“Arvelen Syksyn tarkoittavan äärellisellä sitä, että Newtonin mekaniikka pätevyysalueellaan tarvitsee tarkasteltavan järjestelmän “painopisteen” eli keskipisteen, jonka suhteen voimat ovat tasapainossa, “nollautuvat” sanoisit ehkä.”

Ei näin. Tämä riiittäköön tästä.

Teorian mallissa valitaan käsite kuvaamaan mitattavaa suuretta. Newtonilla se on voimavektori, joka on sama gravitaatiolle ja gravitaation muutokselle - yleisessä suhteellisuusteoriassa pelataan tensoreilla ja malliavaruus kaareutuu, eikä gravitaatiolle sinänsä tarvita voimavälitystä vaan kappaleet seuraavat kaarevan avaruuden geodeettisia ratoja. Yleinen suhteellisuusteoriakin perustuu ajatukseen, että gravitaatiokentän muutoksia välittää gravitoni-hiukkanen tai gravitaatioaallot.

Arvelen Syksyn tarkoittavan äärellisellä sitä, että Newtonin mekaniikka pätevyysalueellaan tarvitsee tarkasteltavan järjestelmän “painopisteen” eli keskipisteen, jonka suhteen voimat ovat tasapainossa, “nollautuvat” sanoisit ehkä. Tällaista koordinaatistoa kutsutaan inertiaaliseksi. Kuitenkin yleisessä suhteellisuusteoriassa mikään kaikkeuden piste ei ole erityisessä asemassa tai voidaan ajatella, että kaikki pisteet ovat kaikkeuden keskipisteitä. Voiman käsite on myös erilainen kuin Newtonilla - tarkastellaan ei-inertiaalisia kehyksiä. Voima-käsitteestä ei kuitenkaan ole täysin luovuttu - liitettynä ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin kunkin avaruuspisteen suhteen tarkasteltuna pysyttäydytään äärellisissä voiman arvoissa.

Jos Newtonin mekaniikkaa yritetään soveltaa koko kaikkeuteen ja huomioida kaikki massapisteet, täytyy siis valita jokin piste keskipisteeksi ja silloin voimat, jotka kohdistuvat mihin tahansa muuhun pisteeseen eivät pysy äärellisinä. Toisaalta voimme todeta, että äärellisiähän nämä voimat ovat ja keskittyä etsimään Newtonilaisen kaikkeuden keskipistettä vain huomataksemme, että sepä vaihtaakin villisti paikkaansa jakuvasti

Eli kukin teoria pätevyysalueellaan pysyköön. Yleisellä suhteellisuusteorialla on näihin päiviin ajateltu olevan varsin laaja pätevyysalue, mutta ristiriitoja on kertynyt kuitenkin sikäli paljon, että arvelut teorian kehittämisen muodoista kiihtyvät. Ristiriidat (kvanttifysiikan lisäksi) liittyvät pikien etäisyyksien ja laajojen skaalojen geometriaan. Saattaa olla, että kosmologisen ymmärryksen lisäämiseksi täytyy luopua gravitoneista, valonnopeuden vakioisuudesta nykymuodossaan ja monesta muusta kulmakivestä sellaisen teorian muodostamiseksi, jolla pätevyysalue riittää kosmologisiin mittasuhteisiin. Esimerkkinä äärellisiin arvoihin pyrkimisen välttämättömyydestä ja samalla vaikeudesta voi nimetä joitain menninkäisiä: mustat aukot, pimeä massa, pimeä energia,…

Se, että voima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, on tosiaan erityistapaus. Asiaa voi katsoa eri näkökulmista, enkä osaa ilmaista sitä kovin yleistajuisesti, mutta sanonpa jotain.

Yleisen suhteellisuusteorian kannalta kyse on siitä, että gravitaatio on aika-avaruuden geometrian ilmentymä. Klassisen fysiikan puitteissa 1/r^2-voimalaki on yhtäpitävä sen kanssa, että jonkun alueen sisällä oleva varaus (gravitaation tapauksessa massa, sähkömagnetismin tapauksessa sähkövaraus) on yhtäsuuri kuin alueen pinnan läpi menevän kentän vuo, mikä liittyy massan tai varauksen säilymiseen. Kenttäteorian kannalta 1/r^2 seuraa siitä, että kumpaakin voimaa voi ajatella välittävän massattoman hiukkasen (gravitonin tai fotonin).

Matemaattisestihan samankaltainen laki pätee myös smg-vetovoimalle.

Gravitaatioaaltojen kulkema matka on pidempi kuin maailmankaikkeuden ikä kertaa valonnopeus, koska tila laajenee. On kuitenkin totta, että näkyvän maailmankaikkeuden kaikki alueet eivät ole viestineet keskenään. Ks. http://www.tiede.fi/blog/2009/02/28/syntymiskipuja/

“Mitä tarkoitat sanomalla “voimien summa ei ole äärellinen”, en ymmärrä koska en ole fyysikko, ehditkö hieman avata tätä termiä “äärellinen”.”

Äärellinen on sellainen, mikä ei ole ääretön.

“Päättelyni mukaan tarpeeksi suuria kokonaisuuksia tarkasteltaessa (Linnunrata, galaksiryppäät jne.) Newtonilainen fysiikka pelittää riittävän hyvin kuten jo kommentoitkin”

En sanonut niin.

En mene tämän enempää Newtonin teorian ja suhteellisuusteorian väliseen suhteeseen, yksityiskohdat menisivät turhan teknisiksi.