Artikkelin Maljan jäljillä kommentit http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/ tiede.fi Mon, 13 Feb 2012 10:38:29 +0000 http://wordpress.org/?v=2.2.3 Kirjoittaja: Syksy Räsänen http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-7638 Syksy Räsänen Tue, 27 Oct 2009 13:54:27 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-7638 Kiitos, mukava kuulla. Kiitos, mukava kuulla.

]]> Kirjoittaja: Jouni http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-7624 Jouni Mon, 26 Oct 2009 22:52:49 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-7624 Kiitoksia hyvästä artikkelista. Yhtenäistämisteorio on erittäin mielenkiintoinen ja kirjoitus oli juuri sopivan selkeän mutkikas, näin asiasta kiinnostuneelle maallikolle. Kirjoituksiasi on mukava lukea, kiitoksia. Jouni Kiitoksia hyvästä artikkelista.
Yhtenäistämisteorio on erittäin mielenkiintoinen ja kirjoitus oli juuri sopivan selkeän mutkikas, näin asiasta kiinnostuneelle maallikolle.
Kirjoituksiasi on mukava lukea, kiitoksia.
Jouni

]]> Kirjoittaja: lektu http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-6008 lektu Tue, 28 Apr 2009 20:15:53 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-6008 “Ensinnäkin klassinen fysiikka on determinististä: tapahtumat johtavat toisiinsa vääjäämättömästi ja yksikäsitteisesti.” Esim taloustieteissä ja jalkapallossa otaksuttu tulevaisuus määrää lähes kaikki asiat. Miksei myös fysiikassa ? Miksei atomeilla voisi olla muistia ? Kulunut atomi on oppinut jotain tms. ? Mistä muuten esim spontaani hajoaminen johtuu ? Eihän tiedetä sitäkään, etteikö jokainen atomi voisi omata sisäistä elämää aivojen verran. Jos atomi koostuu gravitoneista, niin niitä mahtuu siihen enemmän kuin hermosoluja aivojen kuutiosenttiin. Jos puskutraktoreilla ei voi korjata radion piirilevyä, niin sitten pitää vaan elää sen tiedon kanssa, ja hyväksyä tosiasiat. “Ensinnäkin klassinen fysiikka on determinististä: tapahtumat johtavat toisiinsa vääjäämättömästi ja yksikäsitteisesti.”

Esim taloustieteissä ja jalkapallossa otaksuttu tulevaisuus määrää lähes kaikki asiat. Miksei myös fysiikassa ?
Miksei atomeilla voisi olla muistia ? Kulunut atomi on oppinut jotain tms. ? Mistä muuten esim spontaani hajoaminen johtuu ?

Eihän tiedetä sitäkään, etteikö jokainen atomi voisi omata sisäistä elämää aivojen verran. Jos atomi koostuu gravitoneista, niin niitä mahtuu siihen enemmän kuin hermosoluja aivojen kuutiosenttiin.

Jos puskutraktoreilla ei voi korjata radion piirilevyä, niin sitten pitää vaan elää sen tiedon kanssa, ja hyväksyä tosiasiat.

]]> Kirjoittaja: Syksy Räsänen http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-5824 Syksy Räsänen Thu, 16 Apr 2009 11:49:45 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-5824 Minulle huomautettiin, että kirjoitukseni syy-seuraus-suhteista ja determinismistä sekoitti eri asioita. Lienee syytä tarkentaa hieman. Syy-seuraus-suhteissa on kaksi puolta. Toisaalta determinismi, eli se, onko kaikilla seurauksilla joku yksikäsitteinen syy, ja toisaalta kausaliteetti, eli se, ovatko syyt aina ajassa ennen seurauksia. Klassinen fysiikka on sekä determinististä että kausaalista. Hiukkasfysiikan Standardimalli on epädeterministinen, mutta kausaalinen. (Kvanttimekaniikassa on seurauksia, joilla ei ole mitään syytä, eikä niitä siksi voi ennustaa.) Yleinen suhteellisuusteoria on deterministinen, mutta sallii kausaliteetin rikkoutumisen. (Yleinen suhteellisuusteoria ei kiellä sitä, että tapahtumat voisivat vaikuttaa menneeseen aikaan. Ei tosin ole selvää, kuvaako tämä yleisen suhteellisuusteorian piirre todellisuutta, vai estääkö joku yhtenäisteorian periaate ajassa taaksepäin menevät syy-seuraus-suhteet.) Joten kun kirjoitin "Ensinnäkin klassinen fysiikka on determinististä: tapahtumat seuraavat toisiaan vääjäämättömästi ja yksikäsitteisesti annetusta alkutilanteesta." olisi pitänyt sanoa "Ensinnäkin klassinen fysiikka on determinististä: tapahtumat johtavat toisiinsa vääjäämättömästi ja yksikäsitteisesti." Minulle huomautettiin, että kirjoitukseni syy-seuraus-suhteista ja determinismistä sekoitti eri asioita. Lienee syytä tarkentaa hieman. Syy-seuraus-suhteissa on kaksi puolta. Toisaalta determinismi, eli se, onko kaikilla seurauksilla joku yksikäsitteinen syy, ja toisaalta kausaliteetti, eli se, ovatko syyt aina ajassa ennen seurauksia.

Klassinen fysiikka on sekä determinististä että kausaalista. Hiukkasfysiikan Standardimalli on epädeterministinen, mutta kausaalinen. (Kvanttimekaniikassa on seurauksia, joilla ei ole mitään syytä, eikä niitä siksi voi ennustaa.) Yleinen suhteellisuusteoria on deterministinen, mutta sallii kausaliteetin rikkoutumisen. (Yleinen suhteellisuusteoria ei kiellä sitä, että tapahtumat voisivat vaikuttaa menneeseen aikaan. Ei tosin ole selvää, kuvaako tämä yleisen suhteellisuusteorian piirre todellisuutta, vai estääkö joku yhtenäisteorian periaate ajassa taaksepäin menevät syy-seuraus-suhteet.)

Joten kun kirjoitin

“Ensinnäkin klassinen fysiikka on determinististä: tapahtumat seuraavat toisiaan vääjäämättömästi ja yksikäsitteisesti annetusta alkutilanteesta.”

olisi pitänyt sanoa

“Ensinnäkin klassinen fysiikka on determinististä: tapahtumat johtavat toisiinsa vääjäämättömästi ja yksikäsitteisesti.”

]]> Kirjoittaja: Syksy Räsänen http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-5793 Syksy Räsänen Tue, 14 Apr 2009 14:55:11 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-5793 Katse eteenpäin: Säieteorian yksinkertaisimmassa muotoilussa kaikki yhdeksän paikkaulottuvuutta ovat samanlaisia. Koska havaitsemme vain kolme paikkaulottuvuutta, täytyy selittää, miksi loput kuusi (jos niitä on olemassa) käyttäytyvät eri tavalla kuin näkemämme kolme. Ei ole sinällään ongelma, että teoriassa on ylimääräisiä ulottuvuuksia. Vaikeuksia tuottaa se, että on erittäin suuri määrä tapoja piilottaa nämä ylimääräiset ulottuvuudet, eikä toistaiseksi ole selvää, mikä niistä on oikea (vai onko mikään). Katse eteenpäin:

Säieteorian yksinkertaisimmassa muotoilussa kaikki yhdeksän paikkaulottuvuutta ovat samanlaisia. Koska havaitsemme vain kolme paikkaulottuvuutta, täytyy selittää, miksi loput kuusi (jos niitä on olemassa) käyttäytyvät eri tavalla kuin näkemämme kolme.

Ei ole sinällään ongelma, että teoriassa on ylimääräisiä ulottuvuuksia. Vaikeuksia tuottaa se, että on erittäin suuri määrä tapoja piilottaa nämä ylimääräiset ulottuvuudet, eikä toistaiseksi ole selvää, mikä niistä on oikea (vai onko mikään).

]]> Kirjoittaja: Katse eteenpäin http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-5789 Katse eteenpäin Tue, 14 Apr 2009 06:53:34 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2009/04/07/maljan-jaljilla/#comment-5789 "Säieteorian suoraviivaisin muotoilu kuitenkin johtaa maailmankaikkeuteen, joka on kymmenulotteinen ja muutenkin hyvin erilainen kuin se, minkä ympärillämme näemme." No tämä ei kai ole iso ongelma, tai jos on niin tieteellä on iso ongelma. Ihmisen "näkökyky" on harmillisen rajallinen, emme näe fyysisesti edes radioaaltoja vaikka niitä on jo aika kauan ollut joka puolella. Jos haluamme löytää jotain uutta, kuvittelukyky on olennaista, ei niinkään havainnot. Onko se sitten tiedettä vai jotain muuta, on toinen kysymys. “Säieteorian suoraviivaisin muotoilu kuitenkin johtaa maailmankaikkeuteen, joka on kymmenulotteinen ja muutenkin hyvin erilainen kuin se, minkä ympärillämme näemme.”

No tämä ei kai ole iso ongelma, tai jos on niin tieteellä on iso ongelma. Ihmisen “näkökyky” on harmillisen rajallinen, emme näe fyysisesti edes radioaaltoja vaikka niitä on jo aika kauan ollut joka puolella. Jos haluamme löytää jotain uutta, kuvittelukyky on olennaista, ei niinkään havainnot. Onko se sitten tiedettä vai jotain muuta, on toinen kysymys.

]]>