Artikkelin Helsingin ympäristöohjelma on rahan haaskausta kommentit

Kirjoittaja: Riku Eskelinen

Riku Eskelinen — Tue, 16 Feb 2010 17:57:25 +0000

Bioenergiaa on käytettävä vaihtoehtojen puuttuessa.

Metlan työraportti 122 (Hetemäki&Hänninen) on tällä hetkellä kattavin ennuste puun käytöstä tulevaisuudessa.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen kourissa käyttämättä jäävää puuta ei todellakaan ehdi polttaa Suomessa, vaikka jokainen kynnelle kykenevä kunta investoisi puuta polttaviin laitoksiin.

Mihin perustuu arviosi raaka-aineen riittämättömyydestä? Miksi priorisoisit biodieselin valmistuksen kivihiilen ja maakaasun korvaamisen edelle?

Myös arvio kansainvälisten toimien (päästökaupan ja EU:n taakanjaon) vaikutuksesta on yliampuva. Näiden sitovuus on yhtä suurta kuin EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen, saastuttaa saa siis jatkossakin. Samalla argumentilla myös energiansäästö olisi turhaa. Todellisuudessa tarvitaan poliittisen päätöksenteon tueksi toimia kodeissa, yrityksissä ja kunnissa. Helsinki ei voi luistaa tässä - todellisuudessa sellainen on kuin päänsä pistämistä pensaaseen. Reagoimattomuudesta maksamme suurimman hinnan - myös euroissa.

Kirjoittaja: lektu

lektu — Wed, 27 Jan 2010 01:28:26 +0000

Miksei Helsinki voi tuoda laivalla biopolttoainetta jostain etelästä, missä lämpöä ja sateita riittää, ja korjuun työvoima on edullista. Sanotaan nyt vaikkapa Floridasta. Miksi jauhatte Suomen puusta?

Kirjoittaja: Crash

Crash — Sun, 24 Jan 2010 21:07:36 +0000

Keskustelin kerran Helsingin Energian edustajan kanssa, joka totesi, että jos paljon puhutulla biovoimalla haluttaisiin tyydyttää kaupungin energiantarve, Nuuksion metsät riittäisivät siihen puuhaan muutaman viikon ajaksi.

Kirjoittaja: Marko Tiihonen

Marko Tiihonen — Wed, 20 Jan 2010 22:28:24 +0000

lainaus “En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi helsinkiläisenä veronmaksajana maksaa siitä, että joku juupajokelainen saa lämmitellä suurta asuntoaan halvemmalla”

Siirretään sitten juupajoelle koko valtionhallinto ja ihmetellään tätä asiaa uudestaan.

Kirjoittaja: Jukka Räsänen

Jukka Räsänen — Wed, 20 Jan 2010 13:02:19 +0000

No onpahan keskustelu jäänyt kylmille kiskoille. Kyllä bioenergiaa löytyy muualtakin kuin metsästä. Esimerkkinä vaikka helsingin kokoisessa göteborgissa toimiva Renovan jätteenpolttolaitos, joka kapasiteetillaan 550 000 tonnia jätettä tuottaa sähköä 60 000 asunnon verran sekä kaukolämpöä 120 000 asunnon tarpeisiin. http://www.renova.se/

Kyllä suomalaisten tulee kehittää puusta jalostettavia tuotteita: etanolia, surfaktantteja, orgaanisia happoja, hiilikuituja, fenolipohjaisia tuotteita.

Kirjoittaja: Seija Nieminen

Seija Nieminen — Wed, 20 Jan 2010 00:51:29 +0000

Koitahan nyt hyvä mies nousta sieltä ilmastonmuutoshurmoksesta. Hyvä juttu oli Ã„lkää säätäkö.. . Koeta duunata aikaisemin hyväksi koettua kriitistä linjaa!

Kirjoittaja: kse

kse — Tue, 19 Jan 2010 18:43:18 +0000

Kyllä tuo huoli biomassan riittävyydestä on ihan perusteltua. Olen nähnyt erilaisia laskelmia siitä, että Helsinkiin pitäisi rahdata “risuja ja männyn käpyjä” aina jostain Lahden tai jopa Jyväskylän tasolta saakka. Samalla Helsingin aiheuttama kysyntä tosiaankin sotkisi koko eteläisen Suomen biomassamarkkinat ja moni metsien keskellä haketta polttava pikku kunta olisi pulassa.

Toinen ongelma näissä suunnitelmissa on se, että kaukolämmön hinnan nousu voi ajaa kuluttajia vaihtamaan lämmitysmuotoa. Esim. Tukholma lämpenee suurelta osin Balttiasta rahdatulla hakkella ja kaukolämmön hinnat ovat kait likimain kaksinkertaiset Helsinkiin verrattuna. Korkea hintataso on johtanut siihen, että jopa kokonaiset suuret kerrostalokorttelit siirtyvät kerralla maalämpöön. Maalämpöinvestointien takaisinmaksuaika on ilmeisesti vain joitain vuosia.

Käytänössä tällainen tilanne voisi johtaa koko kaukolämpöverkoston rappeutumiseen, koska käyttäjien määrän vähetyessä (alueellisesti hyvin sattumanvaraisesti) verkon käyttö- ja investointikustannusten maksajiksi jää yhä pienenevä asiakasjoukko -> hinta nousee entisestään -> asiakaspako kiihtyy kiihtymistään. Samalla tietysti maalämpöjärjestelmien yleistymisen myötä sähkön kulutus nousee, mikä johtaa uusinvestointeihin - ja paradoksaalista kyllä - jos investoinnit kohdistuvat ydinvoimaan, sähkön hinta voi laskea edelleen kasvattaen maa- ja ilmalämpöpumppujen kilpailuetua entisestään.

Voi olla, että tämän biopolttoainepelleilyn jälkeen suomalaiset ja ruotsalaiset voivat yhdessä muistella, miten meillä oli maailman energiatehokkain lämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpöjärjestelmä…

Kirjoittaja: Marko Hamilo

Marko Hamilo — Tue, 19 Jan 2010 15:13:35 +0000

Yritin alkuperäisessä postauksessani korostaa juuri tätä eroa biomassan ja vaikkapa tuulivoiman välillä: jos tuulivoiman kysyntä lisääntyy, sen kun rakennetaan lisää myllyjä. Tarjonta vastaa kysyntään. Mutta biomassan suhteen meillä on tarjontapuolella pahoja kapasiteettiongelmia niin kauan kun emme ala viljellä levää meressä. Suomen metsien biomassalle on käyttöä liikennepolttoaineidenkin raaka-aineena.

Kirjoittaja: Loko

Loko — Tue, 19 Jan 2010 14:35:16 +0000

Deriv kirjoitti: “Eikö se, että Stadi hakee biopolttoaineita muualta, lisää niiden kysyntää ja se taas tarjontaa? Ja eikai Suomen maasta ihan heti ole puu loppumassa metsistä? Korvataan fossiiliset polttamoista ja lisätään samalla ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Kenties metsät kestäisivät pientä ylikuormitusta sen aikaa :/”

Kuulostaa kovin huonolta ratkaisulta vähentää elollista biomassaa maapallolla. Eikö ihmisen 10 000 viime vuoden aikana harjoittamat liian innokkaat metsähakkuut ole keskeinen syy, miksi nykyään pitää tressata CO2-päästöistä? Fossiilisten poltto lienee ympäristön kannalta se parempi vaihtoehto. Tietysti pidemmällä tähtäimellä energian käyttö on saatava tasapainoon, mutta nykyistä alijäämää ei ole mielekästä täyttää luonnonkustannuksella.

Kirjoittaja: vihreä

vihreä — Mon, 18 Jan 2010 17:58:29 +0000

Helsinki voi vähentää päästöjä ostamalla päästökiintiöitä jätettäviksi käyttämättä.

Sen sijaan vähentämällä omia päästöjään Helsinki ei voi vähentää päästöjä - paitsi siltä osin, että kannattavat päästövähennykset lisäävät Suomen edustajien halukkuutta suostua jatkossa pienempiin globaaleihin kiintiöihin ja kalliit vähennykset vähentävät sitä halukkuutta. Tämä johtuu siitä, että jos Helsinki päästää vähemmän (muttei osta ylimääräisiä päästökiintiöitä käyttämättömiksi), muille jää enemmän kiintiöitä päästettäviksi.

Päästökauppa on luotu siksi, että markkinat ohjaisivat päästövähennykset sinne, missä ne tapahtuvat halvimmalla, sen sijaan, että Helsinki nostaa veroprosenttiaan 3-4 yksikköä, kuten MTV3:n uutistuottaja on laskenut:
http://blogit.mtv3.fi/kaupunkilainen/2010/01/15/helsinki-lammitetaan-tulevaisuudessa-seteleilla/

Päästöjen vähentäminen tapahtuu nykyään Kioton sopimuspöydässä: Suomi voi ilmoittaa vähentävänsä päästöjä vaadittua enemmän.

Sen jälkeen päästöjä voi vähentää ainoastaan jättämällä kiintiöitä käyttämättä (esim. ostamalla ylimääräisiä tai istuttamalla jonnekin puita, josta saatavat kiintiöt jättää käyttämättä).

Jos Helsinki käyttää ne miljardit uusiutuvien sijaan turhien kiintiöiden ostamiseksi, se saa tehtyä monta kertaa suuremman globaalin päästövähennyksen. Jos Helsinki tekee esitetyt investoinnit, kiintiöitä säästyy jonkin verran mutta paljon vähemmän - ympäristö siis kärsii verrattuna turhien kiintiöiden ostamiseen samalla summalla.