Lisäksi nykyiset ydinjätteet kelpaavat tulevaisuudessa uusien ydinvoimaloiden polttoaineeksi. Sopivilla nopeilla reaktoreilla saadaan uraanista paljonenemmän energiaa ulos ja jäte huomattavasti turvallisemmaksi.

Mutta aurinkopaneeleilla , tuulella ja haloilla ei tämän maan teollisuutta pyöritetä. Sillä voidaan tehdä pientä lisää energiatuotantoon, mutta ei niiden varaan voi jättäytyä

Kauhuskenaariothan yleensä edellyttävät että sivilisaatio romahtaa, ydinjätteiden sijaintitieto ja säteilyn fysiikka unohdetaan, jääkausi jynssää muutaman sata metriä peruskalliota pois ja kuparikapselien ja bentoniittisaven yhdistelmä osoittautuu sittenkin riittämättömäksi ratkaisuksi vuosituhansien perspektiivillä.

2100-luvulla ilmakehään loppusijoittamamme hiilidioksidi on paljon suurempi uhka. Voi tietysti olla, että geenimuunnellut viljelykasvit ja vastaavat ratkaisut pelastavat meidät esitetyiltä uhkakuvilta, ehkä opimme viilentämään ilmastoa “planeettatekniikalla” mutta en jättäisi 2100-luvun jälkeläisiä ihan vain näiden tekno-optimististen skenaarioiden varaan.

Suosittelen tutustumaan siihen, kuinka kannattamatonta yksityinen pienimuotoinen tuulivoiman käyttö on verotuksen vuoksi. Yhdistämällä tuulivoimaa, aurinkopaneelia, maalämpöä ja vanhoja kunnon halkoja saadaan varmasti toimiva kokonaisuus.

http://www.tem.fi/index.phtml?s=1550

Ahaa. 150 000 vuotta jätteen säilytystä on siis ilmaista. Mitä luulet ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnalle tapahtuvan, jos tämä otetaan oikeasti huomioon?

Käsittääkseni suurin energiantarve on talvipakkasilla, yleensä helmi-maaliskuussa. Tuolloin tuulivoiman tuottama energia on lähellä nollaa, joten eikö tuulivoima voida jättää kokonaan pois laskuista? Käytetään energian tuotantoon tehokkaasti niitä voimaloita jotka on pakkokin rakentaa.

Perusolettamukseni on että ylimääräisen kesäkäyttöön tarkoitetun energiantuotantokapasiteetin rakentaminen ei ole kustannustehokasta ja vain lisää energian kulutusta.

Jos otamme tariffit käyttöön, kohtaammeko tuon kannattavuuden breikkaushetken aiemmin vai myöhemmin?

Yksi vaihtoehto on, että vaikka kohtaisimme sen aiemmin, niin sinne ei kannata rakentaa sitä edullista tuulivoimaa, koska siellä seisoo jo voimala eikä enempää mahdu. Se tehottomampi ja kalliimpi, joka on siellä tukien takia.

Tuki olisi siis helpompi mitoittaa samaksi jokaista valmistettua kilowattituntia kohden. Syöttötariffi eli takuuhinta tukee lähinnä Ladoja - Mersuja se ei tue lainkaan (eli sähkön tekemistä silloin, kun hinta on yli takuuhinnan), kuten yllä kirjoitin.

Markon ehdottama tutkimustuki voi olla perusteltua sellaisen perustutkimuksen osalta, josta on suuria ulkoishyötyjä. Tällaista markkinat tekevät ehkä aivan liian vähän, joskin tehokkaammin.

Soveltavin tutkimus kannattaa yleensä jättää markkinoiden tehtäväksi: jos valtio yrittää siitä valita tuettavat projektit, se onnistuu paljon huonommin kuin markkinoilta ja samalla lannistetaan markkinoita tekemästä omaa tutkimustaan.

Siis tuulivoiman tuotantotuki olisi parempi kuin soveltavan tutkimuksen tuki. Syöttötariffi on huonompi tuki, mutta sekin sentään tukee halvimman Ladan tekijöitä yhtä paljon kuin kalleimman ja siksi jättää jonkinasteisen kannustimen investoida rajallisesti tehokkuuteen.

En sitä paitsi tiedä, onko Ladoissa ja Mersuissa paljonkaan eroa: onko tuulivoimassa edes sellaisia kylmäkestävyys-, kylmäteho- tai muita tekijöitä, joita voi kehittää paremmiksi niin, että tuotanto olisi huippukulutusoloissa suhteessa suurempi tai edes varmempi? Ehkä jokin hiljaisemman tuulen voimalatyyppi? Ellei juuri mitään eroa ole, syöttötariffi on vain hieman kilowattitukea huonompi kannustin. Toinen huonous tulee siitä, että mitä vähemmän sähköä tulevaisuudessa tarvitaan, sitä enemmän tukea tuulivoimalle annetaan suhteessa ja absoluuttisesti, toisin kuin kilowattitukimallissa.

Toyota: Japanissa talouden huomattava liberalisointi suhteessa naapureihin ja muihin yhtä köyhiin maihin toi huomattavan talouskasvun. Sääntely oli suhteellisen suppeaa ja hidasti kasvua mutta joissain tapauksissa tuki terässektoria ym. muiden alojen suuremmalla kustannuksella. Nyt Japani on niin rikas maa, että kiinniottajan edun tuoma vauhti on hiipunut ja tarvittaisiin lisää talouden vapauttamista. Korea ym. on samalla tiellä. Hongkong on tajunnut vapauttaa taloutta enemmän, vaikka on sielläkin hyvä julkinen joukkoliikenne ym.