dinosaurus kehittyy varsin valmiiksi munan sisällä.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Henkilöauton painoinen matelija kasvaa uudessa kotimaassaan jopa nopeammin kuin Afrikassa.

Alligaattorit ja krokotiilit ovat tuttu näky Yhdysvaltain Floridassa, mutta paikallisetkin hieraisevat silmiään, kun eteen osuu viisi- ja puolimetrinen, pienen auton painoinen ihmissyöjä.

Tutkijat ovat viime vuosina bonganneet kolme sellaista uiskentelemassa Evergladesin rämeillä ja köllöttelemässä talon verannalla Miamissa.

Niitä on varmasti enemmän, uskoo tutkija Kennet Krysko Floridan yliopistosta. ”On erittäin epätodennäköistä, että juuri me tutkijat olisimme sattuneet löytämään ne kaikki”, hän sanoo tiedotteessa.

Dna-analyysi vahvisti jättimäiset matelijat niilinkrokotiileiksi (Crocodylus niloticus), joita elää Afrikassa Saharan eteläpuolella.

Ne syövät niin virtahepoja, seeproja kuin ihmisiäkin. Vuosina 2010–2014 niilinkrokotiilit iskivät Afrikassa hampaansa 480 ihmiseen. Heistä 123 kuoli vammoihinsa.

Floridassa niilinkrokotiili näyttää kasvavan nopeammin kuin kotimaassaan. Yksi kiinniotetuista nuorista yksilöistä oli peräti kolmanneksen suurempi kuin ikätoverinsa Afrikassa, tutkijat kertovat.

Tutkijoiden kiinniottamat krokotiilit olivat geneettisesti identtisiä, mikä viittaa samaan alkuperään. Mistä ja miten ne ovat tarkkaan ottaen tulleet, ei tiedetä. Dna-tutkimuksen perusteella ne eivät näytä olevan mistään yhdysvaltalaisesta eläintarhasta.

Niilinkrokotiileja on kuitenkin viime vuosina tuotu Etelä-Afrikasta ja Madagaskarilta muun muassa Floridan Disneyn Animal Kingdom -eläinpuistoon sekä lemmikeiksi, tutkijat kertovat. He veikkaavat, että jälkimmäinen vaihtoehto selittää löydöt.

Floridan subtrooppinen ilmasto on yksi syy siihen, että osavaltiolla on maailman eniten tulokaslajeja. Esimerkiksi burmanpython on jo vallannut Evergladesin rämealueen.

Tutkijoiden mukaan koko Meksikonlahden rannikko on niilinkrokotiilille suotuisaa elinaluetta, joten ihmissyöjäkrokotiilista saattaa tulla vielä melkoinen riesa.

”Biologina toivon, että niilinkrokotiilin ilmaantuminen herättää ihmiset tulokaslajiongelmalle. Se ei ole mikään harmiton pikkulisko”, Krysko painottaa.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Herpetological Conservation and Biology.

Suomalaistutkimus osoitti, että internetin ja masennuksen välillä on noidankehä.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuudella ja masennuksella on yhteys, mutta ei ole tiedetty, kumpi aiheuttaa kumman.

Nyt suomalaisnuorten tutkimus osoitti, että liiallinen internetin käyttö voi johtaa koulu-uupumukseen – ja sitä kautta edelleen masennukseen. Koulu-uupumus taas johtaa herkästi liialliseen internetin käyttöön eli digiaddiktioon.

Kyseessä on siis noidankehä, jonka alkua on vaikea kuoria esiin. ”Joillakin se alkaa netin käytöstä, toisilla taas masennuksesta”, professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta sanoo.

Nuori voi altistua digiaddiktiolle erityisesti, jos hän menettää kiinnostuksen koulunkäyntiin ja kokee sitä kohtaan kyynisyyttä, tutkijat toteavat Suomen Akatemian tiedotteessa.

”Digiriippuvuus tarkoittaa sitä, että nuori kokee internetin häiritsevän elämäänsä”, Salmela-Aro selittää. Tällöin netin imu on niin voimakas, ettei nuori pysty pysymään loitolla vaikka haluaisi.

Tutkijoiden mukaan digiaddiktion ja koulu-uupumuksen väliseen ongelmaan on tärkeää puuttua yläkouluiässä. Tehokkain tapa ylläpitää nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä nuorten liiallista internetin käyttöä on oppilaiden sitouttaminen koulunkäyntiin, opiskeluinnon rakentaminen sekä koulu-uupumuksen ehkäiseminen.

Internet on tärkeä väline, mutta sen hallintaa pitää opetella, myös koulussa, Salmela-Aro kiteyttää.

”Olisi hyvä saada rauta-lankaohjeet, joita opettajat voisivat hyödyntää”, hän lisää.

Tutkimukseen osallistui 1 702 helsinkiläistä 12–14-vuotiasta koululaista ja 1 636 16–18-vuotiasta 51 koulusta.

Masennusoireet ja myöhäisnuoruuden koulu-uupumus ovat tutkimuksen mukaan yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Pojat taas kärsivät tyttöjä enemmän liiallisesta internetin käytöstä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Youth and Adolescence.

Brittitutkijat jäljittivät kasvojen kehitystä 6 000 ihmisen perimästä.

Peruna, kyömy, pieni pysty hyppyri. Nenissä on eroja, ja brittitutkijat paikansivat nyt neljä geeniä, jotka ohjaavat, minkälainen tuulenhalkoja ihmiselle kasvaa.

Nenänmuodostajat löytyivät, kun Lontoon University Collegen tutkijat analysoivat 6 000:n Latinalaisessa Amerikassa asuvan miehen ja naisen perimää.

Paljastui, että dchs2, runx2, gli3 ja pax1 -geenit vastaavat nenän leveydestä ja terävyydestä. Gli3 säätelee eniten sierainten leveyttä. Runx2 taas kasvattaa erityisesti luuta nenänvarteen.

Lisäksi tutkijat paikansivat geenin, joka vaikuttaa leuan malliin.

"Näiden geenien paikantaminen auttaa kutomaan kehityspolkua neandertalilaisista nykyihmiseen. Tulos auttaa myös ymmärtämään, miten geenit muovaavat ulkonäköämme, mikä on tärkeää esimerkiksi rikostutkintamenetelmien kehittämisessä”, sanoo tutkija Kaustubh Adhikari tutkimustiedotteessa.

"On pitkään ounasteltu, että nenän muoto heijastaa ympäristöä, jossa esivanhemmat kehittyivät. Esimerkiksi eurooppalaisten suhteellisesti kapean nenän selitykseksi on esitetty kylmää, kuivaa ilmastoa. Nenän muotoon vaikuttavien geenien kautta pääsemme nyt tutkimaan asiaa”, tutkimusta johtanut professori Andrés Ruiz-Linares lisää.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

JPI
Liittynyt5.12.2012
Viestejä16249
Viesti

Itsestään selvää, sanoohan jo jörkikin, että tarvitaan:
1. Nenän pituusgeeni
2. Nenän leveysgeeni
3. Nenän kyömynkokogeeni
4. Sierainten kokogeeni

3³+4³+5³=6³