Taiteilijan näkemys siitä, kuinka kaksi kuuta törmäsi toisiinsa lähellä syntyvää maapalloa eli proto-Maata yli neljä miljardia vuotta sitten. Kuva: Hagai Perets

Pikkukuut olisivat yhdistyneet yhdeksi isoksi, israelilaiset tutkijat esittävät.

Sama Kuu ei ole aina heijastanut valoa Maan öihin. Se, jonka näemme harva se ilta taivaalla, ei ole Maan ensimmäinen kuu. Se on viimeisin kuu useiden kuiden sarjassa. Ne kaikki kiersivät Maata aiemmin.

Näin väittää joukko israelilaisia tähtitieteilijöitä Weizmann tiedeinstituutista ja Israelin teknologiainstituutista Technionista.

Usean kuun teoria on vastoin yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että nykyinen Kuumme muodostui jättimäisessä törmäyksessä.

Siinä olisivat iskeneet yhteen pieni Marsin kaltainen planeetta ja muinainen maapallo. Törmäyksen pienempi osapuoli olisi jäänyt taivaalle Kuuksi.

”Mallimme viittaa siihen, että muinaista maapalloa kiersi joskus joukko kuita. Jokainen niistä oli muodostunut omassa törmäyksessään proto-Maan eli syntyvän Maan kanssa”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, apulaisprofessori Hagai Perets.

”Nähtävästi nämä kuun kaltaiset muodostumat sinkoutuivat myöhemmin osaksi maapalloa tai törmäsivät toisiinsa. Näin ne muodostivat yhä isompia kuita.”

Tutkijat ajoivat eri ehdoilla yli 800 mallinnusta Kuun synnystä ja päätyivät esittämään teorian useista kuista.

Uusi malli istuu mukavasti nykyiseen käsitykseen siitä, miten maapallo kasvoi isoksi. Kun maapallon kivimassa alkoi kasvaa, siihen iskeytyi loppuvaiheissa monia isoja kappaleita.

Jokainen näistä toi lisää ainesta proto-Maahan, kunnes se saavutti nykyisen kokonsa.

Israelilaiset uskovat, että edeltäviä kuita oli jo olemassa, kun maapallo sai viimeisiä isoja iskujaan.

Maan vuorovesivoimat saattoivat siirtää näitä kuita kauemmas Maasta. Nykyinenkin Kuumme siirtyy Maasta kauemmas yli senttimetrin vuodessa.

Kuiden välinen gravitaatio eli painovoima olisi vetänyt kuitenkin kuita yhteen. Näin kuut olisivat vaikuttaneet toisiinsa paljon ja niiden radat olisivat muuttuneet.

On todennäköistä, että pienet kuut yhdistyivät, kun radat muuttuivat. Lopulta ne törmäsivät ja sulautuivat yhteen, sanovat tutkijat.

Useiden törmäysten jälkeen olisi vähitellen syntynyt iso kuu, siis se Kuu, jonka näemme nyt taivaalla.

Tutkimuksen julkaisi arvostettu Nature Geoscience.

Amanda88
Seuraa 
Viestejä17
Liittynyt14.8.2016

Uusi teoria: Maalla on ollut monta kuuta

Uskon tähän teoriaan. Jos maahan olisi aikanaan törmännyt vain yksi iso kappale, se tuskin olisi niinkin puöreällä radalla maapallon ympäri kuin kuu nyt on. Sen sijaan mitä useammasta törmäyksestä ja mitä pienemmistä muruista kuu on muodostunut, sitä pyöreämpi on sen rata. Myös ratataso, joka on kutakuinkin sama kuin maalla, tukee tätä teoriaa.
Lue kommentti

Maahan osunut meteoriitti nostatti ilmakehään muutakin kuin pölyä, tuore tutkimus paljastaa.

Meteoriitti pyyhkäisi 66 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset maapallolta, tuttu juttu. Mutta kuka osaa kertoa, miten tuho tarkkaan ottaen eteni?

Saksalaistutkijat uskovat nyt tietävänsä, mitä tuolloin tapahtui.

Näin se meni. Tärskäyksen jälkeen ilmakehään muodostui rikkihappoa, joka pimensi maapallon vuosikausiksi. Keskilämpötila putosi alle nollan. Tämä tappoi kasvit ja dinosaurukset.

”Hyytävä kylmyys, jonka Meksikon Chicxulubiin osunut asteroidi aiheutti, oli käännekohta Maan historiassa”, sanoo tutkija Julia Brugger Potsdamissa sijaitsevasta ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta PIK:sta.

Brugger kollegoineen hahmotti meteoriitin iskun aiheuttamia ympäristövaikutuksia tietokonemallein, jotka yhdistävät ilmakehän, valtameren ja merijään ilmiöitä.

Niiden mukaan törmäys nostatti korkealle ilmaan rikkiä sisältäviä kaasua, joista muodostui piskuisia rikkihappopisaroita. Ne heijastivat Auringon säteilyä niin tehokkaasti, että Maan keskilämpötila putosi vähintään 26 celsiusastetta.

”Tuli kylmä. Tosi kylmä”, Brugger vakuuttaa tiedotteessa.

Iskun jälkeen maapallon keskilämpö pysyi pakkasen puolella 3–16 vuotta. Napajäät syntyivät ja laajenivat. Jopa tropiikissa keskilämpö painui 27 asteesta viiteen.

”Sulfaattiaerosolien aiheuttama pitkäkestoinen jäähtyminen oli paljon tärkeämpi sukupuuton syntytekijä kuin pöly, joka pysyy ilmakehässä vain suhteellisen lyhyen ajan”, selittää tutkimusryhmän johtaja Georg Feulner.

Aiemmin on esitetty, että iskun pölläyttämä pöly olisi pääsyyllinen auringonsäteiden kilpistymiseen.

Kylmyys oli ratkaisevampaa kuin kuumuus, metsäpalot tai tsunamit, joita ilmeni heti iskun jälkeen törmäyspaikan lähistöllä, Feulner huomauttaa.

Meteoriitin vaikutus ilmastoon hävisi vasta 30 vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa dinosaurukset olivat jo kauan sitten kuolleet kylmään tai nälkään. Nisäkkäiden valtakausi oli alkanut.

Tutkimuksen julkaisi Geophysical Research Letters.

Maailman tarkimpiin kuuluva teleskooppi Vlt saa Chilen autiomaahan uusia laitteita.

Eksoplaneettoja aletaan etsiä yhä kiivaammin Auringon lähimmiltä tähdiltä Kentaurin tähdistöstä. Siellä on kolme tähteä, jotka kaikki kiertävät toisiaan: Alfa Centaurit A ja B ja pienempi Proxima Centauri.

Proxima Centaurin läheltä löytyi eksoplaneetta, Proxima b, josta kerrottiin kesällä 2016. Se on tähtitieteen huikeimpia löytöjä.

Lähempää ei eksoplaneettaa voi edes löytää, koska Proxima Centauri on Auringon lähin tähti. Se on vain 4,22 valovuoden päässä Maasta.

Proxima b:n löytyminen muutti eksoplaneettojen etsinnän painopisteen. Katseet kohdistuvat nyt Kentaurin kolmeen lähitähteen, koska tähtitieteilijät uskovat, että eksoplaneettoja löytyy näiltä tähdiltä lisää.

Euroopan eteläinen observatorio Eso on tehnyt sopimuksen, että sen Vlt-teleskooppia Chilen Atacaman autiomaassa varustetaan tähän tarkoitukseen. Se on yksi maailman parhaista teleskoopeista.

Sopimuksen toinen osapuoli on Breakthrough Starshot. Se on yksityinen hanke, joka yrittää lähettää joukon nopeita miniluotaimia Kentaurin kolmelle tähdelle.

Matka kestäisi vain 20 vuotta, koska pienet luotaimet kiihtyisivät lähemmäs valon nopeuksia. Vielä vuonna 2015 puhuttiin yleisesti siitä, että luotaimen matka noille lähitähdille veisi tuhansia vuosia.

Vlt saa kylkeensä uusia laitteita. Esimerkiksi laite Visir kuvaa lähitähtiä infrapunavalossa ja mittaa tähtien spektrejä. Vlt:n pääpeiliä on myös hieman muutettava, jos halutaan että se havaitsee tehokkaammin elämiselle sopivia planeettoja, kertoo verkkolehti Science Daily.

Lisäksi Vlt on luvannut, että se antaa enemmän kaukoputken havainnointi aikaa ekoplaneettojen etsintään. Työ alkaa täysteholla vuonna 2019.

Vlt:lle on pitkä jono, koska tähtitieteilijät haluavat tehdä sen avulla omia tutkimuksiaan.

Breakthrough Starshot perustettiin huhtikuussa 2016, hieman ennen kuin Proxima b löydettiin. Sen päärahoittaja on venäläissyntyinen fyysikko ja sijoittaja Juri Milner.

Eksoplaneetan löytäminen on hyvin vaikeaa, koska erityisesti Kentaurin kaksi suurinta tähteä ovat niin kirkkaita. Ne näkyvät Maahan yhtenä tähtenä, ja kohde on tähtitaivaan kirkkaimpia. Tähden kirkas valo hukuttaa suhteellisen hämärän planeetan näkymättömiin.

Yksi keino välttää häikäisy on tehdä havaintoja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Siinä näkyy paremmin planeetan lämpö. Tälläkin aallonpituudella emotähti säteilee miljoonia kertoja vahvemmin kuin planeetta.

Etsintää voi parannella myös niin sanotun adaptiivisen optiikan avulla. Koronagrafiassa peitetään kirkkaan tähden valoa keinotekoisen auringonpimennyksen avulla.

Näin tähden ympäristö erottuu paremmin, ja silloin olisi helpompi saada signaali mahdollisilta planeetoilta.

Vlt voi näillä keinoin juuri ja juuri havaita planeetan Kentaurin tähdiltä.

Uudet laitteet rakennetaan optiikkaan ja tähtitieteeseen erikoistuneissa verstaissa Münchenissa Saksassa, Liègessä Belgiassa ja Uppsalassa Ruotsissa.

Eso:n uusi valmistuva eurooppalainen jättiteleskooppi E-elt suunnataan varmaankin kohti Kentaurin tähdistöä heti. Se valmistuu 2020-luvun alussa.

E-elt saa kylkeensä Metis-laiteen. Sen infrapunakamera voi nähdä arviolta Marsin kokoisen eksoplaneetan, jos sellainen kiertää jotakin Kentaurin lähitähteä.

Ensimmäiset eksoplaneetat löydettiin 1990-luvulla. Nyt varmistettuja eksoplaneettoja on yli 3 500. Alan tutkijat ovat melko varmoja, että pelkästään kotigalaksissamme Linnunradassa on miljoonia, jollei jopa miljardeja eksoplaneettoja.

Marsia kiertävä satelliitti otti kuvan 205 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Marsia kiertävä satelliitti käänsi teleskooppinsa kohti Maata ja zoomasi meihin. Tuloksena on oheinen kuva maapallosta suuressa tyhjyydessä, ja Kuustakin.

Kuvan otti 20. marraskuuta 2016 Nasan Mars Reconnaissance Orbiterin kamera Hirise. Silloin satelliitti kiersi punaista planeettaa noin 205 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Upeaa kuvaa ei otettu ihan postikortteja varten, vaan sen avulla tarkennetaan ja kalibroidaan Hirisen keräämää dataa Marsin pinnasta. Tutkijat näet tietävät hyvin, miten paljon maapallo heijastaa siihen tuleva Auringon valoa.

Kuvaan on ympätty myös kiertolaisemme Kuu. Kuva on yhdistelmäkuva, mutta etäisyys Maasta Kuuhun on oikeassa suhteessa, samoin Maan ja Kuun koot.

Kuu on paljon tummempi kuin Maa, ja siksi se kuvattiin eri valotuksella kuin maapallo. Kuu ei edes erottuisi, jos se olisi kuvattu samalla valotuksella kuin Maata kuvattiin.

Maan ja Kuun välinen etäisyys on noin 30 kertaa Maan halkaisijan läpimitta. Tässä kuvassa Kuu näyttää olevan lähempänä Maata kuin oikeasti on.

Tämä johtuu siitä, että Kuu on kuvassa Marsista katsottuna lähes Maan takana. Kuvan punertava läikkä maapallolla on Australian manner.

Etelämanner näkyy Kuvassa vasemmalla alhaalla. Muut vaaleat alueet ovat pilviä.

Marsin satelliitti Mars Reconnaissance Orbiter on kuvannut punaista planeetta jo vuodesta 2006. Satelliitti otti kuvan Maasta ja Kuusta aiemminkin, lokakuussa 2007.

Mars Reconnaissance Orbiterin piti alunperin kuvata Marsia vain kahden vuoden ajan, mutta se vain jatkaa. Satelliitti on kiertänyt Marsia 300 kilometrin korkeudessa.

Se on nyt sijoitettu uudelle kiertoradalle, jossa se jatkaa Marsin kartoitusta ainakin vuonna 2018.

Tiettävästi vain kolme eläinlajia käy läpi vaihdevuodet. Miekkavalailla syy alkaa selvitä: ikääntyvän naaraan poikaset selviävät heikommin kuin sen lapsenlapset.

Lähes kaikki eläinlajit pysyvät lisääntymiskykyisinä elämänsä loppuun saakka, mutta ihminen, miekkavalas ja delfiineihin lukeutuva lyhyteväpallopää ovat poikkeuksia säännöstä.

Meidän naaraamme porskuttavat vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun oma panos lajin jatkumiseen on annettu.

Miekkavalailla tehty seurantutkimus tarjoaa tälle luonnonoikulle selitykseksi sitä, etteivät vanhenevat naaraat lisääntyessään pärjäisi kilpailussa omia tyttäriään vastaan.

Jopa 90-vuotiaiksi elävät miekkavalaat saavuttavat sukukypsyyden 15 vuoden tienoilla ja vaihdevuodet 30–40 vuoden iässä.

Miekkavalaille on tyypillistä, että naaraat huolehtivat paitsi omista myös tyttäriensä poikasista. Tällaista käytöstä tavataan aiemmin mainittujen lajien lisäksi esimerkiksi norsuilla ja makakeilla.

Yli 40 vuoden ajalta kerätty seuranta-aineisto Tyynellämerellä elävistä miekkavalaista osoittaa, että vaihdevuodet voivat olla valasmummoille parempi kohtalo kuin iltatähtien synnyttäminen. Iäkkäiden emojen poikasilla oli näet 70 prosenttia huonommat mahdollisuudet selvitä kuin niiden tytärten samaan aikaan synnyttämillä poikasilla.

Toisin sanoen miekkavalailla on paremmat mahdollisuudet passittaa geenejään eteenpäin seuraaville sukupolville, jos ne vanhemmiten keskittyvät mummon rooliin synnyttämisen sijaan.

Tutkimus antaa lisävahvistusta jo vanhastaan suositulle menopaussin selitykselle, isoäitihypoteesille.

Sen mukaan tiettyjen lajien poikaset selviävät aikuisiksi varmemmin, jos niiden emot saavat hoitoapua omilta emoiltaan.

Hypoteesi on saanut tukea muun muassa miekkavalailla ja norsuilla tehdyissä tutkimuksissa.

”Aiempi työmme osoittaa, miten vanhat naaraat auttavat, mutta ei sitä, miksi ne lakkaavat lisääntymästä”, selittää tiedotteessa tutkija Darren Croft Exeterin yliopistosta.

”Monien lajien naaraat toimivat myöhemmällä iällä johtajina, mutta jatkavat lisääntymistä. Uusi työmme tarjoaa mekanismin, joka voi selittää, miksi iäkkäät naaraat lopettavat lisääntymisen – ne häviävät lisääntymiskilpailun tyttäriensä kanssa.”

Valastutkijat ovat aiemmissa tutkimuksissaan ennustaneet, että äitien ja tyttärien välinen lisääntymiskonflikti voi selittää menopaussia myös ihmisillä. Tämän todentaminen vaatisi kuitenkin ihmisillä tehtyjä seurantatutkimuksia.

Tutkimuksen miekkavalaista julkaisi Current Biology.

Keijona
Seuraa 
Viestejä2611
Liittynyt13.3.2015

Menopaussi kannattaa miekkavalasmummolle

Ailahtelee heilahtelee naisen mieli, kuukausittain ja vuosikymmenittäin. "18-24 -vuotiaat naiset hakivat lesboseksiä koskevia videoita sivustolta 31 prosenttia enemmän kuin muita kategorioita. 25-34 -vuotiaiden naisten kohdalla hakuja oli 26 prosenttia enemmän kuin muissa kategorioissa. Vasta yli 45-vuotiaat naiset olivat enemmän kiinnostuneita videoista, joissa oli myös miehiä." https://www.stara.fi/2017/01/13/naiset-etsivat-pornosivuilta-varsinkin-t...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.