BLOGIT

Viime syyskuussa OPERA-koe ilmoitti havainneensa neutriinojen matkanneen CERNistä 730 kilometrin päähän Gran Sasson laboratorioon nopeammin kuin mitä valo olisi kulkenut. Lehdistötiedotteessa korostettiin, että on tärkeää tarkistaa tulos riippumattomilla mittauksilla ennen johtopäätösten vetämistä. Tuloksista ja niiden mahdollisista tulkinnoista kuitenkin uutisoitiin ympäri maailmaa.

Viime elokuussa Einsteinista pitämäni puheen pohjalta kirjoittamani artikkeli on ilmestynyt Tieteessä tapahtuu -lehdessä ja on vapaasti luettavissa. Ingressi on tämä:

Tiede-lehdestä tuli lopulta ipad-versio. Se on hieman epäortodoksinen, koska toteutus ei noudata sitä ipad-kehittäjien alkuaikojen uskomusta, että kuluttajat haluaisivat ipad-versiosta kaikenlaista ylimääräistä, kuten videoita ja sen sellaisia. Kyse on yksinkertaisesti tabletilla luettavasta näköislehdestä ilman sen kummempia tilpehöörejä.

LHC on heräämässä talviunesta. Hiukkaset laitetaan kiertämään kiihdyttimessä tänään ja dataa aletaan kerätä huhtikuun 7. päivä. Törmäysenergiaa on nostettu 14% viimevuotisesta ja laitteiston toiminta tunnetaan hyvin. Jos kaikki sujuu teknologian puolesta kunnolla, tänä vuonna kertyy niin paljon törmäyksiä, että Standardimallin Higgsin hiukkasesta saadaan vakuuttavaa todistusaineistoa. Olettaen siis, että Standardimallin Higgs (tai jotain mikä näyttää paljon siltä) on olemassa. Jos tarina massan alkuperästä on hyvin toisenlainen, niin senkin pitäisi näkyä tänä vuonna. Siinä tapauksessa juonen selvittäminen voi viedä pidempään, mutta ainakin tietäisimme, että Standardimalli ei päde LHC:n luotaamilla energioilla.

Ihan kaikkiin lähteisiin ei tietenkään kannata luottaa. Yksi muistamistani harvoista vitseistäkin kertoo lähdekritiikin viriämisestä. Vitsissä agenttia ohjeistetaan: ”Kun hyppäät lentokoneesta, vedä laskuvarjon kahvasta. Jollei varjo aukea, vedä varavarjon kahvasta. Laskeutumispaikallasi sinua odottaa reppu, jossa on varusteet tehtävääsi varten.” Agentti hyppää ja vetää kahvasta, mutta mitään ei tapahdu. Varavarjon kanssa sama juttu. Nyt agentti päättelee: ”Ei siellä varmaan ole mitään reppuakaan.”

Niin sanottu kaltevan pinnan perustelu on ollut hieman huonossa maineessa viime aikoina.

Olemme aina kiitollisia tieteelle silloin, kun se antaa tukea omille näkemyksillemme oikeanlaisesta yhteiskunnasta. Mutta tuottaako itseään korjaava, järjestelmällinen tiedonhankinta – siis tiede – enemmän oikeistoa vai vasemmistoa miellyttävää tutkimustietoa?

Joskus on kiva kokeilla uusia alueita. Koskaan aiemmin Tiede-lehti ei ollut tehnyt videota jutunteon yhteydessä mutta nyt teki. Videolla Työterveyslaitoksen tutkija tutkailee, mistä huonepöly koostuu. Voit katsella sen Youtubessa täällä.  

Tänään vihdoin julkaistiin Tiede-lehden iPad-versio erinäisten teknisten viivästysten jälkeen. Tervetuloa siis mukaamme myös tablettipuolella! Olen itse innoissani sähköisen julkaisemisen yleistymisestä mutta myös aika terveystietoinen ihminen, ja siksi kiinnostuin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan tyypilliset tabletin käyttöasennot rasittavat niskaa enemmän kuin esimerkiksi läppärin käyttö.

Kirjoitin edellisessä merkinnässä siitä, että kappaleilla on levossakin energiaa, lepoenergiaa, ja energia kaareuttaa avaruutta, eli saa aikaan painovoiman. Vaaka mittaa omenan energiasisällön. Alkeishiukkasten tapauksessa lepoenergia tulee vain massasta, yhdistelmähiukkasten ja arkiskaalan kappaleiden tapauksessa mukana on iso ripaus sidosenergiaa. Koska kaikki lepoenergia käyttäytyy samalla tavalla, on arkistenkin kappaleiden lepoenergiaa mielekästä kutsua yksinkertaisesti massaksi.