http://joshfulton.blogspot.com/2010/02/75-reasons-to-be-skeptical-of-global.html

Kadunmiehen pitää äänestää vaaleissa sellaisia ihmisiä, jotka lupaavat toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi kadunmiehen mielestä uskottavalla tavalla.

Kadunmiehen pitää yksin tai yhteisössä toimia sen puolesta, että (esim) luottamushenkilöiksi valitut lunastavat ilmastonmuutoksen estämiseen liittyvät lupauksensa.

Halusin oikeasti vain kertoa, että on hieman hassua väittää, että ilmastontutkimuksessa olisi osa-alueita, jotka ilmastontutkijat olisivat ilkeyttään tai tyhmyyttään jättäneet tutkimatta, MUTTA jotka olisivat yleistä tietoa skeptikkojen blogikirjoittelussa. Ei maailma niin ole rakennettu.

Phil Jones kommentoi hiljattain BBC:n haastattelussa kysymystä siitä, onko debatti ilmastonmuutoksesta päättynyt. Hänen mukaansa selvä enemmistö ilmastotutkijoista ei ole tätä mieltä. Keskeisimmistä kysymyksistä ei ole yksimielisyyttä, joten Hamilon käyttämän määritelmän mukaan denialismin käsitekään ei niihin sovi.

Jones myöntää tilityksessään, ettei maapallo ole lämmennyt sitten vuoden 1995 ja vuosituhannen lopun lämpeneminen ei eroa 1900-luvun alkupuolen tai 1800-luvun loppupuolen vastaavista. Ainoa vastaus, jonka hän antaa ihmisen oletetun roolin tueksi on se, ettei 1950-luvun jälkeistä lämpenemistä osata tällä hetkellä selittää auringon ja vulkanismin avulla.

Ottaen huomioon, ettei ilmaston käyttäytymistä muutenkaan osata selittää (Kevin Trenberth 2009: “we are nowhere close to knowing where energy is going or whether clouds are changing to make the planet brighter”), AGW-hypoteesin perusteet alkavat näyttää yhä selvemmin pseudotieteeltä.

Viime kuukausien aikana ilmastotieteen “konsensuksen” muodostaminen on hajonnut alkutekijöihinsä. Institute of Physics, 1800-luvulla perustettu fyysikkojen etujärjestö on ilmaissut huolensa koko tutkimusalasta ja siinä harjoitetun tieteellisen metodin uskottavuudesta ja rehellisyydestä.

Samana päivänä kuin Hamilo kirjoitti tämän blogin, ilmastonmuutoksen äänekkäimpiin rummuttajiin kuuluva brittilehti Guardian ilmoitti luopuvansa denialisti-sanan käytöstä ilmastokirjoittelussaan. Se aikoo vastedes käyttää sanaa skeptikko. “Sceptics have valid points and we should take them seriously and respect them.” Milloinkahan Tiede-lehti herää nykypäivän todellisuuteen?

Syy denialistinimittelylle on helppo nähdä. Epämukaviin asia-argumentteihin ei tarvitse mennä, kun voidaan vain leimata vastapuoli vääräoppiseksi. Edellisessä aihetta koskevassa kirjoituksessaan Hamilo perustelee myös, että näin “ilmastodenialistit” saadaan liitettyä “WTC-salaliittoteoreetikoiden ja tupakan vaarallisuuden kyseenalaistajien” joukkoon.

Hamilo tulee näin demonstroineeksi tieteellisen argumentoinnin kaikkein alkeellisimpia virheitä. Nimittely on avuttomuudesta ja laiskuudesta kumpuavaa retoriikkaa ja tavanomaisessa väittelyssä tulkittavissa lähinnä tappion myöntämiseksi. On toki omalla tavallaan valaisevaa ja mielenkiintoista nähdä, että TIEDE-lehden toimittajan argumentointi on vuonna 2010 vajonnut tasolle, jonka olettaisi kuuluvan pimeälle keskiajalle.

Vaikka tekniikka kehittyy, ihminen ei näytä paljon viisastuvan. Kuten CRU:n käyttämä viestintäopas asian muotoilee: there is no ‘rational man’.

Jos ilmastokatastrofi on todella tulossa, pahinta mitä voidaan tehdä on tällaisen tyhjän retoriikan, valheellisen varmuuden ja PR-temppujen levittely. Nämä haisevat kauas ja aiheuttavat lopulta vain kasvavaa epäilystä; ei skeptikkoja tehdä öljy-yhtiöiden salaliitoilla, vaan ilmastotutkijoiden väärinkäytöksillä, öky-Goren valheellisilla propagandafilmeillä ja öljy-Pachaurin ylimielisellä tekopyhyydellä.

Pitäisi keskittyä koviin faktoihin ja tieteen oikeellisuuteen. Valitettavasti juuri nämä ovat IPCC:n ja CRU:n mokailun myötä osoittautuneet katoavaksi luonnonvaraksi.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/8511670.stm
http://www.publications.parliament.uk/pa/cm200910/cmselect/cmsctech/memo/climatedata/uc3902.htm
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/mar/01/climate-change-scepticism-style-guide

Mutta hän ei isoista linjoista myöskään päätä. Tämän sinä ja Marko Hamilo sivuutatte. On helppo aina syyttää kadunmiestä poliitikkojen ja liikemiesten päätöksistä, niiden samojen, jotka myös “kadunmiehen” syyllistämistä harrastavat.

Kerro ihan konkreettisesti, mitä sen kadumiehen pitäisi mielestäsi tehdä, estääkseen ilmastonmuutoksen?

Mitä hän voi tehdä?

Kerro sitten, mitä näillä hänen toimillaan saavutetaan. On turha syyllistää, jos ei itsellä ole tarjota ratkaisuja.

Kuten Nobelistit Kahneman ja Tverskykin ovat osoittaneet talousmaailmassa jopa koulutetuissa, niin ihminen ei ole tasajakoisen rationaalinen olento vaan se pyrkii minimoimaan tappiot elikkä kauhukuvat pois edestänsä.

Voitolla on aina se tie, jonka varressa näkyvissä on vähiten tappion mörköjä. (Riskipelurit ehkä erikseen).

Ihmistä (koulutettua hoitajaakaan) ei ohjaa niinkään tieteellisen tilastollisen rationaalinen terveydenmaximoinnin tie (rokotus) vaan se mikä tunnekeskuksessa saa aikaan suurimman hälytyksen (GB-syndroomat) jotka lähin lööppi, työtoveri, ja huuhareiden nettisivut ovat mieleen maalailleet.

Ilmastodenialistin on paljon helpompi maalailla eteen tie, jossa edessä metrin päässä on kyltti “Lihansyönti pois” “Autosi isolle CO2-verolle” heti tienhaaran tuntumaan CO2-vähennyksen-tielle.

Tiedemies maalaa ei-tehdä-mitään-tielle tuosta haarasta 100 kilometrin päähän kyltin “CO2 nostanut valtameriä jo 2 metriä ja Bangladeshissa hukkuu ja..”.

Niin on selvää että tuo eka tie on pelottavampi kadunihmiselle, koska se ei pure tässä ja nyt.

Viranomaiset (ja tutkijat) epäonnistuivat siinäkin, aliarvioivat netin ja huhujen merkitystä ja yliarvioivat omaa auktoriteettiaan epäluuloisen kansan edessä.

Viranomaisten sanotaan toistaalta myös aikoinaan onnistuneen sytyke-valistusmenetelmällä(viranomaistaholta tuodaan ihmisten ja median keskusteltavaksi aiheita, sytykkeitä, keskittäen ihmisten huomiota terveysasioihin nostaen tupakan vaaroja esiin) poistaneen tupakkayhtiöiden progapandalta ilmat pois ja edesauttaneen kehitystä savuttomuutta kohti.

Tiede vs. kadunihminen:

Tiede ja tutkijat keskittyy abstrakteihin opinkappaleisiin ja elottomiin asioihin, osa on heille itsestään selvyyksiä. Syleilee maailmoita ja pitkiä ajankaaria.

Kadunihmistä kiinnostaa kuitenkin itseään ja lähielinpiiriään koskettavat lähiajan pikku vaikutukset, ihmissuhteet ja salarakkaat ja kohuvirheet ja munaukset ja kiistat ja auto ja…
Iso tiede ja isokokoinen maapallo ja ilmakehän kokonaisuus ja sen isot laajat linjat ja vaikutukset v. 2100 ovat liian isoja ja komplekseja pysytettäväksi kadunihmisen pikkuisessa päässä.

Mitä sitten odotit?
Joka on realisti, tajuaa, että ympäristön kuormitus vähenee vain kulutusta vähentämällä. Kasvisruokapäivien ehdottajien ajatus on sinänsä aivan johdonmukainen suhteessa CO2 politiikkaan, vähentäähän etenkin naudalihan syönnin vähentäminen tai siitä luopuminen sekä metaani -että hiilidioksidipäästöjä, samoin maitotuotteista luopuminen.

Yksittäisen ihmisen suurimpia CO2-päästöjen aiheuttajia on lentäminen. Lentämisestä luopuminen ja matkustamisesta yleensä, oli HS:n tutkimusten mukaan asia, josta kansalaisten oli vaikeinta luopua. Jonkun hiilidioksidiveron maksaminen lentämisestä ei todellisuudessa vähennä sen lennon aiheuttamia päästöjä yhtään. Se on vain sellainen ” ostetaan puhdas omatunto” -harha.

…” Kunhan vaikutus ilmastoon saadaan sisällytettyä markkinamekanismiin - hintaan …”

Tämä kostautuu niille köyhimmille, jotka kuluttavat muutenkin vähiten. Biopolttoaineet ovat siitä hyvä esimerkki. Varakas ilmastonpelastaja on valmis maksamaan autostaan vähän kalliimman käyttöveron, vakuutuksen ja hankintahinnan voidakseen tankata dieselillä. Hän ajaa niin paljon vuosittain, että tämän polttoaineen käyttö tulee kuitenkin halvemmaksi, kun kilometrejä karttuu. Hän myhäilee tyytyväisenä, kun huomaa, että voi ja kannattaa ajaa enemmän ja se tulee halvemmaksi! Ilmastokin pelatuu ja näin hän on mielestään tehnyt ekoteon.

Samaan aikaan intialainen perhe, miljoonat perheet, kurjistuvat entisestään, koska raha ei riitä kallistuneeseen ruokaan. Biopolttoaineet ovat kallistaneet ruuan hintaa.

Samaan aikaan sademetsien suojelijat kiroilevat, kun Indonesian metsät hakataan autojen polttoaineeksi. He kiroilevat myös, koska vihreät, joiden piti olla luonnonsuojelijoita, olivat biopolttoaineita markkinoimassa.

Kulutus ei riipu pelkästään kuluttajan mieltymyksistä, vaan hänen tarpeistaan. Suomessa kylminä talvina sähkön kulutus kasvaa oleellisesti, siitä on turha kuluttajia moittia.

“Mutta kansalaisen suostumus tähän tarvitaan.”

Ei tarvita. Ei markkinavoimien toimintaan ja suunnanmuutoksiin olla ennenkään sitä pyydetty.

Esim. Stora-Enson lähtö Suomesta Etelä-Amerikkaan oli täysin heidän oma päätöksensä. Ei heidän päätöksiään voi estää sademetsien suojelijat eikä suomalaiset paperityöläisetkään. Metsäyhtiöt voivat hävittää merkittäviä hiilinieluina tunnettuja alueita, kenenkään voimatta puuttua asiaan.

Samoin voidaan toimia lukuisilla talouden sektoreilla, eikä mikään laki edellytä kansalaisten mielipiteen kysymistä.

Oikeasti luulin että kouluissa olisi syöty lihatonta ja kalatonta ruokaa aina silloin tällöin ilman että siitä tehdään mitään numeroa. Hämärä mielikuva on että omana kouluaikana olisi ollut.

Mutta se mikä käsittääkseni useimpia on tuossa valtuustovideossa huvittanut on se kuinka naurettavan ideologiseksi keskustelu pääsi - molemmin puolin. Olisivat tyytyneet päättämään että alennetaan kouluruoan hiilijalanjälkeä 10-15 prosenttia ja antaneet kokkien sitten keksiä miten se tehdään.

Olen sinänsä kyllä samaa mieltä, mutta oletko ikinä edes syönyt kasvisruokaa. Tai oletko ikinä syönyt kouluruokaa. Kasvisruokapäivän ehdottelijat nimenomaan voivat osoittaa, että ei elämän nyt niin epämukavaa tarvitse olla. Kasvisruoka maistuu ihan samalta kuin muukin kouluruoka.

Eli en olisi vetänyt kasvisruokapäivää mukaan tähän, muuten olet kyllä 100% oikeassa.