<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<!-- generator="wordpress/2.2.3" -->
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	>

<channel>
	<title>Tiede.fi</title>
	<link>http://www.tiede.fi/blog</link>
	<description>tiede.fi</description>
	<pubDate>Tue, 15 May 2012 13:37:56 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.2.3</generator>
	<language>en</language>
			<item>
		<title>Ratkaisu jääkiekon MM-kisojen ikuisuusongelmaan</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/05/15/ratkaisu-jaakiekon-mm-kisojen-ikuisuusongelmaan/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/05/15/ratkaisu-jaakiekon-mm-kisojen-ikuisuusongelmaan/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 15 May 2012 13:37:56 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Marko Hamilo</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Skeptikon päiväkirja]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/05/15/ratkaisu-jaakiekon-mm-kisojen-ikuisuusongelmaan/</guid>
		<description><![CDATA[Miksi leijonat pelasi sunnuntaina täysin ponnettoman ottelun Yhdysvaltoja vastaan? Epäilemättä yksi syy oli se, että amerikkalaiset olivat hyvin valmistautuneita suomalaisten taktiikkaan, ja eliinoivat hyökkäyksiinlähdöt karvauspelillä. Mutta eihän Suomi näyttänyt laisinkaan valmistautuneelta koko matsiin. Sille on tietysti selvä syy: ottelulla Yhdysvaltoja vastaan ei ollut juuri merkitystä.
Tällä kertaa kisoissa on kaksi kahdeksan joukkueen alkulohkoa neljän puolta pienemmän [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/05/15/ratkaisu-jaakiekon-mm-kisojen-ikuisuusongelmaan/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Mallipioneerin opinkappaleita</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/05/06/mallipioneerin-opinkappaleita/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/05/06/mallipioneerin-opinkappaleita/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 06 May 2012 14:33:45 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Syksy Räsänen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Maailmankaikkeutta etsimässä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/05/06/mallipioneerin-opinkappaleita/</guid>
		<description><![CDATA[Fysiikassa tehdään jatkuvasti havaintoja, jotka näyttävät olevan ristiriidassa vallisevien teorioiden tai mallien kanssa. Asiat ovat harvoin heti selviä, koska tarkkojen mittausten tekeminen on herkkää puuhaa ja havaintojen tulkitsemisessa on mukana paljon oletuksia. Toisaalta teorian tai mallin ennusteiden laskeminen on joskus hankalaa, joten odotuksissakin saattaa olla epäselvyyttä.
Eräs merkittävä yleisen suhteellisuusteorian kanssa vuosikymmeniä kahnannut havainto on Pioneer-anomalia: [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/05/06/mallipioneerin-opinkappaleita/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Kiekkoja ja palloja</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/30/kiekkoja-ja-palloja/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/30/kiekkoja-ja-palloja/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 29 Apr 2012 22:03:57 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Syksy Räsänen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Maailmankaikkeutta etsimässä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/04/30/kiekkoja-ja-palloja/</guid>
		<description><![CDATA[Edellisen merkinnän kommenteissa kysyttiin uutisesta, jonka mukaan Aurinkokunnan lähellä ei olekaan pimeää ainetta, vaikka teorian mukaan näin pitäisi olla. Tieteellisestä artikkelista on Euroopan eteläisen observatorion ESOn lehdistötiedotekin.
Pimeä aine on ainetta, joka vuorovaikuttaa heikosti valon ja tavallisen aineen kanssa. Tämän takia se on näkymätöntä eikä siihen voi koskea. Jos pimeää ainetta on olemassa, niin se koostuu [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/30/kiekkoja-ja-palloja/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Kevään kolme kirjaa</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/29/kevaan-kolme-kirjaa/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/29/kevaan-kolme-kirjaa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 29 Apr 2012 09:50:51 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Marko Hamilo</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Skeptikon päiväkirja]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/04/29/kevaan-kolme-kirjaa/</guid>
		<description><![CDATA[Suomalainen kirjavuosi on tavattoman voimakkaasti loppusyksyyn painottunut. Suurin osa kustantajista tekee ympäripyöreitä päiviä saadakseen lupaavimmat kirjansa markkinoille viimeistään lokakuun lopussa, kun Helsingin kirjamessut järjestetään. Kirjakaupat myyvät joulun alla muutamassa viikossa suunnilleen saman verran kuin koko kesän aikana yhteensä.
Myös Tiede-lehden kirjapalstan kannalta tällainen kausivaihtelu on hankalaa. Hyvät kirjat -palsta on ilmestynyt joka toinen kuukausi, numeroissa 2, [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/29/kevaan-kolme-kirjaa/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Miksi koulutettujen äitien lapset ovat terveempiä?</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/27/miksi-koulutettujen-aitien-lapset-ovat-terveempia/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/27/miksi-koulutettujen-aitien-lapset-ovat-terveempia/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 27 Apr 2012 09:12:17 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Marko Hamilo</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Skeptikon päiväkirja]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/04/27/miksi-koulutettujen-aitien-lapset-ovat-terveempia/</guid>
		<description><![CDATA[Helsingin Sanomat otsikoi tällä viikolla painetussa lehdessään, että &#8220;rikkaiden lapsilla on paremmat hampaat&#8221;. Uutinen kertoi THL:n tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Perheen sosioekonominen asema ja asuinalue eriarvoistavat lasten elämää.
HS:n mukaan &#8220;lasten elintapojen yhteys vanhemopien - etenkin äidin - koulutukseen ja varallisuuteen tuli tutkimuksessa selväksi kautta linjan&#8221;.
Vähemmän opiskelleiden lapset ovat useammin ylipainoisia, syövät vähemmän kasviksia, pesevät harvemmin [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/27/miksi-koulutettujen-aitien-lapset-ovat-terveempia/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Perustuslakien säätämisjärjestys</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/22/perustuslakien-saatamisjarjestys/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/22/perustuslakien-saatamisjarjestys/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 21 Apr 2012 22:59:02 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Syksy Räsänen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Maailmankaikkeutta etsimässä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/04/22/perustuslakien-saatamisjarjestys/</guid>
		<description><![CDATA[Luin Philip W. Andersonin kirjan &#8220;More and Different&#8221;, joka käsittelee kaikenlaisia aiheita hänen 1940-luvulla alkaneen tieteellisen elämänsä varrelta. Anderson on kiinteän olomuodon fyysikko, mikä tarkoittaa suunnilleen sitä, että hän tutkii sitä, miten tuntemamme aineen perusosat, eli atomiytimet ja elektronit, käyttäytyvät kun niitä on paljon kytköksissä toisiinsa.
Kiinteän olomuodon fysiikan ja hiukkasfysiikan välillä on jonkinlainen vastakkainasettelu. Hiukkasfyysikot [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/22/perustuslakien-saatamisjarjestys/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Kerro, mahduitko muottiin</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/04/kerro-mahduitko-muottiin/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/04/kerro-mahduitko-muottiin/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 04 Apr 2012 11:33:48 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Annikka Mutanen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Tieteen puudeli]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/04/04/kerro-mahduitko-muottiin/</guid>
		<description><![CDATA[“Yksikään tuntemani nainen tai tyttö ei ole koskaan kertonut  saaneensa  epätasa-arvoista kohtelua sukupuolensa takia. En myöskään ole  kuullut  kenenkään saaneen huonoa kasvatusta vain sukupuolensa takia,  yleensä  vanhemmat ovat olleet kelvottomia ihan muista syistä.”
Näin kommentoi Anonyymi aiempaa postaustani. Näinkö hyvin asiat ovat!
Oman lapsuuteni osalta voin kompata Anonyymiä. Rakastin urheilua ja [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/04/04/kerro-mahduitko-muottiin/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Saisiko olla tyttölegoja?</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/28/saisiko-olla-tyttolegoja/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/28/saisiko-olla-tyttolegoja/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 28 Mar 2012 14:13:55 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Annikka Mutanen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Tieteen puudeli]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/03/28/saisiko-olla-tyttolegoja/</guid>
		<description><![CDATA[Moni meistä uskoo kasvattavansa tyttöjä ja poikia samalla tavalla. Todellisuus saattaa silti olla toinen.
Sosiaali- ja terveysalan järjestön Folkhälsanin     tasa-arvohankkeessa kuvattiin päiväkodin elämää videolle. Tallenteita  tutkittaessa  paljastui kiinnostavia asioita. Tytöt siivosivat  päiväkodissa poikia useammin omat jälkensä -  ja toisinaan poikienkin  jäljet. Tytöt saivat useammin auttaa aikuisia esimerkiksi ruuan  [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/28/saisiko-olla-tyttolegoja/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Liian kaunis oppimaan matikkaa</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/26/liian-kaunis-oppimaan-matikkaa/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/26/liian-kaunis-oppimaan-matikkaa/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 26 Mar 2012 08:52:35 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Annikka Mutanen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Tieteen puudeli]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/03/26/liian-kaunis-oppimaan-matikkaa/</guid>
		<description><![CDATA[Haluaisitko, että tyttäresi käyttää t-paitaa, jossa on otsikon teksti?
Näitä myydään Yhdysvalloissa, mutta Suomessakin Pisa-tutkimus on  paljastanut, että tytöt suhtautuvat vastahakoisesti matematiikkaan.
Pisa-tulosten mukaan Suomen pojat ovat matematiikassa tyttöjä  osaavampia, mutta vain hiukan. Asenne-ero on kuitenkin vertailumaiden  suurimpia, kertoi professori Jouni Välijärvi Tiede-lehdessä 2010.   Tyttöjen luottamus omiin kykyihin on heikkoa silloinkin, kun osaaminen [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/26/liian-kaunis-oppimaan-matikkaa/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
		<item>
		<title>Tiedon häntää</title>
		<link>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/25/tiedon-hantaa/</link>
		<comments>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/25/tiedon-hantaa/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 24 Mar 2012 21:09:15 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Syksy Räsänen</dc:creator>
		
		<category><![CDATA[Maailmankaikkeutta etsimässä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.tiede.fi/blog/2012/03/25/tiedon-hantaa/</guid>
		<description><![CDATA[Viime syyskuussa OPERA-koe ilmoitti havainneensa neutriinojen matkanneen CERNistä 730 kilometrin päähän Gran Sasson laboratorioon nopeammin kuin mitä valo olisi kulkenut. Lehdistötiedotteessa korostettiin, että on tärkeää tarkistaa tulos riippumattomilla mittauksilla ennen johtopäätösten vetämistä. Tuloksista ja niiden mahdollisista tulkinnoista kuitenkin uutisoitiin ympäri maailmaa.
Viime viikolla julkistettiin ensimmäisen OPERAa vastaavan riippumattoman mittauksen tulokset. Kohun jälkeen ICARUS-koe mittasi marraskuun ensimmäisellä [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.tiede.fi/blog/2012/03/25/tiedon-hantaa/feed/</wfw:commentRss>
		</item>
	</channel>
</rss>

