Artikkelin Ihmeiden markkinat kommentit http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/ tiede.fi Mon, 13 Feb 2012 10:56:26 +0000 http://wordpress.org/?v=2.2.3 Kirjoittaja: Eeva Leinonen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9677 Eeva Leinonen Sat, 07 Aug 2010 19:49:40 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9677 Hei, en tosiaan tarkoittanut Tiede-lehteä! Mutta erona onkin, että suuri osa esim. Tiede-lehden toimittajista on itse tieteentekijöitä ja siten jo lähtökohtaisesti sekä asiantuntevampia että kriittisempiä kuin yleislehtien toimitus keskimäärin. Hei, en tosiaan tarkoittanut Tiede-lehteä! Mutta erona onkin, että suuri osa esim. Tiede-lehden toimittajista on itse tieteentekijöitä ja siten jo lähtökohtaisesti sekä asiantuntevampia että kriittisempiä kuin yleislehtien toimitus keskimäärin.

]]> Kirjoittaja: Syksy Räsänen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9619 Syksy Räsänen Fri, 30 Jul 2010 17:09:43 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9619 Eeva Leinonen: Lähdekritiikin puute on tosiaan iso ongelma yleislehdissä, mielestäni tilanne on hieman parempi populaareissa tiedelehdissä. Itse suhtaudun kaikkiin yleislehtien tiedeuutisiin hyvin skeptisesti (etenkin kun oman alan uutisetkin ovat monasti käsittämättömiä). Politiikkaa koskevissa uutisissa tilanne on erilainen sikäli, että ideologialla on suurempi vaikutus kuin lähdekritiikin puutteella (tarkemmin sanottuna tiettyjä lähteitä koskevan kritiikin puutteella on ideologiset syyt). Eeva Leinonen:

Lähdekritiikin puute on tosiaan iso ongelma yleislehdissä, mielestäni tilanne on hieman parempi populaareissa tiedelehdissä. Itse suhtaudun kaikkiin yleislehtien tiedeuutisiin hyvin skeptisesti (etenkin kun oman alan uutisetkin ovat monasti käsittämättömiä). Politiikkaa koskevissa uutisissa tilanne on erilainen sikäli, että ideologialla on suurempi vaikutus kuin lähdekritiikin puutteella (tarkemmin sanottuna tiettyjä lähteitä koskevan kritiikin puutteella on ideologiset syyt).

]]> Kirjoittaja: Eeva Leinonen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9618 Eeva Leinonen Fri, 30 Jul 2010 14:56:45 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9618 Mediassa eri tieteenaloja koskevien uutisten ongelmana on ilmeinen toimittajien lähdekritiikin puute. Pari viikkoa sitten esimerkiksi oli Hesarissa täydellisesti huuhaa-"tietoa" jakeleva koko sivun artikkeli kolesteroliarvojen ja niiden hoidon "merkityksettömyydestä". Yhtään asiantuntijaa ei ollut kuultu, ja esim. tiiviisti rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa linkittyvä verisuonen seinämän tulehdusreaktio esitettiin vaihtoehtoisena selityksenä valtimotaudin syille, kun se sen sijaan on rasvahäiriön kanssa samanaikainen prosessi, jossa kumpikin vaikuttaa toiseen. Moni potilas saattoi artikkelin luettuaan jättää pois terveydelleen tärkeät lääkkeet. Karmeinta on, että virheet huomaa vain, jos artikkeli käsittelee itselle tuttua tieteenalaa: itse en välttämättä huomaa, onko jokin talouselämää, politiikkaa tai vaikkapa avaruusfysiikkaa koskeva juttu pelkkää potaskaa. Nuori tutkijatoverini, joka väitteli hiljattain rasva-aineenvaihdunnasta, lopetti Hesarin tilauksen siihen paikkaan. Ilmeisesti luotettavimpia ovat mainokset: mainostettu tuote on yleensä saatavana siellä ja sillä hinnalla kuin kerrotaan! Mediassa eri tieteenaloja koskevien uutisten ongelmana on ilmeinen toimittajien lähdekritiikin puute. Pari viikkoa sitten esimerkiksi oli Hesarissa täydellisesti huuhaa-”tietoa” jakeleva koko sivun artikkeli kolesteroliarvojen ja niiden hoidon “merkityksettömyydestä”. Yhtään asiantuntijaa ei ollut kuultu, ja esim. tiiviisti rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa linkittyvä verisuonen seinämän tulehdusreaktio esitettiin vaihtoehtoisena selityksenä valtimotaudin syille, kun se sen sijaan on rasvahäiriön kanssa samanaikainen prosessi, jossa kumpikin vaikuttaa toiseen. Moni potilas saattoi artikkelin luettuaan jättää pois terveydelleen tärkeät lääkkeet.
Karmeinta on, että virheet huomaa vain, jos artikkeli käsittelee itselle tuttua tieteenalaa: itse en välttämättä huomaa, onko jokin talouselämää, politiikkaa tai vaikkapa avaruusfysiikkaa koskeva juttu pelkkää potaskaa. Nuori tutkijatoverini, joka väitteli hiljattain rasva-aineenvaihdunnasta, lopetti Hesarin tilauksen siihen paikkaan. Ilmeisesti luotettavimpia ovat mainokset: mainostettu tuote on yleensä saatavana siellä ja sillä hinnalla kuin kerrotaan!

]]> Kirjoittaja: Sami Nikkinen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9612 Sami Nikkinen Wed, 28 Jul 2010 22:05:43 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9612 Ahaa! Kiitos selventävästä vastauksesta! En tiennytkään, että LHC:n puhti riittää tähän. Nyt voisi alkaa hieman ravistella tiedetoimittajia ja sanoa heille, kuten minulle, että LHC löytää väistämättä jotakin. Tämä on sivuutettu käytänössä. Minä olin autuaasti vielä "uskossa", että ehkä pitää rakentaa vielä isompi, jotta jotakin ns. uutta selviää (ja tunnustan lukeneeni blogiasi huolimattomasti). Ja todellakaan vielä, en tarkoita, että kaiken täytyy tuottaa välttämättä heti / koskaan mitään sovellusta, mutta rahoituksen kannalta on tietenkin helpompi aina perustella, että se ja se rakennetaan, jotta saadaan sitä ja sitä. Jos saisin ja voisin päättää, tietysti haluaisin, että tutkittaisiin mahdollisimman paljon pelkästään siksi, ettei jotakin tiedetä/tiedetä tiedetäänkö. Tai voidaanko edes tietää, jne. Ahaa! Kiitos selventävästä vastauksesta! En tiennytkään, että LHC:n puhti riittää tähän. Nyt voisi alkaa hieman ravistella tiedetoimittajia ja sanoa heille, kuten minulle, että LHC löytää väistämättä jotakin. Tämä on sivuutettu käytänössä. Minä olin autuaasti vielä “uskossa”, että ehkä pitää rakentaa vielä isompi, jotta jotakin ns. uutta selviää (ja tunnustan lukeneeni blogiasi huolimattomasti). Ja todellakaan vielä, en tarkoita, että kaiken täytyy tuottaa välttämättä heti / koskaan mitään sovellusta, mutta rahoituksen kannalta on tietenkin helpompi aina perustella, että se ja se rakennetaan, jotta saadaan sitä ja sitä. Jos saisin ja voisin päättää, tietysti haluaisin, että tutkittaisiin mahdollisimman paljon pelkästään siksi, ettei jotakin tiedetä/tiedetä tiedetäänkö. Tai voidaanko edes tietää, jne.

]]> Kirjoittaja: Syksy Räsänen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9604 Syksy Räsänen Mon, 26 Jul 2010 13:39:32 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9604 Sami Nikkinen: Ks. http://www.tiede.fi/blog/2009/10/30/viimeinen-pala/ ja http://www.tiede.fi/blog/2008/01/22/laskukone-ja-sateenkaari/. Sami Nikkinen:

Ks. http://www.tiede.fi/blog/2009/10/30/viimeinen-pala/ ja http://www.tiede.fi/blog/2008/01/22/laskukone-ja-sateenkaari/.

]]> Kirjoittaja: Sami Nikkinen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9594 Sami Nikkinen Sat, 24 Jul 2010 12:53:11 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9594 Tässä törmäsin LHC:sta kertovaan uutiseen BBC:n sivuilla ja luin Alan Dorkinin (21.7.2010) kommenttia, niin voisitko selventää hieman: Mitä tapahtuu, jos Higgsin hiukkanen "löydetään"? Siis ns. standardimallin kannalta se on oltava olemassa, mutta mitä sillä tiedolla tekee? Kysymys voi olla harvinaisen typerä, mutta silti... avaako se oven johonkin? (No vaikkapa ydinvoimalan rakentaminen vaati radioaktiivisuuden keksimisen) Tässä törmäsin LHC:sta kertovaan uutiseen BBC:n sivuilla ja luin Alan Dorkinin (21.7.2010) kommenttia, niin voisitko selventää hieman: Mitä tapahtuu, jos Higgsin hiukkanen “löydetään”? Siis ns. standardimallin kannalta se on oltava olemassa, mutta mitä sillä tiedolla tekee? Kysymys voi olla harvinaisen typerä, mutta silti… avaako se oven johonkin? (No vaikkapa ydinvoimalan rakentaminen vaati radioaktiivisuuden keksimisen)

]]> Kirjoittaja: Tapio Arhola http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9589 Tapio Arhola Fri, 23 Jul 2010 13:38:18 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9589 Minua ärsyttää se että viihteessä viljellään aina vaan aikamatkailua ja ylivalonopeudella matkustelua. On aivan omituista, että isolla rahalla tehdään elokuvia missä aivan selkeät fysiikan lait on täysin unohdettu tai niitä sovelletaan omavaltaisesti. Etenkin nuoret saavat avaruuden oloista täysin kummallisen käsityksen suosikkielokuviensa kautta, missä lennetään aluksilla aivan kuin oltaisi ilmakehässä liikkuvan hävittäjän kyydissä. Ei pelkästään liikeradat ole virheellisiä, vaan myös ääniefektit, joita ei kuulu olla ollenkaan. Galakseissa liikutaan laidalta toiselle aivan kuin siirryttäisi mantereiden välillä. Hyviä ja todenmukaisia tieteiselokuvia ei tehdä käytännössä lainkaan. Clarken kirjojen mukaan on tehty pari melko asiallista, mutta nekään eivät ota huomioon esim. Jupiterin läheisyydessä olevan säteilyn vaarallisuutta. Sadut ovat tietenkin satuja, mutta kaikki eivät ymmärrä niiden virheellistä informaatiota. Tieteen popularisointi ei yllä viihteen vaikutuksen läpäisyyn, vaan saattaa joissakin tapauksissa ruokkia sitä kun tarkastellaan spekulatiivisia aiheita. Minua ärsyttää se että viihteessä viljellään aina vaan aikamatkailua ja ylivalonopeudella matkustelua. On aivan omituista, että isolla rahalla tehdään elokuvia missä aivan selkeät fysiikan lait on täysin unohdettu tai niitä sovelletaan omavaltaisesti. Etenkin nuoret saavat avaruuden oloista täysin kummallisen käsityksen suosikkielokuviensa kautta, missä lennetään aluksilla aivan kuin oltaisi ilmakehässä liikkuvan hävittäjän kyydissä. Ei pelkästään liikeradat ole virheellisiä, vaan myös ääniefektit, joita ei kuulu olla ollenkaan. Galakseissa liikutaan laidalta toiselle aivan kuin siirryttäisi mantereiden välillä. Hyviä ja todenmukaisia tieteiselokuvia ei tehdä käytännössä lainkaan. Clarken kirjojen mukaan on tehty pari melko asiallista, mutta nekään eivät ota huomioon esim. Jupiterin läheisyydessä olevan säteilyn vaarallisuutta. Sadut ovat tietenkin satuja, mutta kaikki eivät ymmärrä niiden virheellistä informaatiota. Tieteen popularisointi ei yllä viihteen vaikutuksen läpäisyyn, vaan saattaa joissakin tapauksissa ruokkia sitä kun tarkastellaan spekulatiivisia aiheita.

]]> Kirjoittaja: Syksy Räsänen http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9580 Syksy Räsänen Wed, 21 Jul 2010 18:31:30 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9580 Alan Dorkin: Jos arkipäivään kuuluu esimerkiksi valinta sähkövalojen tai rukousten käyttämisestä valaistukseen, niin ero tuloksissa on aika selvä. Jos puhut uskosta jolla ei ole vaikutusta toimintaan, niin se ei tietenkään vaikuta käytännön asioihin. Alan Dorkin:

Jos arkipäivään kuuluu esimerkiksi valinta sähkövalojen tai rukousten käyttämisestä valaistukseen, niin ero tuloksissa on aika selvä. Jos puhut uskosta jolla ei ole vaikutusta toimintaan, niin se ei tietenkään vaikuta käytännön asioihin.

]]> Kirjoittaja: Alan Dorkin http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9574 Alan Dorkin Tue, 20 Jul 2010 12:18:26 +0000 http://www.tiede.fi/blog/2010/07/19/ihmeiden-markkinat/#comment-9574 New Yorkin yliopiston fysiikan professori Alan Sokal teki tieteellisen kepposen vuonna 1996: Yhteiskuntatieteellinen Social Text -lehti julkaisi Sokalin artikkelin Transgressing the Boundaries, Toward a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity. Jälkeenpäin Sokal paljasti kirjoituksen olevan huuhaata ja vain parodia siitä tavasta, jolla tunnetut postmodernit intellektuellit käsittelevät fysiikasta ja matematiikasta lainattuja aineksia omissa filosofioissaan ja kulttuuriteorioissaan. Kirjoituksen maalitauluina olivat sosiaalinen konstruktivismi ja tietoteoreettinen relativismi Tapaus tunnetaan englanninkielisissä maissa nimellä the Sokal affair. Yhtä kaikki, niin tiedemiehet kuin maallikotkin menivät aluksi lankaan, ja kesti pitkään ennen kuin Sokalin ymmärrettiin kirjoittaneen artikkelinsa ”kieli poskessa”. Itse olen aina ihmetellyt sitä, miksi inhimillinen, jokapäiväinen elämämme ei ”vaadi” tuekseen tieteellisiä faktoja ihmisten maailmankuvassa, vaan elämä sujuu yhtä hyvin ja samalla tavoin uskoitpa sitten multiuniversumeihin, fysiikkaan, Jeesukseen, Buddhaan tai Allahiin, tai et mihinkään niistä! Onko sittenkin niin, että että esim. Higgsin bosonin löytyminen olisi suuri harppaus fysiikalle, mutta merkityksetön pikku nytkähdys ihmiskunnalle? New Yorkin yliopiston fysiikan professori Alan Sokal teki tieteellisen kepposen vuonna 1996: Yhteiskuntatieteellinen Social Text -lehti julkaisi Sokalin artikkelin Transgressing the Boundaries, Toward a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity.
Jälkeenpäin Sokal paljasti kirjoituksen olevan huuhaata ja vain parodia siitä tavasta, jolla tunnetut postmodernit intellektuellit käsittelevät fysiikasta ja matematiikasta lainattuja aineksia omissa filosofioissaan ja kulttuuriteorioissaan. Kirjoituksen maalitauluina olivat sosiaalinen konstruktivismi ja tietoteoreettinen relativismi Tapaus tunnetaan englanninkielisissä maissa nimellä the Sokal affair.

Yhtä kaikki, niin tiedemiehet kuin maallikotkin menivät aluksi lankaan, ja kesti pitkään ennen kuin Sokalin ymmärrettiin kirjoittaneen artikkelinsa ”kieli poskessa”. Itse olen aina ihmetellyt sitä, miksi inhimillinen, jokapäiväinen elämämme ei ”vaadi” tuekseen tieteellisiä faktoja ihmisten maailmankuvassa, vaan elämä sujuu yhtä hyvin ja samalla tavoin uskoitpa sitten multiuniversumeihin, fysiikkaan, Jeesukseen, Buddhaan tai Allahiin, tai et mihinkään niistä!
Onko sittenkin niin, että että esim. Higgsin bosonin löytyminen olisi suuri harppaus fysiikalle, mutta merkityksetön pikku nytkähdys ihmiskunnalle?

]]>