“Arvelin silloin, ja kirjoitin lehteenkin, ettei hän aio tehdä niin. Jostain syystä minua ilahduttaa kovasti huomata, että olin väärässä.”

Mikäköhän oli syy muutokseen? Käsittääkseni nimittäin Dawkinsin ajattelu asiassa ei ole muuttunut miksikään. Kyse saattoi olla kustannuspoliittisesta toimenpiteestä: kustantaja saattoi katsoa, että kirja myisi paremmin, jos kirjan aloittaisi noin. Dawkinsin tapauksessa kun myyntimäärillä on oikeasti merkitystä: vaikkapa 20 prosentin lisämyynti voi tarkoittaa satojen tuhansien puntien lisätuloja hänelle. Dawkinshan tienaa miljoonan jo pelkällä kirjan kirjoittamisella + provisiot päälle. Hän on yksi maailman parhaiten palkattuja kirjailijoita.

Tuo on kyllä roskaa. Paljon enemmän muslimeja haukutaan, pilkataan ja vihataan kuin ateisteja. Myös kristityistä näyttää olevan aivan luvallista “tehdä perusteettomia yleistyksiä ja esittää vaikka perättömiä väitteitä”.

Ateistit ovat kyllä monet kerrat nettikeskusteluissa ainakin rinnastaneet kristityt ja muslimit natseihin ja stalinisteihin. Jos he joskus kyllästyvät tähän ja vastaavat ateisteille samalla mitalla, on se kyllä ateistien oman aggresiivisuuden ja fanaattisuuden syytä.

Itse en halua stereotypisoida, leimata ja demonisoida mitään uskonnollista ryhmää, en kristittyjä, muslimeita tai ateisteja.

Tiede ei ota kantaa uskovaisten uskomuksiin. Uskovainen uskoo maailman olevan Jumalan luoma. Tiede kertoo millainen tuo maailma on. Tiede ei esitä väitteitä maailman rakennuspalikoiden perimmäisestä alkuperästä. Ei tarvitse olla Niiniluoto tajutakseen että uskonto ei ole millään tavalla ristiriidassa tieteen kanssa. Jopa kreationistit, jos vähän vaivautuvat ajattelemaan, voivat mukailla tieteen kertomusta evoluutiosta, ja samalla uskoa, että kysymys on sen maailman viipalekuvasta, jonka Jumala on luonut. Jumalalle yksi päivä on kuin tuhat päivää (tai miljardi). Voi olla tieteellinen ja kreationistinen samaan aikaan. Jumalan näkökulmasta luomisprosessi on tietynlainen. Maalliset ihmiset, tiedemiehet, tutkivat tuota prosessia (olevaista, evoluutiota) parhaan kykynsä mukaan.

Tieteellisen maailmankuvan mukaan vapaata tahtoa ei ole. Tietoisuus on neurofysiologisia prosesseja, jotka valmistelevat ajatuksia ja toimintoja jo ennenkuin tajuamme niihin ryhtyneemme. Tämä näkökulma on uskontoihin sisäänrakennettuna. Ennaltamäärämisoppi ja ajatus vapaasta tahdosta ovat vain saman “kohtalonviivan” kaksi näkökulmaa, kuten kalvinstit ajattelivat. Jumala yhdessä ulottuvuudessa, ihminen toisessa. Tapahtumat ovat ennalta päätetyt (vaikkapa evoluution kulku ja ihmisen toimet), mutta ihmisellä on jostain syystä vapauden kokemus. Ajatus synnistä ja katumuksesta edellyttää tämän. Tutkimattomat ovat Herran tiet, kirjaimellisesti. Suhteessa tuohon valmiiseen viivaan, olemme kuin ameeba kaksiulotteisellla maapallon pinnalla, autuaan tietämättömänä kolmannesta ulottuvuudessa, tai siis ulottuvuudesta, josta katsottuna evoluutio ja universumi on juuri sellainen kuin miksi Jumala sen loi. Hänelle valmis, meille prosessi. Tiede tutkii tuota prosessia, eikä voi eikä halua eikä sen tarvitse ottaa kantaa tuohon uskonnolliseen näkökulmaan. Mutta Dawkins ja ateistitvimmaiset ottavat kantaa sitäkin kovemmin. Heitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa vakavasti. Heidän vakavasti ottaminen olisi huuhaan vakavasti ottamista.

Ihmisten maailmakuvat eivät ole monoliittisia vaan moniuloitteisia. Yksittäisellä ihmisellä on niin pieni perspektiivi maailmaan, että tällaista erilaisuutta on pidettävä positiivisena, koska juuri sieltä voi syntyä jotakin uutta. Myös tieteessä on erilaisia käsityksiä maailmasta sen mukaan millaisia asioita pitää tärkeänä ja tutkii. Ilmastonmuutos on siitä yksi esimerkki. Useimmille ihmisille ilmastonmuutos on täysin uskon asia, koska enemmistö ei ole sitä sen paremmin miettinyt ja joutuu luottamaan muiden tietoon. Sitä ei kuitenkaan kutsuta uskovaisuudeksi. Niitä tutkijoita, jotka kieltävät tämän uskomuksen, näköjään kutsutaan denialisteiksi ja heidän näkemystensä takana oletetaan olevan erilaisia motiiveja ja harhaoppisuutta. Tämä on yksi maallinen esimerkki siitä, miten tiede nykyisin saarnaa ja on huolissaan muiden ajatuksista - itse muuten olen eräänlainen ilmastoagnostikko, mutta kannatan hiilipäästöjen vähentämistä. Tutkijat eivät teorioineen pysty ennakoimaan esimerkiksi taloudellisia käänteitä, malliesimerkkinä nykyinen lama. Talousteorian pappeja nähdään jatkuvasti tv:ssä, mutta kansa ei heihin usko, vaan keskustelupalstoilla heitä lähinnä kehotetaan eroamaan. Eikä ehkä syyttä, koska taloustiede ei silminnähden tiedä. Kylähulluna pidetty curling-mestari Uusipaavalniemi sen sijaan on saanut mainetta laman ennustajana. Maailmankaikkeudesta tiedetään jotakin, mutta luultavasti (toivon ainakin) tiede tietää, että ei se paljonkaan tiedä. Jos 3/4 oletetusta kokonaisuudesta on löytynyt äskettäin eikä siitäkään paljon tiedetä, ei ole syytä henkseleiden paukutteluun. Silti monet tutkijat ovat liikuttavan varmoja itsestään ja nimittelevät kekseliäästi ihmisiä, jotka eivät oikein usko heidän evankeliumiinsa.

“Tiede” on niin fragmentoitunut kokonaisuus, että ainakin minun käsittääkseni on melko mahdotonta sanoa, mitä tiede mistäkin asiasta kertoo. Ja todellinen tieteen vihkimyksen saaneiden joukko on maailman väkilukuun suhteutettuna mikroskooppisen pieni. Monet eivät juuri lotkauta korvaansakaan eli kylähulluja riittää. Erilaiset maailmankatsomukseliset ideologiat vaativat sisäistä konformismia ja niin tekevät uskonnot ja niiden alalaji tiede samalla tavalla. “Tiede” väittää tietävnsä asiat parhaiten, mutta niin väittävät “uskonnotkin”.

Niiniluoto: “Uskonnollinen maailmankuva voi olla myös ei-tieteellinen, jolloin uskonvaraiset näkemykset koskevat sellaisia asioita, joihin tiede ei ota kantaa. Tällaisessa tapauksessa uskonnollinen maailmankuva ei ole ristiriidassa tieteen kanssa.”

Olisiko tässä jotakin kompromissin aineksia? Niiniluodon näkemys lähtee tietysti tieteen sisältä, jolloin hän näkee että tiede on lähtökohtaisesti aina oikeassa ja jos se olisikin väärässä, se kuitenkin korjaa itseään. Sellaiset asiat, joita tiede ei pysty käsittelemään, ovat sitten uskonvaraisia. Oletan, että joku evoluutiotutkija saa tällaisesta raivokohtauksen, mutta hän onkin oman maailmankuvansa pappi. Sanottakoon nyt vielä, että uskon evoluutioon, mutta en katso sen olevan kummemmin ristiriidassa tuonpuoleisten asioiden kanssa.

“Uskonnollinen maailmankuva on epätieteellinen, jos se muodostuu näkemyksistä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Uskonnollinen maailmankuva voi olla myös ei-tieteellinen, jolloin uskonvaraiset näkemykset koskevat sellaisia asioita, joihin tiede ei ota kantaa. Tällaisessa tapauksessa uskonnollinen maailmankuva ei ole ristiriidassa tieteen kanssa.”

Itseasiassa me emme edes näe sitä, koska sitä ei ole muualla kuin mielessämme. Liitämme ilmiöiden välille suhteita (esim syyseuraus) ja malleja. Suhteet ovat ontologisia käsitteellisiä kategoriota. Evoluutiota ei monien asioiden yhteydessä pitäisi “katsoa”/konstruoida/ottaa puheeksi ollenkaan (Esim. jossain sosiaalisessa kontekstissa, jossa evoluution tekaistusta näkökulmasta suositaan tai alistetaan jotain ihmisryhmää: esim. perinteinen sukupuolivähemmistöjen syrjiminen epäluonnollisina, evoluutionvastaisina tms.), koska tällöin siitä tehdään normi, jota se ei ole.

Evoluutiokin on siitä tyhjä käsite, että sen piikkiin voidaan pistää mitä vaan, tietenkin, koska tieteellisen maailmankuvan mukaan olemme täysin evoluution tulosta, emmekä mitään muuta. Esim. ehkäisy (miksei selibaattikin) kuuluu meidän, evoluution muovaaman ihmisen mahdollisuuksiin ja taitoihin, ja on osa (luonnollista) todellisuuttamme. Lisääntyminen ja lajinsäilytys eivät todellakaan kuulu nykyihmisen “pakollisiin aineisiin”, sen enempää kuin kansanmurha, sinkkuelämä tai selibaattikaan. Its up to us. Tämä on todellisuutta. Evoluution mukaan itsensä tai tulevaisuutensa katselu on itsensä sitomista huuhaahörhöön (siinä missä uskontokin). Sosiobiologisen ym. retoriikan kautta ajaudutaan “tieteen” mielipiteettömästä maailmasta sosiaalisen kentän järjestämiseen luonnosta tempaistujen tyhjien kategorioiden normittamisella, esim. “organismiretoriikalla”, jota sinunkin edustamasi “ihmiskunta”-puhe tuppaa olemaan: Todellisuudessahan olemme vain yksilöitä, mutta “ihmiskunt”a-, “kansakunta”, -”kansanrotu” ym. -retoriikassa meistä tehdään kollektiivinen subjekti, jonka nimissä ja johon nähden yksilöitä objektivoidaan hallittavaksi. Eli täydellisen epä-tieteellinen harhakäsitys.

“Luonnonvalinta on suosinut sellaista elämää, joka pyrkii varmistamaan lisääntymisensä. Eri eliölajeilla on tähän eri keinot, eikä liene vaikea kuvitella ihmisellä olevan siihen omansa ihan “luonnostaan”.

Tuossa edellä jo vastasinkin tähän. Eli keinoja meillä on vaikka mihin, lisääntymiseen tai lisääntymättömyyteen. Lisääntyminen on tieteellisen maailmankuvan omaavissa sivistysvaltioissa yksi, yhä vähemmän suosittu harrastus. Mikään ei estä meitä lopettamasta koko ihmisevoluutiota (tyyliin Pentti Linkola), ja tämäkin vaihtoehto olisi 100% luomuvaihtoehto.

“Pointti onkin oikeastaan siinä, että sinulta otetaan pois oikeus väittää tietäväsi asioiden todellinen tila.”

Eikä oteta. Tämä on ihan tuulesta temmattu väite. Useimmat länsimaiset uskovaiset (tai ainakin yhä useampi, ja ainakin koulutetuimmat) tietävät universumistaan vähintään yhtä paljon kuin perus ateisti. Islamin ja Kristinuskon parissa kai tiede on operoinut koko historiansa. Vaikkei olisikaan, niin mitään syytä ei ole väittää, että uskovalta olisi jotenkin “peitetty” todellinen tieto universumistaan. Sehän on painettuna koulukirjoihin ja Kari Enqvistin mainioihin (jos ei uskonto- ja filosofivihaa lasketa) kansankielisiin tiedekirjoihin. Uskovainen voi vaikka etsiä sitä Riggsin hiukkasta ja sen löydettyään liittää sen täydelliseen hiukkastaulukkoon ja universumiin (jonka uskoo olevan alkuperiltään Jumalan käsialaa, tai sitten on uskomatta, ei muuta mitään).

“Todellinen tila” olisi siis se, että et tietäisi (etkä uskoisi tietäväsi) todellista tilaa.. Siitä on paljon helpompi ponnistaa kuin perusteettomasta uskosta.”

Vähintään yhtä todellinen tila on tietää universuminsa (tieteellinen maailmankuva) ja uskoa sen olevan alkuperiltään (esim. energia) luotu. Vaikka kuinka syvälle tieteeseen perehdyt, niin ei tämä paralleelisuus miksikään muutu, ei nämä näkemykset törmää toisiinsa. Ja nämä kaksi linjaa (tieto universmista ja usko sen Jumalalliseen alkuperään) ovat tieteellisen maailmankuvan mukaisesti molemmat saman hiukkastanssin yhtä luonnollisia ilmentymiä, yhtä turhia tai juhlavia.

Onko se “todellinen, kouriin tuntuva asia”? Toki ihmislajin voi sanoa olevan konkreettisesti olemassa, mutta tuo “ihmiskunta” on kyllä lähes kaikissa käyttöyhteyksissään abstrakti, metafyysinen, transsendentti subjekti, eli kaikkea muuta kuin konkreettinen, todellinen ilmiö, jonka puolesta olisi järkevää nähdä vaivaa. (Ainakaan sen järkvämpää kuin oman taivaspaikan tai muun uskonnollisen konstruktion puolesta).

“Jos uskonto opettaa ihmiskunnan vaalimista, niin hyvä! Se on ainakin minun mielestäni positiivinen asia.. Harmi vain jos sen asian kylkiäisenä pitää vastaanottaa taikausko-huuhaa.”

Haukkuessasi “taika-usko-huuhaata” operoit itse täysin metafyysisessä virtuaalitodellisuudessa, kaukana siitä, mitä kuuluu “tieteelliseen maailmankuvaan”. Operoit sellaisissa sfääreissä ja sellaisilla käsitteillä , joita itseään voidaan hyvin nimittää taika-usko-huuhaaksi. Olen yrittänyt ilmaista, miten tuollainen argumentointipositio (vapaa-ajattelijoille ja muille julistajille tuttu), josta käsin arvostellaan uskontoja, on itsessään, käyttämiensä käsitteiden, motiivien ja logiikan osalta niin ristiriitainen, että se samastaa itsensä vastustajiinsa, ja tavallaan mitätöi itsensä, tai ainakin tekee itsensä naurunalaiseksi, vaikka (ja juuri siksi koska) lähtökohdan piti olla “tieteellisen” vakuuttava. Tämä tulee selvästi esiin, kun sitä vaivautuu ajattelemaan kunnolla, suhteessa “tieteelliseen maailmankuvaan”, niin että tuo maailmankuva on oikeasti määritelty, eikä vain vakuuttavalta kuulostavan auktoriteettiasunsa vuoksi purematta nielty (kuten sen julistajat haluaisivat)

Yritän tarkentaa:
Tarkoitan tätä “tieteellisen maailmankuvan” näennäisneutraalista suojasta esitettyä uskonnonvastaista julistamista ja arvostelua, jossa käytetyt argumentit leijuvat jossain transsendentin julistuksen pilvissä, kaukana siitä mikä on todellinen tieteellinen maailmankuva. Tämä voi kuulostaa pilkunpökkimiseltä ja saivartelulta, mutta se näkökulma, jota olen yrittänyt tuoda esiin, ja josta katsoen sinunkin tapasi puhua “tieteellisestä maailmankuvasta” aina neutraalina, ihmiskunnasta jonain moraalisubjektina tai olentona, evoluutiosta jonakin, johon voi vedota maailmankatsomuksia ja elämäntapoja arvosteltaessa, elämästä ja luonnosta “jonain enempänä” kuin mitä ne ovat (kaikki ja ei mitään) jne. tulee esiin vain tällaisten omien käsitteiden tarkastelun kautta. Eli kuten aiemmin sanoin, kaikkea ja ei mitään tarkoittaviin käsitteisiin ladataan arvoja ja poliittisia suuntia, ja kun ne esitetään (väärennetyn)”tieteellisen maailmankuvan” nimissä, niin niihin on helppo aivopestä muut ja itsensäkin.

Jos puretaan nykytieteen universumituntemuksen ympäriltä transsendentti huuhaa ja hihhulointi, eli nämä normatiiviset ja arvolatautuneet katsomukset, kuten juur nämä “ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuuden projektion kautta tapahtuvien arvostelmien teko tässä päivässä jne.”, niin mitä jää? Jää se oikeasti neutraalein tieteellinen maailmankuva, jonka mukaan olemme (vain) ainetta ja energiaa, näiden vuosimiljardisessa törmäilyssä (jota evoluutioksi kutsumme) muodostuneita ja muodostuvia energiatihentymiä. Tietoisuutemme, samoin kun kaikki sille välittyvät kuvat ja kokemukset “todellisuudesta” ovat efektiivisiä karkeistuksia varsinaisesta fundamentaalisesta todellisuudesta, joka on pelkkää kvarkkien tanssia, ja liian vaikeaa ihmisjärjen käsiteltäväksi (siitä erottamamme ilmiöt ovat efektiivisiä kuvauksia, eli informaatiota hukkaamalla saavutettuja kaukaa katsottuja konstruktioita: “todellisuutta” joka ei vastaa todellisuutta).

Olemme kvanttimekaanisia tiloja unviersumin kvanttiaallon osa-aaltojen epätahtisessa dekoherenssissa. Sinä, minä, Einstein, tämä keskustelu, tietoisuutemmme, tiede, uskonto, jne. ovat kaikki vain ja ainoastaan tätä samaa kvanttiaaltoilua, mutta näin “esiintuotuina” “ilmiönä” efektiivisiä kuvauksia tuosta kvanttikentästä. Jos ja kun tämä on SE neutraali OIKEA “tieteellinen maailmankuva”, ei siitä voi, tuota neutraaliutta rikkomatta, normittamatta, politisoimatta jne., erottaa mitään moraalia tms. hyvää ja oikeaa olemista tai projektia, suuntautumista, elämäntarkoitusta, syytä, oikeaa tapaa suhtautua tuohon kvanttiaaltoiluun, jota olemme. SIITÄ (luonnosta, unvirsumista, tieteellisestä maailmankuivasta) EI VOI JOHTAA MITÄÄN PERUSTELUA TAI PAREMMUUSJÄRJSETYSTÄ MILLEKÄÄN SOSIAALISELLE TOIMINNALLE, KATSOMUKSELLE, ELÄMÄNTAVALLE, USKONNOTTOMUUDELLE, TIETEELLISELLE INTRESSILLE (ei edes tuon kvanttimaailman tutkimiselle) VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDELLE YM. (sori, capsit jäi päälle).

Olemme siis pelkkää kvanttikenttää. Tuolta kentältä ei tule MINKÄÄNLAISTA “ilmoitusta” oikeasta tai väärästä tavasta lähestyä sitä (kuten tieto tai usko), tai jättää lähestymättä (tieteen voisi hyvin lakkauttaa, eikä kvanttikenttä siitä välittäisi. Tarkemmin ajateltuna tieto kvanttimaailmasta ei ole mitenkään lähtökohtaisesti merkittävä, kuten ei mikään muukaan tieto, tai usko, eikä niihin kuulu suhtautua millään tietyllä tavalla). Tieteellisestä maailmankuvasta (joka on itsekin efektiivinen kuvaus, karkeistus, likiarvo, kuten tiedemiehetkin ja mittalaitteet) ei voi johtaa mitään normia, kriteeriä tms. ohjenuoraa, jonka mukaan tiedettä, uskontoa, ihmiskuntaa, tulevaisuuden sukupolvia, naapurin koiraa tai anoppia tulisi kohdata, ymmärtää, käsitellä tai ignoroida.

Pointti on siis se, että “tieteellisen maailmankuvan” nimissä kaikki on sallittua, mikään ei ole kiellettyä, uskonto on ok tai ihan sama, samoin tiede itse. Kaikki aivojemme impulssit ovat tieteellisen maailmankuvan mukaan “yhtä hyviä tai huonoja”: karkeistuupa sieltä sitten “uskonnollisuus” tai “tieteellinen kiinnostus” tai mitä tahansa. Eli näin ollen “tieteellinen maailmankuva”, silloin kun sitä puolustetaan tai sen näkökulmasta vastustetaan jotain näkemystä (uskontoa) on väärennös, saastainen pamfletti poliittisten agitaattorien käsissä.

Ilman politisoituneita välikäsiä, tieteellinen maailmankuva on vain katse objektiiviseen todellisuuteen tai tieteen tekoon, vailla “suosituksia” tai sosiaalisia paremmuusjärjestyksiä. Tällaisena puhtaana sitä harvoin tapaa, koska käsitteelle “tieteellinen maailmankuva” (tai katsomus), ei oikeastaan ole mitään käyttöä, muuten kuin noissa propaganda- ja uskonnonvastustushommissa. Se on taikasana samassa huuhaan ja taikauskon, metafysiikan ja transsendenssin kentässä, jossa sen nimissä vastustetaan toisia vastaavia hihhuleita. Universaalista on tehty partikulaarinen, luonnosta poliittinen.

Lisää tuohon tieteen neutraaliin tasoon yksikin normatiivinen ohjenuora, elämäntarkoitus, maailmankatsomusten arviointikriteeri tai muu normi, niin tieteellisestä maailmankuvasta on tullut poliittinen ohjelma tai muu julistava projekti, eikä se enää ole tieteellinen maailmankuva alkuperäisessään asussa. Kuten sanoin, “tieteellinen maailmankuva” kuulostaa komealta ja luotettavalta, ja sen nimissä taitava politikoija saa ihmiset sitoutumaan yliluonnollisiin, transsendentteihin, moraalisiin ym. näkemyksiin ja toiminnanmotiiveihin, jotka ovat erittäin lähellä sitä mistä uskonnoissa on kysymys. Ja näin ollen toteutuu se asetelma, josta olen puhunut. Eli uskontoja vastustavat “tieteellisen maailmankuvan” nimissä esiintyvät lahkot ovat logiikaltaan ja peruseiltaan samanlaisia, kuin vastustamansa ilmiöt, ja kumpikin on universaalisesti yhtä väärässä, ja kummallekaan ei “tiede” ole todellisuudessa lupautunut auktoriteetiksi.

Tuli toistoa ja rautalankaa, sori, (multitablasin kirjoittaessani…)

Luonnonvalinta on suosinut sellaista elämää, joka pyrkii varmistamaan lisääntymisensä. Eri eliölajeilla on tähän eri keinot, eikä liene vaikea kuvitella ihmisellä olevan siihen omansa ihan “luonnostaan”.

Ja jokainen luontodokumentteja katsonut tietää kuinka erilaiset savannin pikku hattivatit pitävät vuorollaan leijonavahtia koko yhteisönsä (ei vain omien jälkeläistensä) hyväksi. Monissa tapauksissa yhteistyö ulottuu jopa oman lajin ulkopuolelle, eikä heitä varmasti ole yksikään vapaa-ajattelija tähän valmentanut.

Ja vaikka ihmisen “uhrautuminen” ihmiskunnan hyväksi olisikin saarnaajan tyrkyttämää, niin onhan se aika eri asia kuin uskonto. Ihmiskunta on todellinen, kouriintuntuva asia, ja jos sen kokee hyväksi asiaksi olla olemassa, niin silloin sitä kannattaa vaalia. Jos ei koe, niin sitten ei.

Jos uskonto opettaa ihmiskunnan vaalimista, niin hyvä! Se on ainakin minun mielestäni positiivinen asia.. Harmi vain jos sen asian kylkiäisenä pitää vastaanottaa taikausko-huuhaa.

Itse asiassa perisynteineen kaikkineen, jotkin kristinuskon lahkot tuntuvat jopa sangen misantrooppisilta.

“Huomaatko, miten evoluutio on vieläkin ajatuksissasi jotain jonka näkökulmasta toimintaa motivoidaan, ja joka on jokin havaittava ja ”olemuksellinen” prosessi, historian progressiivinen jatkumo, hiihtohissi, väylä jne tms. johon nähden oma identiteetti ja toiminta määritellään.”

No ei se ole ajatuksissani noin. Tiedän varsin hyvin mitä evoluutio on, ja ainakin biologisella puolella homma on hyvin simppeli.

Me näemme biologisen evoluution ulkoa käsin. Meistä saattaa näyttää siltä, että sillä on jokin tarkoitus, mutta asiaa tutkimalla havaitaan ettei näin ole.

Kulttuurievoluution kohdalla asia ei mielestäni ole näin yksinkertainen, sillä me tapahtuman pelinappulat olemme tietoisia tästä tapahtumasta. Ulkoa käsin tarkasteltuna asialla ei välttämättä edelleenkään ole tarkoitusta, tai ehkä sitä on väärin nimittää evoluutioksi ollenkaan. Kulttuurimme nyt kuitenkin kehittyy, ja eri ihmisryhmät yleensä haluavat sen kehittyvän positiiviseksi katsomaansa suuntaan.

Ja kyllä, niin varmaan halusivat natsitkin.

“Kärjistän tarkoituksella, jotta tulisi esiin se pointti, että maailmankuvaamme ja katsomukseemme yrittävät vaikuttaa monenlaiset silmänkääntäjät uskonnoista vapaa-ajattelijoihin. “Tieteellinen maailmankuva” kuulostaa niin neutraalilta ja vakuuttavalta, että sen nimissä on mahdollista saada ihmiset näkemään ja toteuttamaan itsensä ja yhteisönsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla.”

Tieteellinen maailmankuva *on* neutraali ja vakuuttava. Se, että uskonnot tällaisissa väittelyissä nostetaan sen kanssa samalle viivalle, on oikeastaan aika röyhkeää.. Se on kuin tunnetun kylähullun huutelut otettaisiin mukaan vakavaan poliittiseen keskusteluun.

“Kovin ongelmattomasti oletat tuon ”asioiden todellisen tilan” olevan alastomana odottamassa ja saatavilla heti kun uskonnollisuudesta luovutaan. Ja onko se varmasti vapauttava kokemus?”

No, provokaatiota toki minulta.. Minä en ole ikinä ollut uskovainen, joten en voi sanoa millaista siitä on luopua. Siitä löytyy kyllä muiden ihmisten lausuntoja (kuten löytyy varmasti toiseenkin suuntaan). Minä peilaan asiaa sen kannalta, että kuinka ahdistavalta ajatukselta uskoon tuleminen minusta tuntuisikaan. Aivan kuin minut yhtäkkiä pistettäisiin häkkiin. Eihän se sellaista varmasti oikeasti olisi, mutta tästä vinkkelistä katsottuna se vaikuttaa kyllä siltä.

“Sitähän ei tietenkään ole helppoa huomata, jos onkin aivopestynä vääriin näkökulmiin ”asioiden todellisesta tilasta”, eli joutunut ojasta allikkoon.”

Tämä on toki totta, mutta siksi tiede on niin kätevä asia, että sitä useimmiten voidaan testata. Tiedemiehet (uskovat tai uskomattomat) kerta toisensa jälkeen yrittävät todistaa rakkaitakin teorioitaan tosiksi, ja he usein joutuvat pettymään lahjomattoman tieteellisen metodin edessä. Toki huijauksia silloin tällöin esiintyy, mutta se ei ole itse tieteen vika.

“sieltä löytyy taustalta näitä ”elämäntarkoituksen opettajia”, vapaa-ajattelijoita, sosiaalidarwinisteja tai muita tieteen hihhuleita.”

“Hihhuli on (jyrkästä) lestadiolaisesta tai kiihkoilijasta, intoilijasta käytetty halventava nimitys[1]. Sanaa on käytetty 1800-luvulta asti. Sana muodostui lestadiolaisten tilaisuuksissa liikutuksissa olleiden hih huh -huudoista. Lestadiolaisuuden yleinen nimitys oli 1800-luvulla “hihhulilaisuus”.[2]

Hihhulit nimellä tunnetaan myös ekspressionistisen taidemaalari Tyko Sallisen uskonnollista hurmosta kuvaava kuuluisa öljyvärimaalaus vuodelta 1918.[3]”
-Wikipedia

Sinulta lipsahtaa usein tuo hihhuli tai hörhö lauseeseen kun puhut tieteen puolustajista. Se on aavistuksen hymyilyttävää, koska “tiede-hihhuli” tms. on niin ilmeisen itseristiriitainen termi… Vähän kuin “stoalainen raivohullu” tai “jättiläiskääpiö”.

“”asioiden todelliseen tilaan” vapautumisen strategia ei välttämättä ole ihan ongelmaton juttu.”

Pointti onkin oikeastaan siinä, että sinulta otetaan pois oikeus väittää tietäväsi asioiden todellinen tila. “Todellinen tila” olisi siis se, että et tietäisi (etkä uskoisi tietäväsi) todellista tilaa.. Siitä on paljon helpompi ponnistaa kuin perusteettomasta uskosta.

”Samaan tapaan vapaa-ajattelija kokee elämänkatsomuksensa (johon sisältyy uskonnosta luopuminen) olevan ihmiskunnalle hyödyksi. He yrittävät taivuttaa kulttuurievoluutiota “jumalattomaan” suuntaan. Olen tässä asiassa tietenkin heidän leirissään.”

”Ihmiskunnan” puolesta uhrautuminen on ainakin yhtä järjetöntä kuin uskonnollinen usko. Yksilöllä ei ole mitään tuollaisia mahtipontisia ja uljaita moraaliajatuksia, maailmanpelastusmentaliteettia, lajinsa puolesta uhrautuvuutta ym. huuhaa-sitoumuksia “luonnostaan”, kyllä ne on yksilön aivoihin pessyt joku kanssaihminen, esim. jonkun tieteellisen maailmankuvan tyrkyttäjä-saarnaaja. Opittua ja sisäistettyä sitoutumista yli-yksilöllisiin kehityskertomuksiin. Huomaatko, miten evoluutio on vieläkin ajatuksissasi jotain jonka näkökulmasta toimintaa motivoidaan, ja joka on jokin havaittava ja ”olemuksellinen” prosessi, historian progressiivinen jatkumo, hiihtohissi, väylä jne tms. johon nähden oma identiteetti ja toiminta määritellään. Tuo ajatus on niin syvälle juurtunut, että se kulkee mukana kuin tauti. Itsekin huomaan puhuvani väilllä evoluutiosta noin, vaikka tiedän, että se ei ole mikään ”linja” tai ”prosessi”, johon pitäisi olla jossain suhteessa. Tällainen suhde evoluutioon on seurausta jostain ”tieteellisen maailmankuvan” poliittisesti tms. latautuneesta propagandasta tai tahattomasta väärinymmärryksestä. Joka tapauksessa se on hullutusta ja vähintään yhtä järjetöntä kuin muutkin uskonnot tms. suhteet metafyysisiin transsendentteihin hahmoihin (Jumala, ihmiskunnan tai maapallon tulevaisuuden tila, historian kehittämiseen sitoutuminen, evolutionistiseen elämäntaisteluun osallistuminen, tulevien sukupolvien vuoksi uhrautuminen jne.). Kärjistän tarkoituksella, jotta tulisi esiin se pointti, että maailmankuvaamme ja katsomukseemme yrittävät vaikuttaa monenlaiset silmänkääntäjät uskonnoista vapaa-ajattelijoihin. “Tieteellinen maailmankuva” kuulostaa niin neutraalilta ja vakuuttavalta, että sen nimissä on mahdollista saada ihmiset näkemään ja toteuttamaan itsensä ja yhteisönsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla.

”Oppilaitoksemme ainakin yliopistojen puolesta on käsittääkseni kaukana maailman parhaasta. Ehkä Harvardissa opetettaisiin kurssi, jonka käytyäni ymmärtäisin jopa sinua.”

Provokatiivisen tyylini taustalla oli paitsi saunakaljat, myös kiukkuni yliopistouudistusta ja tätä ”ajan henkeä” vastaan, jossa kovien tieteiden ja taloudellisten intressien tieltä ajetaan alas humanistista ja yhteiskuntatieteellis-filosofista ajattelukulttuuria. Tällöin esim. tässä ketjussa puheena olleet ”tieteen” ja sen nimissä esiintyjien projekteihin ja tieteelliseen maailmankuvaan mahdollisesti liittyvät kulttuuriset ja poliittiset arvolataukset, toiminnan motiivit ja merkitykset ym. kähmäisyys uhkaa jäädä näkemättä, kun tällaisilta sosiaalisilta tarkkailijoilta otetaan rahoitus ja annetaan se teknis-luonnontieteelliselle, taloudellisen intressin sanelemalle lohkolle.

”Uskonto rajoittaa ihmistä. Toisia enemmän, toisia vähemmän. Sinua se tuskin rajoittaa paljon, vaikka oletkin jatkuvasti ympäröimässä maailmankaikkeuttamme jollakin.. Joka tapauksessa oivallus asioiden todellisesta tilasta on vapauttava.”

Kovin ongelmattomasti oletat tuon ”asioiden todellisen tilan” olevan alastomana odottamassa ja saatavilla heti kun uskonnollisuudesta luovutaan. Ja onko se varmasti vapauttava kokemus? Jos ja kun asioiden todellinen, yliluonnollisuuksista riisuttu tila on kontingenssi ja lajielämä moraalittomassa maailmassa, niin ei tuo kovin ”vapauttavalta” kuulosta, mutta makuasia kai sekin on. Se ”asioiden todellinen tila” saattaa kuitenkin olla toisenlainen, jos se ilmenee sinulle noiden latautuneiden maailmankuva-versioiden kautta, joiden näkökulmaa olen nostanut esille. Sitähän ei tietenkään ole helppoa huomata, jos onkin aivopestynä vääriin näkökulmiin ”asioiden todellisesta tilasta”, eli joutunut ojasta allikkoon.

Esim. tuo mainittu evoluution käsittämisen tapa tai monet ”luonnonmukaisuuden” näkökulmasta esitetyt arvoarvostelmat sosiaalisella ja polittisella kentällä jne. Yleensäkin ”luonnon normittaminen”, eli jonkinlaisen normin näkeminen luonnossa/universumissa on varma merkki tällaisestä vinksahtaneesta maailmankuvasta, ja sieltä löytyy taustalta näitä ”elämäntarkoituksen opettajia”, vapaa-ajattelijoita, sosiaalidarwinisteja tai muita tieteen hihhuleita. Normi on sosiologinen käsite, luonnossa ei ole normeja. Mikään ei siis ole vähemmän tai enemmän normaalia luonnossa kuin joku muu. (Silti monet identiteetit ja elämäntavat nähdään monesti varsin ”luonnottomina ja epänormaaleina”). Eli ”asioiden todelliseen tilaan” vapautumisen strategia ei välttämättä ole ihan ongelmaton juttu. .

Tosissasi oletko sinä? Noh, ollaan mukana… Skippasit kokonaan tuon tärkeämmän asian, eli sen, kuinka homeopaattiset hoidot vaarantavat terveyden, jos oikeita terveydellisiä ongelmia ei käydä näyttämässä oikeille lääkäreille.

Silti aivan riittävä syy on tuo rahojen tuhlaaminenkin. Se on makuasia meneekö Tiede-lehteen käytetyt rahat “parempiin suihin”, mutta pointtina siinä on se, että ainakin silloin rahoja vastaan saatu tuote on se mikä yritettiinkin ostaa.

Harvempi ostaa homeopaattista hoitoa siksi, että haluaa nimenomaan ostaa homeopaattista hoitoa. Motiivina oletettavasti on jonkin vaivan hoitaminen tai “olon parantaminen”. Tällöin rahoja vastaan saatu tuote on jo lähtökohtaisesti viallinen. Sinua on huijattu!

“(hörhö plasebo ym. viihtyvyys kontingentissa elämässä versus ____________?)”

Kyllä. Tuo plasebo-argumentti menee läpi. Homeopaattisesta hoidosta varmasti voi olla hyötyä plasebona. Se on kuitenkin täysin riittämätön syy homeopaattisten hoitojen puolesta.

Toimiakseen plasebon pitää olla uskottava, eli potilas ei saa tietää saavansa “sokerikapselia”. Tällöin plasebo-sisältää aina eräänlaisen huijauselementin, vaikka vaikutus olisikin tosi.

En tiedä käyttävätkö oikeat lääkärit plaseboa paljoakaan, MUTTA ainakin heidän ammattitaitonsa tekee sen käytöstä turvallista. Jos homeopaatilta menee kysymään hoitoa vaikkapa keuhkokuumeeseen, niin hän oletettavasti kovasti yrittää hoitaa sinua. Seuraukset voivat olla vakavat.

“**“Mikään tuossa mainitsemistasi asioista ei ole “tieteellisen maailmankatsomuksen” mukaan millään tapaa “hörhöyttä.””

Edes se Kristuksen verenä juotu viini??”

Kristuk… luulin että tarkoitit ihan yleisesti ruoan/juoman “pehmeitä arvoja”, eli sitä, että ne ovat enemmän kuin vain ravintoa. Olin ilmeisesti siis väärässä?

Kristuksen verenä juotava viini on tietenkin hörhöyttä, *jos* sen ottaa millään tasolla todesta. Toki se voi olla merkittävä kulttuurisidonnainen rituaali, jota halutaan vaalia. Ei sitä mekaanista toimitusta tarvitse välttämättä mihinkään kadottaa edes ateistin mielestä.

“Mitä järkeä tässä lauseessa oli? Miten (kulttuuri)evoluutio liittyy/vaikuttaa siihen mitä vapaa-ajattelijat kokevat tai tekevät?”

No sitä on vähän vaikea pukea sanoiksi.. Evoluutio itsessään on päämäärätöntä, eikä siitä voida sanoa meneekö se positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Se vain… “tapahtuu”.

Mutta koska kulttuurievoluution pelinappuloina toimivat ihmisten ajatukset, niin asia on hieman monimutkaisempi. Tämä on nyt ihan vain omaa pohdiskeluani, mutta mielestäni ihmiset yrittävät periaatteessa ihan tietoisesti vaikuttaa kulttuurievoluutioon levittäessään ajatuksiaan. Uskovainen ihminen kokee tärkeäksi levittää uskoaan, koska hän uskoo sen olevan ihmiskunnalle positiivinen kehityssuunta.. Esimerkiksi kristinuskossa on vielä nerokkaasti sisäänrakennettu lähetyskäsky siltä varalta, että kristityt eivät muuten kokisi tarvetta elämänkatsomuksensa levittämiseen.

Samaan tapaan vapaa-ajattelija kokee elämänkatsomuksensa (johon sisältyy uskonnosta luopuminen) olevan ihmiskunnalle hyödyksi. He yrittävät taivuttaa kulttuurievoluutiota “jumalattomaan” suuntaan. Olen tässä asiassa tietenkin heidän leirissään.

“Tämä evolutionistinen harha sisältyy monien “tieteellisesti” ja luontoreduktionistisesti ajattelvien ajatteluun, ilmeisesti myös sinun?”

Tuossa yllä siis selitystä tähän. Evoluutio on toki päämäärätöntä.

“En jaksaisi luennoida joka asiasta ja käsitteestä. Meillä on maailman paras koululaitos ja hyvät ylilopistot sitä varten.”

Heh.

Oppilaitoksemme ainakin yliopistojen puolesta on käsittääkseni kaukana maailman parhaasta. Ehkä Harvardissa opetettaisiin kurssi, jonka käytyäni ymmärtäisin jopa sinua.

“Mieti itse: miten ajattelet esim nyt mainittuja urheilua tai ruoan tai sen kypsyyden määritelmiä (tai aiemmin käsiteltyjä ymmärtämisen etymologisia ulottuvuuksia). Miten asiat ovat ja millä muilla tavoilla ne voisi olla/nähdä.”

Täytyy myöntää, että en tosiaankaan ymmärrä mitä haet takaa. Ruoka voi olla mitä tahansa poroksi palaneen ja “vielä elävän” välimaastossa. Riippuen ruokalajista sitä myös nautitaan melkein koko skaalalla.

“En tarkoita nyt sinua vaan näitä vapaa-ajattelijoita tms. tyhjänpuhujia, jotka kuvittelevat olevansa asemassa, josta käsin sosiaalista todellisuutta järjestellään, mutta tosiasiassa ovat naiiveja ja tietämättömiä edes oman positionsa ja projektinsa sanastosta, logiikasta ja perusteista, ja sen vuoksi toimivat suoraan sanoen päättömästi.”

Ovatko vapaa-ajattelijat siis väärässä siksi, että he ovat tyhmiä… vai tyhmiä siksi, että he ovat väärässä? Kummin päin vaan, argumenttisi premissi ei ole kovin vahva, ja johtopäätös on huono.

“**“Ainakin siihen hyvään elämään on edes aavistuksen verran paremmat mahdollisuudet kuin uskonnollisella ihmisellä, vaikka tämä tilastollinen arvioni ei tietenkään yksilötasolla aina toteudu.”

Mihin tämäkin väite perustuu?”

Uskonto rajoittaa ihmistä. Toisia enemmän, toisia vähemmän. Sinua se tuskin rajoittaa paljon, vaikka oletkin jatkuvasti ympäröimässä maailmankaikkeuttamme jollakin.. Joka tapauksessa oivallus asioiden todellisesta tilasta on vapauttava.

Jopa uskonnottomalle ihmiselle, jolla ei ole mielipidettä suuntaan tai toiseen (kuten itse aiemmin pitkälti olin), tämä oivallus tuo itsevarmuutta ja jopa elämäniloa.

“Olit tästä puhtaasta auktoriteettisiteerauksesta (sinänsä hassu auktoriteetti, että olen tässä ketjussa kyseenalaistanut Enqvistin järjenjuoksun uskontoasioiden kommentoinnissa) jopa lihavoinut kohdan, että tieteelle Jumalaa ei ole olemassa.”

Ymmärsit väärin. Mainitsin Enqvistin ainoastaan siksi, että en halunnut esittää noita hyviä ajatuksia ominani.

Ja jos en ole aikaisemmin kyseenalaistanut sinun Enqvistin kyseenalaistamista, niin teen sen nyt. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut vedota auktoriteettiin, vaikka parempaa sellaista saisikin etsiä.

“(en tiedä miten lihavoidaan, ei ilmeisesti tullut muotoilut mukaan sitaattiin)”

Täälä näkyy toimivan HTML-tagit. Helppoja referenssejä niiden käyttöön voi vaikka “googlata”, mutta eipä se ole kovin tärkeää.

“Mikä oli pointti? Olemmehan jo lähtökohtaisesti tässä keskustelussa todenneet, että tieteelle ei Jumalaa ole.”

No siinä oli tarkennusta siihen *miksi* tieteelle jumalaa ei ole.
Mutta edelleen, vapaa-ajattelijoiden maailmankuva ei ole sama asia kuin tiede.

“mutta vain täyskahjo uhraisi aikansa ja vaivansa “evoluution” hyväksi”

Niinpä.
Evoluutio ei ole päämäärä, eikä sillä ole päämäärää.
Näin en väittänytkään. Kunhan vain pohdiskelin mitä (kulttuuri)evoluutio tulevaisuudessa voisi tuoda tullessaan.

“Puhtaan tieteellisen ja järkiperäisen ajattelun näkökulmasta me vain nauttisimme ja viihtyisimme. Tiede olisi vain väline esim. jääpalakoneen ja mikropopcornien tekemisessä tms.”

Kuulostaa hyvältä.

“Eli jotain fantasiaa ja metafysiikkaa meidänkin aikamme “tiede” tai sen esitaistelijat elättelevät.”

En ihan ymmärrä.

“Katso nyt itse näitä Valtaojia, Dawkinseja ja Enqvistejä, tai vaikka viereisen palstan Marko Hamiloa. He ovat aikamme saarnamiehiä. He hakevat identiteettiä ja jatkuvuutta jostain tulevaisuuden teloksesta tms. Jos kertoisimme heille, että wake up buddy, tää on tää elämä, niin he kuihtuisivat kasaan tarpeettomina taviksina niinkuin se Indiana Jonesin ikivanha graalinmaljan vartija.”

Omituista on se, että minusta tuo “tää on tää elämä” on juuri se, mitä he saarnaavat.

“Miten jonkun “maailmankuvaan” voi kuulua jonkun toisen maailmankuvan vastustaminen? Miten joku voi nähdä maailmansa muodostuvan “toisen maailmankuvan vastustamisesta”?”

Minusta aika helposti.
Esimerkiksi minun maailmankuvan mukaan uskonnollinen maailmankuva on ihmiskunnalle haitallinen. Siksi lienee luonnollista, että vastustan uskonnollista maailmankuvaa.

“Kysehän on tietysti politiikasta, tuputtamisesta, käännyttämisestä jne. Eikö olekin? Ainakin tämän sitaattisi mukaan on.”

Käännyttämisestä varmasti on kyse.
Jos se on tuputtamista, niin ainakin se on huomattavasti lievempää tuputtamista kuin uskonnollisen maailmankuvan kohdalla.