1
Viime elokuussa Einsteinista pitämäni puheen pohjalta kirjoittamani artikkeli on ilmestynyt Tieteessä tapahtuu -lehdessä ja on vapaasti luettavissa. Ingressi on tämä:
Albert Einstein (1879–1955) oli toisinajattelija niin fysiikassa kuin politiikassakin, ja hänen menestykselleen oli tärkeää se, että hän näki asiat ulkopuolelta. Toisaalta Einstein oli tiiviisti kiinni yhteiskunnallisessa elämässä, ja hänellä oli osansa niin ydinaseiden valmistamisessa kuin rasismin vastustamisessa ja sionismin tukemisessakin.
Erinomaisen mielenkiintoisen artikkelin olit saanut tuon puheesi pohjalta kirjoitettua. Toivottavasti moni ymmärtää sen lukea.
Hyvä artikkeli, antoi minulle uusia näkökulmia Einsteinistä.
Kvanttifysiikasta ja Einsteinistä ei yleensä puhuta muuta kuin, että Nobel myönnettiin valosähköisen ilmiön teoreettisesta selittämisestä (teoria fotonista). Onko tämä mielestäsi siksi, että suhteellisuusteoria on mielenkiintoisempi, koska se on melkein täysin Einsteinin löytämä (tai luoma) teoria vai että Einsteinin panos kvanttifysiikan kehityksessä ei muka olisi merkittävä?
Vähän ohi aiheen, mutta kysytään nyt silti (Einsteinkin tutki molempia): Kvanttifysiikassa käytetään joskus suhteellisuusteoriaa apuna tuloksia johdettaessa (ainakin jotkut oppimateriaalit, toisaalta usein perustelematta, että miksi teoriat sopivat yhteen ko. tapauksessa tai todetaan ”vastaa hyvin havaintoja”). Osaatko sanoa miksi teoriat eivät ole täysin sopusoinnussa, mutta toisaalta sopivat välillä erittäin hyvin yhteen?
Jarkko Ylitolonen:
Kiitos, mukava kuulla että pidit jutusta.
Suhteellinen kvanttifysiikka:
En juuri tunne sitä, miten Einsteinista yleensä populaaristi kirjoitetaan kvanttiteorian suhteen. Fyysikoiden keskuudessa Einsteinin panosta kvanttiteoriaan pidetään merkittävänä. Einsteinin osuus suhteellisuusteoriassa on toki isompi.
Kvanttimekaniikka (eli hiukkasten kvanttiteoria) on täysin epärelativistinen teoria, se ei tiedä suhteellisuusteoriasta mitään. Kun kvanttimekaniikka halutaan yhdistää suppeaan suhteellisuusteoriaan, päädytään teoriaan, jonka rakennuspalikat eivät enää ole hiukkasia, vaan kenttiä, eli kvanttikenttäteoriaan. Suppea suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka ovat siis täysin yhteensopivia. Sen sijaan yleistä suhteellisuuteoriaa ja kvanttiteoriaa ei ole vielä saatu yhdistettyä. Syyt tähän ovat monimutkaiset. Aiheesta hieman: http://www.tiede.fi/blog/category/maailmankaikkeutta-etsimassa/page/8/
http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/207/paatos20708.html
Yliopistotekstiä.
No niin, kyllä teor fyssan osastolla sentään osataan, mutta matikka voisi parantaa.
Filosofian voisi siirtää museon puolelle.
Kuka tarvitsee filosofiaa?
Vapputerveisin
DI Hannu
Artikkelissa oli pieni juttu Hans Bethen lausumisista kävelyllä tyttöystävänsä kanssa. Onko jompikumpi tarinan henkilöistä vahvistanut sen todeksi ?
Sunnuntaikosmologi:
En tiedä. En olisi hämmästynyt, vaikka tarina olisi täysin keksitty. Tunnetuista fyysikoista on kaikenlaisia anekdootteja, jotka elävät ja kasvavat tutkijoiden yhteisössä. Ne kertovat jotain yhteisön näkemyksistä, riippumatta siitä ovatko ne totta.
Moro,
Hyvä artikkeli. Onko tuossa painivirhe kun väitetään että: ”suhteellinen” tarkoittaa samaa
kuin havaitsijasta riippumaton, eikö sen pitäisi olla havaitsijasta riippuvaa ?
t. Hannu
Hannu V:
Onpa tosiaan. Olipa huolimatonta minulta.