Tämä on Maailmankaikkeutta etsimässä –blogin viimeinen merkintä. Olen päättänyt lopettaa koska koen, että tämän blogin kirjoittaminen osaltani rakentaa kuvaa Tiede-lehden blogeista tutkimukseen ja faktoihin pohjaavana foorumina ja täten legitimoi Marko Hamilon naapuriblogin Skeptikon päiväkirja skeptisyyden kaapuun verhottuja poliittisia näkemyksiä, erityisesti muukalaisvastaisuutta. Kirjoittamalla asiallisesti fysiikasta ja jättämällä puuttumatta Hamilon kirjoituksiin autan sellaisen kuvan syntymistä, että minä [...]

Kirjoitin edellistä edellisessä merkinnässä siitä, miten suppea ja yleinen suhteellisuusteoria ovat muuttaneet käsitystä ajasta, erityisesti siitä miten ne ovat avanneet mahdollisuuden aikamatkailuun. Myös kvanttifysiikka on mullistanut käsityksen ajasta. Merkittävin kvanttifysiikan mukanaan tuoma muutos liittyy siihen, että maailma ei ole deterministinen. Vaikka tietäisi systeemin alkutilan täsmällisen tarkasti, sen lopputila ei ole ennustettavissa. On mahdollista ennustaa vain se, [...]

Kahden aikaa käsittelevän merkinnän väliin aiheeseen liittyvä tiedote: Remedy-pelifirma on julkaissut teaserin uudesta pelistään Quantum Break. Olen konsultoinut Remedylle peliin liittyen, mutta en saa vielä kertoa sen enempää. Remedyn lehdistötiedotteessa sanotaan seuraavaa: ”In Quantum Break, our desperate hero fights a highly personal battle to save the future before time literally runs out. As time breaks [...]

Käsitys ajasta on käynyt läpi merkittäviä muutoksia 1900-luvun alkupuolen fysiikan vallankumousten myötä. Isaac Newtonin 1600-luvulla muotoilemassa klassisessa fysiikassa avaruus on näyttämö, johon maailman tapahtumat sijoittuvat ja aika on mittari, joka kertoo missä vaiheessa näytelmä on. Tapahtumat eivät vaikuta siihen miten nopeasti aika kulkee, ja kello käy samalla tavalla kaikille. Tämä klassisen fysiikan kuva on jokseenkin [...]

Arkhimedes-lehden tänään ilmestyneessä numerossa 1/2013 on puolipopulaari artikkelini Rakennemuutosta maailmankaikkeudessa. Aiheena on rakenteiden muodostumisen vaikutus maailmankaikkeuden laajenemiseen, mikä on tällä hetkellä keskeinen tutkimuskohteeni. Ote:  ”Se mahdollisuus, että kosmologisten rakenteiden muodostumiseen liittyvä varianssin kasvu kasvattaisi laajenemisnopeutta ja selittäisi havainnot ilman pimeää energiaa tai muokattua gravitaatiolakia tunnetaan nimellä takaisinkytkentäkonjektuuri (backreaction conjecture). Tämä olisi konservatiivinen selitys, joka ei edellyttäisi [...]

Viime viikolla saattoi jälleen törmätä uutiseen, jonka mukaan “kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo tehneensä ensimmäisen havainnon” pimeän aineen hiukkasista. Kyse ei ole Maapallon kiertoradalla havaituista positroneista, joiden avulla pimeä aine väitettiin melkein löydetyksi kaksi viikkoa aiemmin, vaan atomiydinten värinästä syvällä maan alla. Uutiset pimeän aineen hiukkasen löytymisestä ovat kuitenkin yhtä ennenaikaisia nyt kuin huhtikuun alussa. Pimeä aine selittää lukuisia [...]

Keskiviikkona ilmoitettiin kansainvälisellä avaruusasemalla olevan AMS-mittalaitteen ensimmäisistä tuloksista. AMS on rakennettu CERNissä, joten lehdistötilaisuus pidettiin CERNin tiloissa Genevessä ja lehdistötiedotteessa on mukana AMS-ryhmän puhemiehen Samuel Tingin sanojen lisäksi CERNin johtajan Rolf Heuerin näkemys. AMS mittaa sähköisesti varattuja hiukkasia ja antihiukkasia (eli kosmisia säteitä), lähinnä elektroneja, positroneja, protoneita ja antiprotoneita. Koe pitää lukua siitä paljonko hiukkasia detektoriin [...]

Vuosittainen Moriondin hiukkasfysiikan konferenssi pidettiin maaliskuun alussa. Viime vuonna siellä esiteltiin Higgsistä vihjeitä, jotka sitten heinäkuussa lunastettiin. Kaikkea kerättyä dataa ei oltu ehditty analysoida heinäkuuhun mennessä, ja sen jälkeen saatiin vielä laariin paljon hiukkastörmäyksiä ennen kuin kiihdytin suljettiin kahdeksi vuodeksi. Marraskuussa julkistettiin datasta päivitys, joka kuitenkin jätti jotain kysymyksiä avoimeksi. Nyt dataa on ehditty käydä paljon [...]

Euroopan avaruusjärjestö ESAn Planck-satelliitin ensimmäiset kosmologiset tulokset julkistettiin tänään kello 13 Suomen aikaa. Julkistamista edelsi vajaan kahden tunnin suurelle yleisölle suunnattu lehdistötilaisuus, ja kaksi tuntia sen jälkeen pidettiin toinen lehdistötilaisuus jossa kerrottiin enemmän yksityiskohtia. Vähän käy sääliksi ensimmäistä lehdistötilaisuutta seuranneita: ylisanoista ja puolittaisista selityksistä on vaikea saada kuvaa siitä, mistä oikeastaan on kysymys. Planck kiertää [...]

Olen aiemmin kirjoittanut tieteellisen kustantamisen ongelmista. Pelin säännöt ovat sellaiset, että tutkijat antavat työnsä hedelmät eli artikkelit ilmaiseksi kustantajille, jotka sitten myyvät ne takaisin tutkijoiden instituuteille, usein kohtuuttomaan hintaan. Osa kustantajista on tieteellisiä yhteisöjä, joiden hinnat ovat hillitympiä, mutta isoilla yrityksillä on keskeinen rooli, ja ne korottavat hintoja jatkuvasti. Ongelma on pahentunut ainakin 90-luvulta asti [...]