Hyvät unet ovat sosiaalista pääomaa. Kuva: Emilia Kangasluoma
Hyvät unet ovat sosiaalista pääomaa. Kuva: Emilia Kangasluoma

Ihmiset seurustelevat mieluummin hyvin nukkuneen kanssa kuin liikaa valvoneen.

Turhaan ei puhuta kauneusunien nukkumisesta. Hyvin levänneenä näyttää muiden silmissä paremmalta, vahvistavat tutkimukset.

Siinä ei ole kuitenkaan kaikki. Ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tutkijat osoittavat tuoreessa tutkimuksessaan, että hyvin nukkuneen seuraakin pidetään parempana kuin väsyneen näköisen.

Tutkijat värväsivät kokeisiinsa 25 henkilöä, jotka valokuvattiin sekä kahden vuorokauden puutteellisten unien jälkeen että hyvin nukuttujen öiden jälkeen. Runsas puolet joukosta oli naisia.

Sitten toinen, 120 henkilön joukko miehiä ja naisia arvioi valokuvia. Heiltä kysyttiin, miten mielellään he olisivat tekemisissä kuvan henkilön kanssa ja kuinka viehättävänä tätä pitivät. He arvioivat myös kuvattujen terveyttä, uneliaisuutta ja luotettavuutta.

Univaje laski suosiota kanssaihmisten silmissä. Väsymys todella näkyi arvioiden perusteella naamasta.

Univajeessa ihmisten viehätysvoima väheni ja he vaikuttivat vähemmän terveiltä. Heidän seuraansakaan ei kiinnostanut yhtä paljon. Vain luotettavuuden tuntua univaje ei heikentänyt.

Viehättävyys sekä terveyden ja luotettavuuden vaikutelma lisäsivät kaikki arvioitsijoiden halua olla tekemisissä kuvan kohteen kanssa.

Väsyneillä kasvoilla oli päinvastainen vaikutus. Mitä väsyneemmältä kuvan henkilö näytti, sitä vähemmän hänen seuraansa haluttiin.

Tutkijat tulkitsevat löydöksiään evoluutiopsykologian valossa. Uneliaan näköisen ihmisen torjunta voi liittyä siihen, että hänen kasvonsa kertovat huonommasta terveydestä tai heikommasta kyvystä toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Väsyneen naaman hyljeksintä voi olla myös asianomaisen itsensä etu. Kun hänet jätetään omaan rauhaansa, hän voi mennä nukkumaan ja palautua takaisin yhteiskuntakelpoiseksi.

Tutkimuksessa väsyneen naaman hylkimisvaikutus oli melko pieni. Samanlaisia tuloksia on kuitenkin saatu aiemminkin, mikä tutkijoiden mukaan osoittaa, että ilmiö on todellinen.

Tutkijat myös uskovat, että todellisessa elämässä väsymyksellä voi olla vielä selvempiä vaikutuksia muihin ihmisiin. Se on nimittäin helpommin nähtävissä kuin pelkkää valokuvaa katselamalla. Väsymys paljastuu silloin myös haukottelusta, hitaammasta silmien räpyttelystä ja monotonisemmasta puheen nuotista.

Toisaalta tosielämässä ihminen pystyy kamppailemaan väsymyksen merkkejä vastaan. Hän voi meikata, juoda kahvia kuppitolkulla ja yrittää skarpata itseään pirteän oloiseksi.

Tutkimuksen julkaisi Royal Society Open Science.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.