Artikkelin Näyttöön perustuvaa politiikkaa? kommentit http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/ tiede.fi Mon, 21 May 2012 18:43:30 +0000 http://wordpress.org/?v=2.2.3 Kirjoittaja: Mikko Huovila http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8952 Mikko Huovila Mon, 19 Apr 2010 12:35:08 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8952 Erittäin hyvä kirjoitus, jonka johtopäätöksistä olen pitkälti samaa mieltä! Pari sivuhuomioita kuitenkin. Käytännössä näyttöön perustuvan lääketieteen asema ei ole ihan niin vahva, mitä tässä jutussa annetaan ymmärtää. Vaikuttavuustiedon pohjalta tapahtuvaa priorisointia aletaan vasta vähitellen ajamaan sisälle terveydenhuoltoon systemaattisesti. Esim. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,14828,14829,7967,19550,19557 http://www.uku.fi/yliopistolehti/arkisto/0406/artikkeli4.shtml Toiseksi väite pitkän psykoterapian vaikuttavuudesta ei pidä paikkansa. Siitä ei ole kunnollista tutkimusta tehty. Helsingin psykoterapiaprojekti on ensimmäinen kunnolinen tutkimus, jossa verrataan lyhytterapian ja pitkäkestoisen terapian välistä vaikuttavuutta. Alustavien tulosten mukaan lyhytterapia ei riitä monille ja pitkän terapian vaikuttavuus on useissa tapauksissa parempi. Lisätietoja tuolta: http://www.ktl.fi/tto/hps/index.fi.html Erittäin hyvä kirjoitus, jonka johtopäätöksistä olen pitkälti samaa mieltä!

Pari sivuhuomioita kuitenkin. Käytännössä näyttöön perustuvan lääketieteen asema ei ole ihan niin vahva, mitä tässä jutussa annetaan ymmärtää. Vaikuttavuustiedon pohjalta tapahtuvaa priorisointia aletaan vasta vähitellen ajamaan sisälle terveydenhuoltoon systemaattisesti. Esim.

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,14828,14829,7967,19550,19557

http://www.uku.fi/yliopistolehti/arkisto/0406/artikkeli4.shtml

Toiseksi väite pitkän psykoterapian vaikuttavuudesta ei pidä paikkansa. Siitä ei ole kunnollista tutkimusta tehty. Helsingin psykoterapiaprojekti on ensimmäinen kunnolinen tutkimus, jossa verrataan lyhytterapian ja pitkäkestoisen terapian välistä vaikuttavuutta. Alustavien tulosten mukaan lyhytterapia ei riitä monille ja pitkän terapian vaikuttavuus on useissa tapauksissa parempi.

Lisätietoja tuolta: http://www.ktl.fi/tto/hps/index.fi.html

]]> Kirjoittaja: Ville http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8915 Ville Thu, 15 Apr 2010 15:27:45 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8915 Ei terveyspolitiikka Suomessa ole aina järkevään. Tässä esimerkkejä: Kolesterolilääkkeisiin käytetään Suomessa eniten rahaa(lääkkeistä), vaikka jo vuosikymmeniä on tiedetty kolesterolin syömisen yhteys kolesteroliarvoihin. Suomalaiset lihavuustutkijat ovat tienneet vähintään 1990-luvun puolesta välistä asti mitä pitäisi suositella kansalle, jotta lihavuusongelma ratkaistaisiin. Suosituksia ei ole kuitenkaan korjattu. Ruoka-aineita joita syöpäjärjestöt suosittelevat vältettäviksi tuetaan valtionrahoilla ja lisäksi syötetään lapsille koulussa. Suomi on 1. tyypin diabeteksessa kärkimaita. Suomalaisten tutkimuksien mukaan lapsilla, jotka juovat enemmän lehmänmaitoa on suurempi riski saada 1. tyypin diabetes. Silti lapsien maidonkulutusta ei edes yritetä vähentää. 2. tyypin diabeeteksen ehkäisyyn ja hoitoon ei myöskään käytetä tutkittuja ja kustannustehokkaita menetelmiä. Lista on varmaan pidempi, mutta nämä lienevät räikeimpiä esimerkkejä suomalaisen politiikan "järkevyydestä" Ei terveyspolitiikka Suomessa ole aina järkevään. Tässä esimerkkejä:

Kolesterolilääkkeisiin käytetään Suomessa eniten rahaa(lääkkeistä), vaikka jo vuosikymmeniä on tiedetty kolesterolin syömisen yhteys kolesteroliarvoihin.

Suomalaiset lihavuustutkijat ovat tienneet vähintään 1990-luvun puolesta välistä asti mitä pitäisi suositella kansalle, jotta lihavuusongelma ratkaistaisiin. Suosituksia ei ole kuitenkaan korjattu.

Ruoka-aineita joita syöpäjärjestöt suosittelevat vältettäviksi tuetaan valtionrahoilla ja lisäksi syötetään lapsille koulussa.

Suomi on 1. tyypin diabeteksessa kärkimaita. Suomalaisten tutkimuksien mukaan lapsilla, jotka juovat enemmän lehmänmaitoa on suurempi riski saada 1. tyypin diabetes. Silti lapsien maidonkulutusta ei edes yritetä vähentää.

2. tyypin diabeeteksen ehkäisyyn ja hoitoon ei myöskään käytetä tutkittuja ja kustannustehokkaita menetelmiä.

Lista on varmaan pidempi, mutta nämä lienevät räikeimpiä esimerkkejä suomalaisen politiikan “järkevyydestä”

]]> Kirjoittaja: Pekka http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8914 Pekka Thu, 15 Apr 2010 12:01:13 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8914 Ensihoitovalmius helikopterilla... Hmm.. Hyvä veto, mun tuttava hukkui jäihin tossa viikko sitten, ja vaikka on aivan selvää että vuorokauden meressä oltuaan tämä henkilö ei ikuna enää herää henkiin, niin silti paikalle tuli kaikenmaailman helikopterit ja pelastajat, eikö olisi riittänyt että maallinen olemus nostetaan ylös ja toimitetaan jälleenkäsittelyyn vaikka hautausmaalle? Ensihoitovalmius helikopterilla… Hmm.. Hyvä veto, mun tuttava hukkui jäihin tossa viikko sitten, ja vaikka on aivan selvää että vuorokauden meressä oltuaan tämä henkilö ei ikuna enää herää henkiin, niin silti paikalle tuli kaikenmaailman helikopterit ja pelastajat, eikö olisi riittänyt että maallinen olemus nostetaan ylös ja toimitetaan jälleenkäsittelyyn vaikka hautausmaalle?

]]> Kirjoittaja: veronmaksaja http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8902 veronmaksaja Fri, 09 Apr 2010 19:23:42 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8902 Potkut Helsingin kaupunginvaltuutetuille, jotka hyväksyivät Helsingin kaupungin hiilineutraalisuussuunnitelman. Siinä vähennetään päästöjä aivan törkeän kalleilla keinoilla. Lisäksi kiintiöitä ei hävitetä minnekään, joten jotkut muut sitten vastaavasti päästävät enemmän. Potkut Helsingin kaupunginvaltuutetuille, jotka hyväksyivät Helsingin kaupungin hiilineutraalisuussuunnitelman. Siinä vähennetään päästöjä aivan törkeän kalleilla keinoilla. Lisäksi kiintiöitä ei hävitetä minnekään, joten jotkut muut sitten vastaavasti päästävät enemmän.

]]> Kirjoittaja: q http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8901 q Fri, 09 Apr 2010 15:09:18 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8901 Käytetään parhaita mittareita, joita on, esimerkiksi estimoidaan vaikutusta. Ostamalla päästökiintiöitä pois markkinoilta saadaan kasvihuonepäästöjä vähennettyä 15 euron tonnihintaan. Hallitukset kuitenkin käyttävät keinoja, jotka maksavat kymmenen, sata tai tuhat kertaa enemmän. Potkut niille ministereille. Halvempia keinoja saa käyttää. Käytetään parhaita mittareita, joita on, esimerkiksi estimoidaan vaikutusta.

Ostamalla päästökiintiöitä pois markkinoilta saadaan kasvihuonepäästöjä vähennettyä 15 euron tonnihintaan. Hallitukset kuitenkin käyttävät keinoja, jotka maksavat kymmenen, sata tai tuhat kertaa enemmän. Potkut niille ministereille. Halvempia keinoja saa käyttää.

]]> Kirjoittaja: Matti Virtanen http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8900 Matti Virtanen Fri, 09 Apr 2010 13:12:41 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/04/09/nayttoon-perustuvaa-politiikkaa/#comment-8900 Ilmastopolitiikassa tuloksellisuutta pitäisi kai mitata sillä, miten globaali lämpeneminen on saatu hallintaan. (Hiilidioksidi sinänsähän ei ole vaarallista näillä pitoisuuksilla.) Toistaiseksi politiikan menestystä ei ilmeisesti voi mitata millään tavalla, koska ainoa kansainvälisesti tunnustettu tavoite on rajoittaa 1800-luvun puolivälissä alkanut lämpeneminen kahteen asteeseen - vuoteen 2100 mennessä. Eli politiikan onnistuminen tai epäonnistuminen voidaan todeta vasta 90 vuoden kuluttua. Niinpä ilmastopolitiikka voi tuskin koskaan olla näyttöön perustuvaa, vaan sen on nojauduttava varovaisuusperiaatteeseen. Ilmastopolitiikassa tuloksellisuutta pitäisi kai mitata sillä, miten globaali lämpeneminen on saatu hallintaan. (Hiilidioksidi sinänsähän ei ole vaarallista näillä pitoisuuksilla.) Toistaiseksi politiikan menestystä ei ilmeisesti voi mitata millään tavalla, koska ainoa kansainvälisesti tunnustettu tavoite on rajoittaa 1800-luvun puolivälissä alkanut lämpeneminen kahteen asteeseen - vuoteen 2100 mennessä. Eli politiikan onnistuminen tai epäonnistuminen voidaan todeta vasta 90 vuoden kuluttua. Niinpä ilmastopolitiikka voi tuskin koskaan olla näyttöön perustuvaa, vaan sen on nojauduttava varovaisuusperiaatteeseen.

]]>