21
 |
Maailmankaikkeutta etsimässä
Syksy Räsänen 12.8.2011 |
| Sankaritarinoita | |
Albert Einstein oli eräs merkittävimpiä fyysikoita kautta aikojen sekä poliittinen toisinajattelija, joka oli niin natsien kuin näiden kanssa yhteistyössä toimineen FBI:n listoilla. (Olen aiemmin kirjoittanut Einsteinin merkityksestä nykypäivän fyysikoille.) Einstein oli myös ensimmäinen tieteen ansiosta tiedotusvälineiden julkisuuden sankariksi aateloima henkilö.
Vuodesta 1919 alkaen, jolloin yleinen suhteellisuusteoria katsottiin teoreettisesti vahvistetuksi, Einstein ja hänen teoriansa olivat yleisen villityksen kohteena. On kenties mielenkiintoista, että tämä vuosi jokseenkin myös lopettaa kauden, jolloin Einstein teki tieteellisesti merkittävää työtä (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta).
Einsteinin ympärille rakennetussa myytissä on epäterveitä piirteitä: Einsteinin aivot leikattiin talteen hänen neroutensa salaisuuden selvittämiseksi ja hänen paperiensa arkistossa on 80 000 dokumenttia päiväkirjoista muistilappuihin, joita käydään läpi vielä kymmeniä vuosia. Jo Einsteinin elinaikana hänen nimestään tuli nerouden synonyymi siinä määrin, että hänen kerrotaan sanoneen “en ole mikään einstein”.
Mutta legendan alla oleva todellisuuskin on inspiroivaa. Einstein tunnetaan aiheellisesti suhteellisuusteorian kehittäjänä -tai oikeammin löytäjänä- mutta hänellä oli keskeinen rooli myös toisen perustavanlaatuisen teoriamme kehityksessä: Einstein oli ensimmäinen, joka tavoitti kvanttimekaniikan ydinajatuksen todellisuuden epäjatkuvasta luonteesta. Toisaalta Einstein käytti suurimman osan tieteellisestä urastaan hedelmättömien umpikujien tarpomiseen ja vastusti kvanttiteorian kehitystä kuten auktoriteetit olivat aikanaan tehneet hänen suhteellisuusteorialleen.
Poliittisesti Einstein oli pasifisti joka kannatti sotaa kotimaataan vastaan, humanisti joka kehotti rakentamaan ydinpommin, antaumuksellinen siionisti joka oli sokea liikkeen todellisuudelle. Einstein oli kosmopoliitti aikana jolloin maailma repi itsensä sodissa ja ylpeästi juutalainen sosialisti 1920-luvun Saksassa ja 1950-luvun Yhdysvalloissa.
Minä ja Jukka Maalampi puhumme Einsteinista henkilönä sekä kvanttimekaniikasta, suhteellisuusteoriasta ja politiikasta Jyväskylän yliopistolla ensi tiistaina 16.8. kello 17. Tapahtuma on ilmainen ja sinne on vapaa pääsy. Puheet ovat englanniksi.
12. elokuuta 2011 kello 23.27
autojen karvanopilla kunnioitetaan einsteinin viisautta
13. elokuuta 2011 kello 1.47
Aivotutkijat eivät alkuun löytäneet Einsteinin aivoista mitän poikkeavaa, mutta tämä johtui heidän lähes yksimielisestä käsityksestään, jonka mukaan ainoastaan neuronit eli hermosolut vastasivat kognitiivisista toiminnoista ja aivojen toinen solutyyppi, gliasolut, vain ylläpitivät neuroneja osallistumatta itse mihinkään ajatustoimintoihin. Vähitellen alettiin tajuta, että gliasolukko osallistui sekin kognitiivisiin toimintoihin. Erityisesti Obaman henkilääkäri, aivotutkija R. Douglas Fields on korostanut glian tärkeyttä. Einsteinin aivoissa on kaksinkertainen määrä gliasoluja keskimääräiseen nähden.
http://www.sfn.org/index.aspx?pagename=brainBriefings_10_glia
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=mind-reviews-the-other-brain
13. elokuuta 2011 kello 13.47
Harmi että en mitenkään ehdi Jyväskylään kuuntelemaan luentoa. Luentoidea on tosi hyvä, voisitteko miettiä jos tulisitte Turkuun niin täälläkin voisi ehkä olla kiinnostuneita osallistujia?
13. elokuuta 2011 kello 14.48
Einsteinin aivot paloiteltiin ja jaettiin eri yliopistojen tutkijoille USA:ssa. Seuraavassa 7 minuutin viedeopätkässä on muutama mielenkiintoinen kommentti Adolfin aivojen alkuperäisiltä tutkijoilta:
http://www.youtube.com/watch?v=JNOKT-xv7Dw
Kysymys Syksylle: Voiko 16.8. tilaisuudessa J:kylän yliopistolla esittää kysymyksiä suomeksi?
14. elokuuta 2011 kello 15.04
Pekka:
Puheet riippuvat siitä, kuka pyytää puhumaan ja mistä aiheesta. (Tässä tapauksessa pyyntö ja aihe tuli Jyväskylän yliopiston kansainväliseltä kesäkoululta.)
Alan Dorkin:
Käsittääkseni yksityinen henkilö leikkasi aivot päästä ilman lupaa ja piti ne itsellään.
Kysymyksiä voi esittää suomeksi.
14. elokuuta 2011 kello 15.53
Onko patologi Thomas Harvey Syksyn tarkoittama “yksityinen henkilö”, vai onko Einsteinin aivojen kohtalosta olemassa useita eri versioita?
“WHAT BECAME OF ALBERT EINESTEINS BRAIN?
On April 18, 1955, the great mathematician and physicist Albert Einstein died. He was 76 years old. Although Einstein’s body was cremated, his brain was saved. Dr. Thomas S. Harvey, a pathologist at Princeton Hospital, removed Einstein`s brain on the morning of Einstein’s death. What happened to the brain for years after this is somewhat of a mystery.
THE SEARCH
In the mid 1970s, Steven Levy, a reporter for the New Jersey Monthly, hopped into his car and set out to find Einstein`s brain. Mr. Levy published his story in 1978. Mr. Levy discovered that Einstein`s brain was still with Dr. Harvey who was now in Wichita, Kansas. The brain was in two mason jars in a cardboard box that was marked with the words “Costa Cider”. Most of the brain, except for the cerebellum and parts of the cerebral cortex, had been sectioned (sliced).
THE PAPER
There are three published scientific studies that have examined Einstein`s brain. One paper, titled “On the Brain of a Scientist: Albert Einstein” was published in 1985 in the journal Experimental Neurology (vol. 88, pages 198-204, 1985) and written by Marian C. Diamond, Arnold B. Scheibel, Greer M. Murphy and Thomas Harvey.”
14. elokuuta 2011 kello 17.54
Alan Dorkin:
On.
14. elokuuta 2011 kello 23.42
Suppeamman suhteellisuusteorian “löytämistä” edelsi itse asiassa kummallisia vaiheita. Ensinnäkin siinä esiintyvät kaavat ovat Lorentzin käsialaa: hän esitti että jos universaali eetteri ts. valon väliaineen lepokoordinaatisto on olemassa, niin silloin Michelson-Morleyn koe voidaan selittää kun pituuskontraktio otetaan käyttöön. Noh, myöhemminhän sitten todettiin, ettei mitään eetteriä ole, joten Lorentz päätyi kaavoihinsa aivan väärästä hypoteesista.
No mitäpä sitten teki Einstein? Otti lähtökohdaksi Lorentzin väärästä hypoteesista saamat kaavat ja formuloi hypoteesin (invarianssi), joka itseasiassa on Lorentzin hypoteesin yleistys! Nimittäin, siinä missä Lorentzilla oli yksi absoluuttinen koordinaatisto, niin Einsteinilla niitä on numeroituvan monta, yksi per havaitsija. Sillä invarianssipostulaattihan tarkoittaa juuri sitä, että jokainen havaitsija on samalla kertaa absoluuttisessa asemassa tietyn signaalin suhteen. Näin sitten Lorentzin kaavat sopivat teoriaan, koska Einstein vain siis yleisti Lorentzin hypoteesin. Toisella tapaa sanottuna eetterihypoteesi oli askel väärään suuntaan, mutta suhteellisuusteoria meni vielä askeleen pidemmälle - samaan suuntaan.
Jotenkin kuitenkin suhteellisuusteoria onnistui ottamaan tuulta alleen. Ehkäpä suurin syy oli se, että Poincare ihastui teorian elegantteihin kaavoihin. Toinen syy oli asian äärimmäisen vaikea testattavuus ja sitähän se on edelleen yhä tänäkin päivänä. Mutta tässä kohtaa onkin Einstein -kultti kantanut teoriaa. Erilaisia kokeita, yleensä epäsuoria, tulkitaan puoltavan teoriaa, vaikka kaikkiin niistä voidaan löytää vaihtoehtoinen selitysmalli. Mutta tuskin kenellekään nykyfyysikoista tulee mieleen kyseenalaistaa Einsteinia, koska hänhän on lähes Jumalan asemassa. Ja mitä kauemmas mennään, niin sitä vahvemmaksi kultti käy.
Mutta kuitenkin, suhteellisuusteoria on fyysikoille hieno työkalu. Sitä tulkiten voidaan mm. rakentaa mahtavia hiukkaskiihdyttimiä, jotka tarjoavat tuhansille fyysikoille työpaikkoja ja tilaisuuden toteuttaa itseään. Suhteellisuusteoria on myös antanut pohjan muille monimutkaisille teorioille, joiden kehittämiseen taas on tarvittu teoreettisen fysiikan taitajien armeija. Ilman suhteellisuusteoriaa fysiikka olisikin monin verroin tylsempää. Loppujen lopuksihan sillä ei ole mitään väliä mitä ihminen kulloinkin ymmärtää ja mitä ei.
15. elokuuta 2011 kello 0.15
Kuuluisa fyysikko Joffe muisti nähneensä, että Einsteinin alkuperäisten 1905 -käsikirjoitusten tekijäksi oli merkitty Einstein-Marity, mikä voidaan tulkita niin, että Einstein oli kirjoittanut ne yhdessä silloisen vaimonsa Mileva Maricin kanssa, joka myös oli insinööri. Marity on nimittäin kroatialainen muunnelma Milevan tyttösukunimestä. Nimi kuitenkin muutettiin yksin Albert Einsteiniksi ja pian myös välit kylmenivät. Einstein kohteli Milevaa huonosti ja ilmeisesti hävitti suuren osan Milevan kirjeistä ehkä juuri salatakseen hänen osuutensa näissä tutkimuksissa.
Kaava E = mc^2 liitetään useimpien mielessä Einsteiniin, vaikka massan muuttuminen energiaksi on esiintynyt monen fyysikon spekulaatioissa ja laskelmissa kauan ennen vuotta 1905. S. Tolver Preston johti 1875 kirjassaan jokseenkin oikean massa-energia -suhteen. Hasenöhrl julkaisi 1904 likimain saman kaavan kuin Einstein tehden pienen laskuvirheen, jonka tuloksena sai E = (3/8)mc^2. Italialainen Olinto De Pretto julkaisi Einsteinin kaavan 1,5 vuotta aikaisemmin (siis 1904) italiankielisessä tiedelehdessä, jonka Einsteinin ystävän uskotaan näyttäneen Albertille, joka luki sujuvasti italiaa. Tästä kuuluisa Max Born sai aiheen kummastella viitteiden puuttumista Einsteinin julkaisuista.
Einsteininkaan tälle kaavalle esittämä johto ei ollut täysin matemaattinen eikä yleispätevä. Sitä paitsi meillä ei ole mittausvaikeuksista johtuen vieläkään varmuutta siitä, onko kaava tarkasti tuo.
Yleisen suhteellisuusteorian 1915 yhtälöt olivat Einsteinilla aluksi virheelliset, mutta nähtyään etevän matemaatikon Hilbertin vastaavat, matemaattisesti korrektit yhtälöt Einstein yhdessä Grossmanin kanssa nopeasti korjasi omansa ja väitti keksineensä ne ennen Hilbertiä.
http://guardian.150m.com/jews/einstein-plagiarist.htm
http://wbabin.net/ajay/sharma3.pdf
http://www.mrelativity.net/Papers/8/MilRel.pdf
Einsteinia voi verrata toiseen kuuluisaan ajattelijaan, Ludvig Wittgensteiniin, jonka teos Tractatus on täynnä lainauksia, joiden lähdettä ei ole ilmoitettu. Molemmilla lienee ollut lievä asperger-syndrooma.
http://rarediseases.about.com/cs/aspergersyndrome/a/041003.htm
15. elokuuta 2011 kello 10.20
Täälläkin keskusteluissa viitataan siihen, että Einsteinin suhteellisuusteorian kehitystyöhön ja lopputulokseen olisi vahvasti vaikuttanut hänen vaimonsa Mileva Maricin. Onko tälle mitään pitävää näyttöä, hurjimmillaan olen lukenut että Mileva teki ajattelutyöt, ja Albert otti kunnian? Taitaa olla näitä nykyisiä kaupunkilegendoja…
Joskus olisi mielenkiintoista kuulla, mihin ja miten Einstein käytti suhteellisuusteorian luomisen jälkeisen ajan, ehdotan tätä vaikka sivujuonteeksi johonkin seuraavaan keskusteluun tai ehkä tähänkin ketjuun jos haluat tätä kommentoida?
15. elokuuta 2011 kello 11.30
Leone, P.S.V.:
Suppeaa suhteellisuusteoriaa on testattu erittäin tarkasti, ja sen ennustuksia on vahvistettu yli miljardisosan tarkkuudella. Teoreettisesti se on ristiriidaton ja sopusoinnussa klassisen sähkömagnetismin kanssa.
Pekka:
Einstein sovelsi suhteellisuusteoriaa sen löytämisen jälkeen jonkin aikaa, mutta valtaosa hänen tieteellisestä työstään meni sen jälkeen yhtenäisteorian etsimiseen.
15. elokuuta 2011 kello 12.57
Syksy:
Fokusoidutaan nyt blogikirjoituksen mukaisesti historiaan. Voidaan vaikka keskittyä katsomaan niitä perusteita, joilla suppeampi suhteellisuusteoria aikoinaan “hyväksyttiin”. Tarkkaa vuotta on vaikea antaa, mutta lienee jossain vuoden 1915 kieppeillä? Kun vuosi on selvillä, niin sitten voidaan laittaa kerääntynyt fakta nippuun ja katsoa kuinka vahvoilla perusteilla suhteellisuusteoria “hyväksyttiin”. Menisikö tänä päivänä noin radikaali teoria läpi noin ohkaisella näytöllä? Never…
15. elokuuta 2011 kello 18.01
Leone:
En tiedä, koska suppea suhteellisuusteoria yleisesti hyväksyttiin. Sen nykyinen asema perustuu kokeellisiin tuloksiin, historiasta riippumatta.
Suhteellisuusteorian kyseenalaistamisesta, ks .http://www.tiede.fi/blog/2010/12/22/kysymysten-juurella/ .
16. elokuuta 2011 kello 9.57
Syksy:
Muttapa entäpä jos kokeellista näyttöä vaikeasta asiasta ei osatakaan tulkita oikein? Annanpa esimerkin, jolla oli vahva merkitys suppeamman suhteellisuusteorian “hyväksymisessä”: de Sitterin havainnot kaksoistähdistä.
Tuolloin oli esitetty kaksi hypoteesia, joiden puitteissa asiaa selitettiin, eli ballistinen c+v hypoteesi sekä invarianssihypoteesi. Koska ballistinen hypoteesi ei tuottanut havaintoja vastaavaa tulosta, niin pääteltiin että invarianssi on oikea hypoteesi. Mutta eihän se päättely näin mene, sillä todellisuutta saattaa olla sellainen hypoteesi, mitä ei edes olla esitetty!
Nythän kaksoistähtitapauksessa on kiihtyvyyksiä mukana, kun lähteet tekevät ympyräliikettä. Tällöin ei tietenkään yksinkertainen c+v hypoteesi toimi, se toimii teoriassakin vain tapauksessa jossa ei ole kiihtyvyyksiä mukana. Jos mukana on kiihtyvyyksiä, niin silloin lähteen sm -kenttä (jonka häiriö valo on) ei ole homogeeninen, vaan siihen tulee “vääristymiä”, jotka ovat laajan skaalan aaltoja vähän kuten painovoima-aallotkin. Tämä huomioonottaen voidaan Maxwellin pohjalta formuloida teoria, jolloin saadaan kiihtyvyydetkin mukaan. Tällöin mm. käy niin, että signaalin nopeus hieman vaihtelee sen matkatessa Maahan.
Siis de Sitterin havainnot eivät osoita invarianssia oikeaksi. Ne toki selittyvät invarianssilla, mutta myös laajennetulla ballistisella teorialla, jossa kiihtyvyydet huomioidaan. Occamilaisen ajattelutavan mukaan näistä tulisi valita jälkimmäinen.
Vastaavasti monissa muissa kokeissa asian tiimoilta, eli hypoteesi jota ei kyseenalaisteta ohjaa tulkintaa.
16. elokuuta 2011 kello 11.40
Suppean suhteellisuusteorian pätevyys omalla alueellaan on nykyään järjellisen epäilyn ulkopuolella, aivan kuten klassinen mekaniikka pätee omalla alueellaan (joka sijaitsee suhteellisuusteorian sisällä). Järjetön epäily näissä kommenteissa riittäköön.
16. elokuuta 2011 kello 13.10
Syksy:
Olis ihan kiva jos välillä kommentoisit itse argumenttejakin, kun kerran blogia pidät kommenttipalstoineen! Järjettömät argmentit pitäisi olla helposti torpattavissa.
16. elokuuta 2011 kello 14.22
Leone: “Järjettömät argmentit pitäisi olla helposti torpattavissa.”
Nehän en vasta vaikeita onkin.
16. elokuuta 2011 kello 15.38
Kun näitä ennakolta sensuroidaan, niin voisi ainakin painoviheet korjata, kun ei tunnu mitään editointimahdollisuutta olevan.
Mutta jatkaakseni aiheesta, Syksy tuntuu olevan harvinaisen kriittinen fyysikoksi, jotka yleensä pitävät omia uskomuksinaan Jumalan sanana, joka on totta PISTE, joten suotakoon hänelle vapautus kaikkinaisen huuhaan kumoamislta, mikä lienee itse kullekin toivoton tehtävä.
Tämä Einstein-kritiikki muuten tuntuu jotenkin tutulta. Joillakin tuntuu aina olevan tarve väheksyä toisten saavutuksia; jotenkin nämä nerot pitää saada raastetuksi omalle tasolle.
16. elokuuta 2011 kello 19.58
Jyväskylän Einstein-luento 16.8. oli varsin onnistunut tilaisuus, joskin se englanninkielisenä oli lähinnä kai suunnattu ulkolaisille opiskelijoille, joita paikalla näytti olevan enemmistö. Syksy on nuoresta iästään huolimatta jo kouliintunut esiintyjä ja hänestä on hyvää vauhtia kasvamassa suomalainen “kosmopoliitti”, joka vie näyttöä oman alansa osaamisesta myönteisellä tavalla myös kansainvälisille foorumeille.
17. elokuuta 2011 kello 11.26
Alan Dorkin:
Mukava että pidit tilaisuudesta. Sanottakoon, että kaikki hiukkaskosmologit toimivat kansainvälisessä ympäristössä (eikä alani ole fysiikan saati fyysikkojen historia!).
18. elokuuta 2011 kello 18.00
Joku vuosi sitten Ylen klo 20.30 tv-uutisissa oli puhetta Fölsingin tekemästä Einsteinin elämäkerrasta jonka suomensi Seppo Hyrkäs. Koska Einstein oli jättänyt autistisen lapsena ns. heitteille käymättä koskaan luona, tuossa pääuutisissa sanottiin suoraan Hyrkäksen suulla että “Einstein oli siis paskiainen”.
Fölsingin kirjan mukaan Einstein kulki kommunisti/työväenpuolueen pippaloissa esitelmöimässä ja altistui vasemmistolaiselle propagandalle ja 1930-luvun lopulla Einstein kirjeessään Bornille kehui Stalinista kelpo mieheksi. Tämä vaan tarkoittaa, että luonnontiet. huippuälykkyys ei ole poliittisen viisauden tai arvostelukyvyn tae..
18. elokuuta 2011 kello 19.47
Jostain syystä fyysikot eivät mielekkäällä tavalla pysty ilmaisemaan, mikä on fysiikan (mallien/teorioiden) ja “todellisuuden” välinen yhteys.
20. elokuuta 2011 kello 14.38
Kuka on mielestäsi seuraava Einsteinin veroinen tutkija tai tiedemies, vai onko sellaista edes olemassa. Kiinnostaisi tietää, kuka mielestäsi nykyisistä tutkijoista ja ajattelijoista voisivat ehkä mullistaa tietomme ajasta ja avaruudesta ja muusta sen sellaisesta vielä meidän elinaikanamme? Missä menee Suuren Yhtenäisteorian kehittäminen?
21. elokuuta 2011 kello 20.44
“Kuka on mielestäsi seuraava Einsteinin veroinen tutkija tai tiedemies, vai onko sellaista edes olemassa.”
Tieteen tekeminen on sadassa vuodessa muuttunut täysin. Nykyisin tutkimusta tehdään laajemmissa rymissä, tiimityönä. Manhattan-projektin vetäjänä tunnettu Robert Oppenheimer lienee yksi viimeisimmistä tieteentekijöistä, jonka sanotaan hallinneen jokseenkin kaikki tieteen alat. Totta kai joka vuosi jaetaan silti Nobelin palkinnot tietyille luonnontieteilijöille, mutta hekin pokkaavat tunnustuksen jonkin tiimin vetäjinä. Ylivertaisia uniikkeja intellektuelleja nykyaika tai tulevaisuus tuskin enää tuo tullessaan.
21. elokuuta 2011 kello 23.10
Todellakin, Einstein ei ymmärtäisi juuri mitään nykyisistä teoreettisen fysiikan graduistakaan, niin on fysiikassa käytettävä matematiikka monimutkaistunut ja saanut uusia ulottuvuuksia.
Tony Zee olisi yksi ehdokas laaja-alaisimmaksi fyysikoksi. Hän kirjoittaa mm. kulttuuria kuvaavia kirjoja ja yleistajuisia esityksiä fysiikasta. Lisäksi Zee on eniten uusia oivalluksia julkaissut fyysikko maailmassa.
http://www.google.fi/#hl=fi&q=tony+zee&oq=Tony+Zee&aq=0L&aqi=g-L1g-sL1&aql=&gs_sm=c&gs_upl=8480l17738l0l26162l7l7l0l0l0l0l457l1744l0.3.2.1.1l7l0&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.&fp=28d123e464e669f9&biw=1185&bih=629
Toinen monitaituri fysiikan alalla olisi Zeen ystävä John Archibald Wheeler, mutta hän ei ole enää elossa
http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=John+Wheeler&oq=John+Wheeler&aq=f&aqi=g6&aql=&gs_sm=e&gs_upl=2123l8534l0l9318l12l12l0l3l3l0l340l2189l0.3.4.2l9l0&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.&fp=28d123e464e669f9&biw=1185&bih=629
22. elokuuta 2011 kello 14.17
Pekka:
Einsteinin työ sijoittuu oman aikansa viitekehykseen. Tilanne on nykyään erilainen, eikä ole luultavaa, että kukaan enää näyttelisi samaa roolia. (Vaikka ei se mahdotonta olekaan.) Kannattaa ennemmin miettiä miten tutkimusta voisi edistää nykyisessä tilanteessa, kuin että miten voitaisiin toistaa sadan vuoden takainen sankaruus.
22. elokuuta 2011 kello 15.03
Nythän toisaalta olisi sankarille tilaus, koska fysiikka on nykyään paljon pahemmin levällään kuin konsanaan Einsteinin nuoruudessa. Eli jos pimeisiin aineisiin ja energioihin sekä standardimallin hataruuteen on olemassa nykyisistä kuvitelmista poikkeavat ratkaisut, ne voisi joku yksinäinen keksiäkin. Nythän teoreettiset fyysikot ovat aika laumasieluja. Säieteoriaakin taitaa tutkia aika suuri osa teoreetikosta mutta kolmessa vuosikymmenessä ei liene saatu mitään kouriintuntuvaa aikaan; siitä huolimatta hakataan päätä seinään. Standardimallikin tuntuu olevan samalla lailla kiveen hakattu, kuin Einsteinin ajan käsitykset, eli kukaan systeemin sisällä ei sitä uskalla kyseenalaistaa.
22. elokuuta 2011 kello 16.02
Opettaja:
Tilanne on päinvastainen. Kaikki teoreetikot tutkivat hiukkasfysiikan Standardimallin tuolle puolen meneviä rakenteita.
22. elokuuta 2011 kello 18.22
Opettaja kirjoittaa: “Eli jos pimeisiin aineisiin ja energioihin sekä…on olemassa nykyisistä kuvitelmista poikkeavat ratkaisut, ne voisi joku yksinäinen keksiäkin.”
Pimeästä aineesta ja energiasta sekä niiden olemassaolosta yleensä on fyysikoilla mitä erilaisimpia spekulaatioita. Kannattaa lukaista esimerkiksi nämä “nykyisistä kuvitelmista radikaalisti poikkeavat ratkaisut”. Alempi tosin on liian vaikeaa meikäläiselle, kun tietyt peruskäsitteet puuttuvat.
http://www.protsv.fi/lfs/2010%20seminar/Kallio-Tamminen.pdf
http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/
Then the explanatory power of the universal law
can be adequately contrasted with prevalent propositions, in
particular with those that give a commanding role in
dynamics and evolution to dark matter and dark energy.
Universaalin lain selittävä voima voidaan asettaa vastakkain yleisten käsitysten kanssa, erityisesti niiden, jotka antavat määräävän roolin dynamiikassa ja evoluutiossa pimeälle aineelle ja pimeälle energialle.
30. elokuuta 2011 kello 22.40
Einstein ei käsittääkseni todistanut, että eetteriä ei ole olemassa, vaan otti sen tavallaan postulaattina (valon nopeus ON sama kaikissa koordinaatistoissa). Mutta postulaateiksi voidaan myös valita: Valon nopeus MITATAAN samaksi kaikissa koordinaatistoissa. Mikään ei jälkimmäisen postulaatin tapauksessa estä meitä valitsemasta yhtä koordinaatistoa eetteriksi. Koordinaatistonmuunnosyhtälöt ovat kuitenkin kummassakin tapauksessa samat, eivätkä siis sisällä mitään eetterikoordinaatiston koordinaatteja. Siispä eetterikoordinaatiston havaitseminen kokeellisesti on mahdotonta.
Einstein ei mielestäni tehnyt muuta kuin filosofisen valinnan. Hän kannatti ajatusta, jonka mukaan sitä, mitä ei voida mitata, ei ole olemassa (tälle filosofialle on nimityskin, positivismi). Koska valon nopeus mitataan samaksi kaikissa koordinaatistoissa, se myös ON sama kaikissa koordinaatistoissa. Kysymys eetteriteoriasta ja suhteellisuusteoriasta riippuu vain siitä, mitä filosofiaa kannattaa. Mielestäni tämä ei ole ollenkaan tieteellinen kysymys.
31. elokuuta 2011 kello 14.04
Marko Mikkonen:
Eetteriteorian ydin oli se, että valon nopeus riippuu havaitsijan liiketilasta eetterin suhteen. Suhteellisuusteoriassa valon nopeus ei riipu havaitsijan liikkeestä. Tämä ero on kokeellisesti varmennettu.
12. syyskuuta 2011 kello 11.12
Einsteinin kognitiiviset kyvyt olivat ilmeisen erityiset. Mutta oliko ja onko Einsteinin tai jonkun muun aivojen toiminta ja aikaansaannokset redusoitavissa hänen edustamaansa fysiikkaan? Oliko suhteellisuusteoria löytäminen pohjimmiltaan pelkkää fysiikkaa? Tätä pohdin.
Ymmärtääkseni suhteellisuusteorian mukaan maailmankaikkeuden tulevaisuus on samalla tavalla determinitua kuin sen menneisyyskin. Siihen todellisuuteen ei kai todellista vapaata tahtoa mahdu. Edes hitunen vapaata tahtoa ja sen mukaista toimimistahan rikkoisi koko aika-avaruusjatkumon.
Mutta entäs jos vapaata tahtoa sittenkin on?
22. maaliskuuta 2012 kello 16.06
[…] elokuussa Einsteinista pitämäni puheen pohjalta kirjoittamani artikkeli on ilmestynyt Tieteessä tapahtuu -lehdessä ja on vapaasti […]