Tiede-lehti on jakanut reaaliaineissa menestyneille lukion oppilaille sata lehtistipendiä. Valitut saavat lehden vuosikerran. Stipendiaattien nimet löytyvät täältä.
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Kahden aikaa käsittelevän merkinnän väliin aiheeseen liittyvä tiedote: Remedy-pelifirma on julkaissut teaserin uudesta pelistään Quantum Break. Olen konsultoinut Remedylle peliin liittyen, mutta en saa vielä kertoa sen enempää. Remedyn lehdistötiedotteessa sanotaan seuraavaa: ”In Quantum Break, our desperate hero fights a highly personal battle to save the future before time literally runs out. As time breaks [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Käsitys ajasta on käynyt läpi merkittäviä muutoksia 1900-luvun alkupuolen fysiikan vallankumousten myötä. Isaac Newtonin 1600-luvulla muotoilemassa klassisessa fysiikassa avaruus on näyttämö, johon maailman tapahtumat sijoittuvat ja aika on mittari, joka kertoo missä vaiheessa näytelmä on. Tapahtumat eivät vaikuta siihen miten nopeasti aika kulkee, ja kello käy samalla tavalla kaikille. Tämä klassisen fysiikan kuva on jokseenkin [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Arkhimedes-lehden tänään ilmestyneessä numerossa 1/2013 on puolipopulaari artikkelini Rakennemuutosta maailmankaikkeudessa. Aiheena on rakenteiden muodostumisen vaikutus maailmankaikkeuden laajenemiseen, mikä on tällä hetkellä keskeinen tutkimuskohteeni. Ote: ”Se mahdollisuus, että kosmologisten rakenteiden muodostumiseen liittyvä varianssin kasvu kasvattaisi laajenemisnopeutta ja selittäisi havainnot ilman pimeää energiaa tai muokattua gravitaatiolakia tunnetaan nimellä takaisinkytkentäkonjektuuri (backreaction conjecture). Tämä olisi konservatiivinen selitys, joka ei edellyttäisi [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Viime viikolla saattoi jälleen törmätä uutiseen, jonka mukaan “kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo tehneensä ensimmäisen havainnon” pimeän aineen hiukkasista. Kyse ei ole Maapallon kiertoradalla havaituista positroneista, joiden avulla pimeä aine väitettiin melkein löydetyksi kaksi viikkoa aiemmin, vaan atomiydinten värinästä syvällä maan alla. Uutiset pimeän aineen hiukkasen löytymisestä ovat kuitenkin yhtä ennenaikaisia nyt kuin huhtikuun alussa. Pimeä aine selittää lukuisia [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Keskiviikkona ilmoitettiin kansainvälisellä avaruusasemalla olevan AMS-mittalaitteen ensimmäisistä tuloksista. AMS on rakennettu CERNissä, joten lehdistötilaisuus pidettiin CERNin tiloissa Genevessä ja lehdistötiedotteessa on mukana AMS-ryhmän puhemiehen Samuel Tingin sanojen lisäksi CERNin johtajan Rolf Heuerin näkemys. AMS mittaa sähköisesti varattuja hiukkasia ja antihiukkasia (eli kosmisia säteitä), lähinnä elektroneja, positroneja, protoneita ja antiprotoneita. Koe pitää lukua siitä paljonko hiukkasia detektoriin [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Vuosittainen Moriondin hiukkasfysiikan konferenssi pidettiin maaliskuun alussa. Viime vuonna siellä esiteltiin Higgsistä vihjeitä, jotka sitten heinäkuussa lunastettiin. Kaikkea kerättyä dataa ei oltu ehditty analysoida heinäkuuhun mennessä, ja sen jälkeen saatiin vielä laariin paljon hiukkastörmäyksiä ennen kuin kiihdytin suljettiin kahdeksi vuodeksi. Marraskuussa julkistettiin datasta päivitys, joka kuitenkin jätti jotain kysymyksiä avoimeksi. Nyt dataa on ehditty käydä paljon [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Euroopan avaruusjärjestö ESAn Planck-satelliitin ensimmäiset kosmologiset tulokset julkistettiin tänään kello 13 Suomen aikaa. Julkistamista edelsi vajaan kahden tunnin suurelle yleisölle suunnattu lehdistötilaisuus, ja kaksi tuntia sen jälkeen pidettiin toinen lehdistötilaisuus jossa kerrottiin enemmän yksityiskohtia. Vähän käy sääliksi ensimmäistä lehdistötilaisuutta seuranneita: ylisanoista ja puolittaisista selityksistä on vaikea saada kuvaa siitä, mistä oikeastaan on kysymys. Planck kiertää [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Olen aiemmin kirjoittanut tieteellisen kustantamisen ongelmista. Pelin säännöt ovat sellaiset, että tutkijat antavat työnsä hedelmät eli artikkelit ilmaiseksi kustantajille, jotka sitten myyvät ne takaisin tutkijoiden instituuteille, usein kohtuuttomaan hintaan. Osa kustantajista on tieteellisiä yhteisöjä, joiden hinnat ovat hillitympiä, mutta isoilla yrityksillä on keskeinen rooli, ja ne korottavat hintoja jatkuvasti. Ongelma on pahentunut ainakin 90-luvulta asti [...]
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Puhun Aalto-yliopiston diversiteettiseminaarissa 20.3. omasta tutkimuksestani ja osallistun paneeliin tieteen tekemisestä. Tapahtuma on suunnattu fysiikan ja matematiikan opiskelijoille ja tutkijoille. Tilaisuus on ilmainen, mutta sinne tulee ilmoittautua viimeistään 17.3.. Päivitys (19/02/13): Unohdin mainita, että tilaisuus on englanninkielinen.
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
LHC suljettiin torstaina 14. helmikuuta. Edessä on pitkä tauko, kiihdyttimen on määrä käynnistyä uudelleen keväällä 2015. Näiden kahden vuoden aikana laitteita huolletaan ja päivitetään. Vuoden 2009 onnettomuudessa paljastuneiden teknisten ongelmien takia hiukkasia on toistaiseksi törmäytetty suunniteltua pienemmällä nopeudella, tavoitteena on, että 2015 päästään alun perin kaavailtuun energiaan, joka on 75% tähänastista korkeampi. Kolmen toimintavuotensa aikana [...]