Kapea kaksirunkoinen pikkualus on jatkuvassa vaarassa kaatua aallokossa, jota oikein käsitelty yksirunkoinen ei tosiasiassa ole. Tuolle tosiasialle, että kajakki vaatii tietyn osaamisen ollakseen turvallinen ei nyt vaan voi mitään.

Toisaalla kanoottipuolella kaksirunkoisuus (tai oikeastaan 1.5 runkoisuus) on osoittautunut hyvin toimivaksi. Ns. proa-kanootti (kylkiäispuu-kanootti) on erittäin käyttökelpoinen ja turvalliseksi osoittautunut kanadalaisen korvaajana merialueelle. Sitä voi meloa ja purjehtia, siitä voi kalastaa heittelemällä ja laskea verkkoja ilman kaatumisvaaraa ja käsittely on helppoa vedessä ja rannalla.

Katamaraanipurjeveneen ja merikajakin perusfilosofiat ovat kovin erilaisia. Ajattelutapojen perustana on näiden vesikulkuneuvojen koko. Kajakki on niin pieni, että siihen “pukeudutaan”, se on ikäänkuin melojan kehon jatke. Tästä syystä kajakkia hallitaan (hieman kuten kaksipyöräistä polkupyörää) vartalolla ja melalla. Purjevene, pienetkin, on merkittävästi suurempi. Tosin pieniä purjeveneitäkin pidetään kehojen painoja siirtäen pystyssä. Mutta ratkaisevaa on aaltojen ja aluksen kokojen suhteet. Jos katamaraanin leveys on merkittävästi suurempi kuin yksittäisen aallon koko, siis huomioiden korkeus ja “paksuus” etenemissuunnassa, niin katamaraani idea menoa vakavoittavana toimii hyvin. Sen sijaan, kuten olisi tilanne kajakissa, yksittäinen aalto pystyy katamaraanin (tai trimaraanin) toista runkoa nostamalla toisen suhteen saamaan aluksen epävakaaseen tilaan. Minä pitäisin purjeveneessäkin katamaraanin minimileveytenä Suomenlahdella n. viittä metriä. Ja tämäkin pätee vain kohtuullisessa kelissä, navakalla tuulella, mutta ei myrskyssä.

Kajakissa (yksikössä) monirunkoisuuden ulottuvuudet olisivat niin pieniä, että sellaisella tuulella, jossa selviän ihan merimelojan perustaidoilla, monirunkoisuus toisi ehkä enemmän epävakautta kuin auttaisi. Kajakkissa toimii pienuuden ideologia, kajakissa meloja on iso.

En ole ollut marraskuussa vielä melomassa, mutta vielä ehtii.. ja on joulukuukin tätä vuotta. Melon normaalilla merikajakilla ja minulla on kuivapuku.

http://www.elisanet.fi/teuvon.kinneri/veneista.html

Teuvo

Ystävällisesti
Teuvo
Turku

Kriittisen Freud-tutkimuksen tulokset voi tiivistää niin, että missä Freud oli oikeassa, hän ei ollut omaperäinen ja missä hän oli omaperäinen, hän oli väärässä.

Alitajunta, tiedostamaton, ihmisen pimeämpi puoli tms. oli itse asiassa hyvin muodikas teema saksalaisessa romantiikassa vuosikymmenien ajan ennen Freudia.

Freudin “dynaamisesta tiedostamattomasta” ei taasen ole mitään näyttöä normaalissa tieteellisessä, kokeellisessa psykologiassa.