Artikkelin Kuuraa vai huurretta? kommentit http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/ tiede.fi Mon, 13 Feb 2012 11:08:59 +0000 http://wordpress.org/?v=2.2.3 Kirjoittaja: Marko Hamilo http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8336 Marko Hamilo Sun, 17 Jan 2010 19:09:24 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8336 Oliko Wikipediassa virhe näissä hakusanoissa? Linkit olivat jotta lukija voisi itse käydä lukemassa seikkaperäisemmin mistä on kyse. Oliko Wikipediassa virhe näissä hakusanoissa? Linkit olivat jotta lukija voisi itse käydä lukemassa seikkaperäisemmin mistä on kyse.

]]> Kirjoittaja: Joni Joulupukki http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8334 Joni Joulupukki Sun, 17 Jan 2010 12:55:06 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8334 "Kuura on Wikipedian mukaan". Luottaako skeptikko todellakkin kaikkien muokattavissa olevaan vapaaseen tietosanakirjaan? Vai leikistäkös tässä onkin kyse. “Kuura on Wikipedian mukaan”. Luottaako skeptikko todellakkin kaikkien muokattavissa olevaan vapaaseen tietosanakirjaan? Vai leikistäkös tässä onkin kyse.

]]> Kirjoittaja: uki http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8331 uki Sun, 17 Jan 2010 06:28:56 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8331 Nää on niitä eiku lehden juttuja. heh. Nää on niitä eiku lehden juttuja. heh.

]]> Kirjoittaja: Marsu http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8327 Marsu Fri, 15 Jan 2010 09:06:04 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8327 En liene kovin väärässä, jos oletan, että härmistymisessä (=vesihöyry kiteytyy) tulee pintoihin kiderakeisempia ilmestyksiä kuin huurteessa (=vesipisara törmää). Esim. lumirae syntyy huurtumalla, ja siinä ei paljon yksityiskohtia näe. Eilen Helsingissä olivat mm. puiden lumipinnat täynnä uusia hienoja piikkejä (jollaisista Penttinen kirjoittaa yllä), ja veikkaan, että nämä olivat mitä suuremmassa määrin syntyneet härmistymällä. Tänään (kun minulla oli kamera mukana!) piikkejä ei enää ollut. Arvaan, että piikkeihin oli huurtunut vesipisaroita, ja niiden kauniit kiderakenteet olivat kadonneet uuden pinnan alle. En liene kovin väärässä, jos oletan, että härmistymisessä (=vesihöyry kiteytyy) tulee pintoihin kiderakeisempia ilmestyksiä kuin huurteessa (=vesipisara törmää). Esim. lumirae syntyy huurtumalla, ja siinä ei paljon yksityiskohtia näe.

Eilen Helsingissä olivat mm. puiden lumipinnat täynnä uusia hienoja piikkejä (jollaisista Penttinen kirjoittaa yllä), ja veikkaan, että nämä olivat mitä suuremmassa määrin syntyneet härmistymällä. Tänään (kun minulla oli kamera mukana!) piikkejä ei enää ollut. Arvaan, että piikkeihin oli huurtunut vesipisaroita, ja niiden kauniit kiderakenteet olivat kadonneet uuden pinnan alle.

]]> Kirjoittaja: Penttinen http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8315 Penttinen Tue, 12 Jan 2010 22:07:57 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8315 Jyväskylän korkeudella puissa on todella upeita kiderakenteita, varsinkin syrjemmässä. Ilmiön olen selittänyt härmistymisellä. Puut on kuin siilin turkki, 10 millinkin mittaisia "piikkejä" sojottaa joka suuntaan. Olettaisin, että ilmassa olevan vesikaasun kylläisyyspiste ylitetään vuorokautisten lämpötilavaihtelujen vuoksi, ja puun oksat, ja miksei myös muutkin pinnat edustavat pintaa, johon härmistyminen sitten tapahtuu. Toisaalta tämän täytyisi tarkoittaa myös ilman hiukkaspitoisuuden vajetta. Käsittääkseni kiteytyminen , tai tiivistyminenkin alkaa mieluumin lähellä olevan hiukkasen ympärille, kuin kaukana olevan puun oksalle. Jos hiukkaisa on riittävästi tarjolla, niin ilma on utuinen. Härmistyminen tapahtuu siis ilman silmin nähtävää pintaa. Ja eikös tämä ole juuri lumihiutaleen muodostuminen, joskin ylempänä ilmakehässä. Hmm. Asutuskeskusissa on aina paljon enemmän hiukaisa ilmassa, kuin vaikkapa lapissa. Jospa näinollen hiukkaspäästöt vie puiden kauniin kuuran ? Jyväskylän korkeudella puissa on todella upeita kiderakenteita, varsinkin syrjemmässä. Ilmiön olen selittänyt härmistymisellä. Puut on kuin siilin turkki, 10 millinkin mittaisia “piikkejä” sojottaa joka suuntaan. Olettaisin, että ilmassa olevan vesikaasun kylläisyyspiste ylitetään vuorokautisten lämpötilavaihtelujen vuoksi, ja puun oksat, ja miksei myös muutkin pinnat edustavat pintaa, johon härmistyminen sitten tapahtuu. Toisaalta tämän täytyisi tarkoittaa myös ilman hiukkaspitoisuuden vajetta. Käsittääkseni kiteytyminen , tai tiivistyminenkin alkaa mieluumin lähellä olevan hiukkasen ympärille, kuin kaukana olevan puun oksalle. Jos hiukkaisa on riittävästi tarjolla, niin ilma on utuinen. Härmistyminen tapahtuu siis ilman silmin nähtävää pintaa. Ja eikös tämä ole juuri lumihiutaleen muodostuminen, joskin ylempänä ilmakehässä.
Hmm. Asutuskeskusissa on aina paljon enemmän hiukaisa ilmassa, kuin vaikkapa lapissa. Jospa näinollen hiukkaspäästöt vie puiden kauniin kuuran ?

]]> Kirjoittaja: Marko Hamilo http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8314 Marko Hamilo Tue, 12 Jan 2010 15:58:56 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8314 Mitä tarkoitat kuuramaisilla ja mitä huurremaisilla pinnoilla? Täällä Helsingissä on ainakin ollut sumuista, minusta koko ajan, eli ilmassa olisi koko ajan alijäähtyneitä vesipisaroita. Onko jossain muualla ollut välillä tähtikirkkaita öitä? Mitä tarkoitat kuuramaisilla ja mitä huurremaisilla pinnoilla?

Täällä Helsingissä on ainakin ollut sumuista, minusta koko ajan, eli ilmassa olisi koko ajan alijäähtyneitä vesipisaroita. Onko jossain muualla ollut välillä tähtikirkkaita öitä?

]]> Kirjoittaja: Marsu http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8313 Marsu Tue, 12 Jan 2010 15:05:45 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/01/12/kuuraa-vai-huurretta/#comment-8313 Toisaalta puissa näkyy kivoja kiderakenteita tms., joita huurteessa ei kauheasti pitäisi olla, mutta kuurassa syntyy. Juteltiin kahvipöydässä, että yhdessä ainoassa puussa saattaa nähdä sekä kuuramaisia että huurremaisia pintoja. Olisiko siis liian radikaali ajatus, että molemmat prosessit ovat olleet asialla? Toisaalta puissa näkyy kivoja kiderakenteita tms., joita huurteessa ei kauheasti pitäisi olla, mutta kuurassa syntyy. Juteltiin kahvipöydässä, että yhdessä ainoassa puussa saattaa nähdä sekä kuuramaisia että huurremaisia pintoja. Olisiko siis liian radikaali ajatus, että molemmat prosessit ovat olleet asialla?

]]>