Saigan komea turpavärkki toimii nähtävästi suodattimena, joka helpottaa saigan elämää hiekkamyrskyissä. Kuva: Seilov / Wikimedia Commons.

Toukokuussa reilu kolmannes kaikista maailman saiga-antiloopeista kuoli.

Arviolta yli 130 000 saigaa kuoli muutaman viikon aikana Keski-Aasian ruohotasangoilla Kazakstanissa. Mysteeritauti iski samanaikaisesti kahteen suurimpaan saiga-antilooppien viidestä eri populaatiosta.

Saigoja on kohdannut epätasaisin väliajoin joukkotuho, mutta aiempia kuolemia ei ole päästy suoraan tutkimaan. Aiemmin kiinnostus antilooppeja kohtaan on ollut pienempää, koska ne ovat olleet runsaslukuisia. Nyt saiga on uhanalainen ja niiden hyvinvointia tarkkaillaan paljon tarkemmin.

Saiga-antilooppi on äärimmäisen uhanalainen laji, koska lajin yksilömäärä romahti Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen noin 95%:lla. Saiga on esimerkki siitä, kuinka äärimmäisen uhanalaisella lajilla ei tarvitse olla erityisen matala yksilömäärä – merkittävä populaation romahduskin riittää vakavimpaan uhanalaisuusluokitukseen. Parikymmentä vuotta sitten köyhyys, olematon valvonta ja sarvien myynti Kiinaan johti saigan ylimetsästykseen, mutta nyt kanta on hitaasti elpynyt. Joukkokuolema kuitenkin merkittävästi hidastaa toipumista.

Saiga-antilooppien tuho on erityislaatuinen, koska kuolleisuus on niin suurta: lähes kaikissa tartunnan saaneissa laumoissa se oli sadan prosentin luokkaa. Suurin lauma koostui 60 000 antiloopista, jotka kaikki – siis oikeasti joka ikinen antilooppi - kuolivat. Tällä kertaa saigojen kuolema kuitenkin dokumentoitiin tarkkaan ja tutkijat ovat juuri tutkimassa näytteitä. Lopullisen raportin pitäisi valmistua kuukauden sisällä, mutta jo nyt voidaan aavistella mikä syynä on ollut.

Kuolleisuus oli niin nopeaa - suuretkin laumat saattoivat kadota viikossa – että kyseessä ei voi olla tarttuva tauti. Mikään tauti ei pysty leviämään näin nopeasti. Kyse saattaa silti hyvinkin olla juuri bakteereista: kyseessä on luultavasti niin sanotut opportunistiset bakteerit, jotka asuttavat jo valmiiksi antilooppeja, mutta aiheuttavat taudin vain tietyissä olosuhteissa. Joku saigojen suoliston normaali asukki päätti muuttua tautia aiheuttavaksi kaikissa saigoissa samaan aikaan. Pasteurella on yksi epäillyistä bakteereista.

Kahden eri populaation samanaikainen kuoleminen viittaa siihen, että joku ympäristöolosuhteissa on saanut taudin laukeamaan. Toinen ehdotettu vaihtoehto on ollut sateinen ja lämmin kevät, joka on saanut hernekasvit ja sinimailaset rehottamaan. Näitä kasveja hajoittavat bakteerit puolestaan ovat tuottaneet niin runsaasti kaasua saiga-antilooppien suolistoon, että eläimet ovat lopulta kuolleet omiin ruuansulatuskaasuihinsa, suomeksi siis ähkyyn.

Mikä tahansa syy joukkokuolemaan onkin, se vaikuttaa olevan osa luonnollista kiertoa saiga-populaatiossa. Saigoja on siis suojeltava, jotta niiden populaatiokoko on riittävän osa ottamaan muutaman vuoden välein merkittävän kolhun. Tässä myös lienee yhdelle tutkimusryhmälle selvitettävää muutamaksi vuodeksi: miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan saigan tulevaisuuteen?

Kommentit (2)

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234

Meilläpäin kasvatin 2 hernelajiketta. Aikaisemmin laitettu tuli niin täyteen muhkeita herneenpalkoja että kepeistä huolimatta ne kaatuili maahan.
  Toiselle myöhemmälle lajikkeelle (taittoydinherne) uhkaa käydä samoin. Harvinaisen hyvä hernesaalis joten tuo kostean sateinen kesä ->herneitä paljon, on uskottava just tänä kosteana kesänä.

Evolutiivisesti tuntuu oudolta hyväksyä ajatus että jokin tauti tai edes ähky voisi tappaa kokonaisia laumoja 100%:sti "sukupuuttoon". Luulisi että edes sen verran olisi muuntelua että joku jäisi henkiin.

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

JoriC
Liittynyt19.1.2014
Viestejä1

Kazakstan on antiloopin levinneisyysaluetta. Neuvostoliitto suoritti aikoinaan Ydinase-, kemiallisten ja biologisten aiineiden kokeiluja vuosikymmenten ajan. Kokeiden ja testien tuloksista, onnistumisista ja epäonnistumisista ei ole mainittu sanaakaan, samoin mitä kaikkea luontoon jätettiin (kaikki). Samoin Aral-järvi on samalla alueella ja sekin kuului N-liiton näihin 5-vuotissuunnitelmiin, kun puuvillapeltoja perustettiin. Näin suuri eläinkuolema on ihmisen tekemää. Mahdollinen säteily olisi havaittu jo aikaa sitten, mutta vesi ja sen laatu tai puuttuminen on ainoa järkevä syy näihin laumakuolemiin

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014